Selkokieli

Selkokieli tarkoittaa yleiskieltä helpompaa ilmaisutapaa. Sitä tarvitsee Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä. Selkokieltä on Suomessa kehitetty 1980-luvulta lähtien. Selkokeskus on valtakunnallinen selkokielen asiantuntijakeskus. Selkokielen mittari julkistettiin selkeän kielen päivän seminaarissa 11.10.2018 (tallenne). Mittarin avulla tunnistetaan selkokielinen teksti ja saadaan arvio siitä, onko teksti selkokieltä vai ei. Selkokieliset kirjat merkitään selko-logolla (kuva >)
Selkokeskuksen selkokirjaesite 2016 - 2017, selkokirjaesite 2017 – 2018, selkokirjaesite 2018 - 2019

Selkokielisiä tekstejä

 

Muistoissamme 50-luku aineisto
Jalonen, Sirkka; Rajala, Pertti; Mäki, Outi & Alastalo, Kirsi (2018): Muistoissamme 50-luku. Vanhustyön keskusliitto. Selkokirja ja siihen sisältyvä Ohjaajan opas (info). Muistoissamme 50-luku -kuvapakassa on 50 laminoitua kuvakorttia muovikotelossa sekä oma ohjaajan opas. Kirjan ja sitä tukevan kuvapakan kaikki kuvat löytyvät Vahvikkeen Kuvat-laatikosta.

Kirjan 22 teemaa kysymyksineen ja vinkkeineen:

 

Selkokirjoja          luetteloa sopivista selkokirjoista
Itkonen, Satu & Gröhn, Tiina (toim.): Kuvamatkoja maalaustaiteeseen. Opas keskusteluryhmille. Kirkkopalvelut.
Kartio, Johanna (2000): Suomalaisia viihdetähtiä. Opike.
Kartio, Johanna & Rajala, Pertti (2008): Suomalaisia taiteilijoita. Opike.
Kivi, Aleksis (mukauttanut Helvi Ollikainen ja Pertti Rajala 2012): Seitsemän veljestä. TSL
von Martens, Thomas (kääntänyt Ari Sainio 2006): Suuria ajattelijoita. Opike.
Mikkanen, Raili (2008): Suomalaisia suurnaisia. Opike.
Mäki, Outi (1995): Ruokajuttuja selkokielellä.
Olli, Marja & Rautiainen, Minna (2012): Kuvallinen keittokirja Älykotiin selkokielisin ohjein. Opinnäyte Jyväskylän ammattikorkeakoulun Palvelujen tuottamisen ja johtamisen sekä Toimintaterapian koulutusohjelmissa. Keittokirja alkaa opinnäytteen sivulta 46.
Raitanen, Anitta (1993): Kohtalo kuljettaa.
Raitanen, Anitta (1991): Niin paljon kuuluu elämään
Pertti Rajala (1990): Kirjeet kertovat
Rajala, Pertti (1987): Tehtaantyttö. Selkokielinen muistelukirja “pumpulin tytöstä”.
Rajala, Pertti (2000): Suomalaisia suurmiehiä. Opike.
Rajala, Pertti (2012): Helmi Haapasen sisällissota. TSL
Richter, Berylli & Raatikainen, Tarja-Tuula (1995): Arkiset askareet. Selkokielellä vuosisadan alun elämästä.
Sainio, Ari (2000): Suomalaisia urheilijoita. Kehitysvammaliitto.
Simola, Marja (2016): Jäähyväiset Viipurille. Kirjokansi.


Selkokirjoja netissä
Alastalo, Kirsi (2018): Pyöräily ennen ja nyt. Ohje ohjaajalle. RyhmäRenki.
Alastalo, Kirsi (2018): Maistuvat klassikkotuotteet. RyhmäRenki.
Alastalo, Kirsi (2019): Hiihto ennen ja nyt. RyhmäRenki. Oheismateriaalia

Papunetin selkokielisiä tietokirjoja: Etelä-Suomen kaupunkien tuttuja lintuja, koiran hoitaminen, radio-ohjelman tekeminen, jokamiehen oikeudet ym.

Virtanen, Hannu & Rajala, Pertti: Arkipäivän elämää: kuvia vuosikymmenten takaa. Papunet.
Virtanen, Hannu & Rajala, Pertti: Julkisuuden henkilöitä: kuvia vuosikymmenten takaa. Papunet.
Ahlstedt, Rosa; Kolli, Hanna & Tahvanainen, Satu (2016): Seitsemän veljestä - tehtäviä Seitsemän veljestä -kirjan lukemisen tueksi. TSL

 

Minä luen sinulle -kampanja   11.–15.2.2019 
Jokavuotisessa kampanjassa maahanmuuttajat toteuttavat lukuhetkiä iäkkäille ihmisille, joille lukeminen on hankalaa.
Kampanjan teemana 2019 on Iloa lukemisesta ja vapaaehtoistoiminnasta. Kampanja haluaa innostaa maahanmuuttajia vapaaehtoistoimintaan iäkkäiden ja kehitysvammaisten ihmisten kanssa. Kampanjan suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

 

Kirjojen tekeminen
Papunetin Papuri-työkalulla voi itse rakentaa digitaalisia kirjoja kuten oman elämäntarinan, selkokielisiä tietokirjoja ja valokuva-albumeita. Kirjoissa on mahdollista käyttää tekstiä, kuvaa, videoita ja äänitiedostoja. Käytössä on mm. Papunetin kuvapankin yli 26 000 kuvaa. Valmiin kirjan voi tallentaa PDF-muodossa lukemista ja tulostamista varten. Kirjan rakentamisessa voit käyttää Vahvikkeen kuvapankkia.

 

Alkusanat
Alkusanojen avulla voidaan selittää periaatteessa kaikkien maailman kielten kaikki sanat ja asiat. Alkusanoja ovat mm. minä, sinä, tietää, tahtoa, tuntea, ajatella, hyvä, paha, iso, pieni, sama, osa, lähellä, kaukana, ehkä, jos, ei. Yhteensä alkusanoja on vain noin 60–70 kappaletta (suomenkieliset alkusanat). Niitä itseään ei voi määritellä enää sen yksinkertaisemmin, joten ne ovat kuin luonnontieteiden alkuaineet. Alkusanat voidaan löytää kaikista luonnollisista kielistä ja kaikkien sanojen merkitykset voidaan palauttaa alkusanoihin. Ne ovat ajattelun yksiköitä. 

 

Oppaita
Leskelä, Leealaura & Kulkki-Nieminen, Auli (2015): Selkokirjoittajan tekstilajit. Opike.

Leskelä, Leealaura (2019): Selkokieli – Saavutettavan kielen opas. Kehitysvammaliitto ry, Opike. Kirjoitusohjeiden punaisena lankana on uusin ja tarkin selkokielen kriteeristö, selkokielen mittari, joka kuvaa selkokielen perustasoa. Samalla luodaan katsaus perustasoa helpompaan ja vaikeampaan selkokieleen. (infoa)

 

Koskettelu- ja hypistelykirjat
Holstein, Irmeli; Katela, Minna; Jokinen, Satu; Koskela, Johanna & Aarnio, Milla (2016): Opas koskettelukirjan tekijöille. Opas keskittyy lasten kirjoihin, mutta siinä on hyvät tekniset ohjeet, joita voi käyttää muistisairaiden hypistelykirjojen rakentamiseen. Hypistelymuhvit ja -essuthan on todettu monille muistisairaille rauhoittavaksi ajankuluksi. Monille käyttäjille sopivan elämäntarinakirjan pystyy tekemään, kun käyttää tyypillisiä tiettyjen vuosikymmenten esine- ja arkikulttuurin aiheita. Hypistelykirjaan voi liittää myös valokuvia, kun kääntää ne ensin peilikuviksi, tulostaa kuvansiirtokalvolle tai -kankaalle ja silittää kankaaseen kiinni. (ideoita Pinterestissä)

Ehnberg, Aino & Halkka, Hele (2016): Multisensorisen kirjan kehittäminen: väline muistikuntoutujan kohtaamiseen. Opinnäytetyö Metropolia ammattikorkeakoulun geronomikoulutuksessa. Kuvassa on Kahvi koskettaa kaikkia -koskettelukirjan lehtiä. Kirjan tekijä Irmeli Holstein, kuvat Aino Ehnberg.