Valitse haluamasi kuvat rastittamalla
Taidekuva-aiheet
- 1851-1900 (172)
- 1901-1950 (141)
- asetelma (4)
- Danielson-Gambogi Elin (9)
- Edelfelt Albert (55)
- Elämän rikkaus ja kuoleman kauneus - kauheus -näyttely (12)
- Enckell Magnus (29)
- Gallen-Kallela Akseli (72)
- joulu (6)
- Järnefelt Eero (64)
- järvi (30)
- kala (4)
- Kalevala (12)
- kesä (6)
- kukka (4)
- lapsi (81)
- lehmä (3)
- lintu (2)
- maisema (47)
- mies (78)
- nainen (131)
- puu (19)
- rakennus (27)
- Schjerfbeck Helene (69)
- Soldan-Brofeldt Venny (48)
- suru (6)
- syksy (4)
- talvi (11)
- vene (18)
Taidekuvat
Virpi Lehtonen – Flower power goodnight
Näyttely: ”Elämän rikkaus ja kuoleman kauneus / kauheus”
Vuonna 2018 Keravan Armas-festivaali ja Taideseura KuumArt ry toteuttivat kokeilevan yhteistyön, jonka teemaksi tuli ”elämän rikkaus ja kuoleman kauneus/kauheus”. Hyvinvointiakatemian kirjoittajaryhmä oli käsitellyt kuolemiseen liittyvää kulttuuria ja eutanasiaa kevätkauden 2018 aikana kirjoituksissaan. Kuvataiteilijat käyttivät kirjoituksia virikkeinä teeman työstämiseen, josta saatiin Galleria Alliin teemanäyttely 2.10. – 14.10.2018.
Terhi Hulkko – Elämä voittaa, kuolema korjaa
Näyttely: ”Elämän rikkaus ja kuoleman kauneus / kauheus”
Vuonna 2018 Keravan Armas-festivaali ja Taideseura KuumArt ry toteuttivat kokeilevan yhteistyön, jonka teemaksi tuli ”elämän rikkaus ja kuoleman kauneus/kauheus”. Hyvinvointiakatemian kirjoittajaryhmä oli käsitellyt kuolemiseen liittyvää kulttuuria ja eutanasiaa kevätkauden 2018 aikana kirjoituksissaan. Kuvataiteilijat käyttivät kirjoituksia virikkeinä teeman työstämiseen, josta saatiin Galleria Alliin teemanäyttely 2.10. – 14.10.2018.
Mirja Jaamalahti – Lopultakin
Näyttely: ”Elämän rikkaus ja kuoleman kauneus / kauheus”
Vuonna 2018 Keravan Armas-festivaali ja Taideseura KuumArt ry toteuttivat kokeilevan yhteistyön, jonka teemaksi tuli ”elämän rikkaus ja kuoleman kauneus/kauheus”. Hyvinvointiakatemian kirjoittajaryhmä oli käsitellyt kuolemiseen liittyvää kulttuuria ja eutanasiaa kevätkauden 2018 aikana kirjoituksissaan. Kuvataiteilijat käyttivät kirjoituksia virikkeinä teeman työstämiseen, josta saatiin Galleria Alliin teemanäyttely 2.10. – 14.10.2018.
Mirja Jaamalahti – Alku
Näyttely: ”Elämän rikkaus ja kuoleman kauneus / kauheus”
Vuonna 2018 Keravan Armas-festivaali ja Taideseura KuumArt ry toteuttivat kokeilevan yhteistyön, jonka teemaksi tuli ”elämän rikkaus ja kuoleman kauneus/kauheus”. Hyvinvointiakatemian kirjoittajaryhmä oli käsitellyt kuolemiseen liittyvää kulttuuria ja eutanasiaa kevätkauden 2018 aikana kirjoituksissaan. Kuvataiteilijat käyttivät kirjoituksia virikkeinä teeman työstämiseen, josta saatiin Galleria Alliin teemanäyttely 2.10. – 14.10.2018.
Marjo Numminen: Mitta (osa 2)
Näyttely: ”Elämän rikkaus ja kuoleman kauneus / kauheus”
Vuonna 2018 Keravan Armas-festivaali ja Taideseura KuumArt ry toteuttivat kokeilevan yhteistyön, jonka teemaksi tuli ”elämän rikkaus ja kuoleman kauneus/kauheus”. Hyvinvointiakatemian kirjoittajaryhmä oli käsitellyt kuolemiseen liittyvää kulttuuria ja eutanasiaa kevätkauden 2018 aikana kirjoituksissaan. Kuvataiteilijat käyttivät kirjoituksia virikkeinä teeman työstämiseen, josta saatiin Galleria Alliin teemanäyttely 2.10. – 14.10.2018.
Marjo Numminen Mitta (osa 1)
Näyttely: ”Elämän rikkaus ja kuoleman kauneus / kauheus”
Vuonna 2018 Keravan Armas-festivaali ja Taideseura KuumArt ry toteuttivat kokeilevan yhteistyön, jonka teemaksi tuli ”elämän rikkaus ja kuoleman kauneus/kauheus”. Hyvinvointiakatemian kirjoittajaryhmä oli käsitellyt kuolemiseen liittyvää kulttuuria ja eutanasiaa kevätkauden 2018 aikana kirjoituksissaan. Kuvataiteilijat käyttivät kirjoituksia virikkeinä teeman työstämiseen, josta saatiin Galleria Alliin teemanäyttely 2.10. – 14.10.2018.
Kikka Kainu-Lehto Valoa kohti
Näyttely: ”Elämän rikkaus ja kuoleman kauneus / kauheus”
Vuonna 2018 Keravan Armas-festivaali ja Taideseura KuumArt ry toteuttivat kokeilevan yhteistyön, jonka teemaksi tuli ”elämän rikkaus ja kuoleman kauneus/kauheus”. Hyvinvointiakatemian kirjoittajaryhmä oli käsitellyt kuolemiseen liittyvää kulttuuria ja eutanasiaa kevätkauden 2018 aikana kirjoituksissaan. Kuvataiteilijat käyttivät kirjoituksia virikkeinä teeman työstämiseen, josta saatiin Galleria Alliin teemanäyttely 2.10. – 14.10.2018.
Hanna-Leena Iskanius Lähdön hetki
Näyttely: ”Elämän rikkaus ja kuoleman kauneus / kauheus”
Vuonna 2018 Keravan Armas-festivaali ja Taideseura KuumArt ry toteuttivat kokeilevan yhteistyön, jonka teemaksi tuli ”elämän rikkaus ja kuoleman kauneus/kauheus”. Hyvinvointiakatemian kirjoittajaryhmä oli käsitellyt kuolemiseen liittyvää kulttuuria ja eutanasiaa kevätkauden 2018 aikana kirjoituksissaan. Kuvataiteilijat käyttivät kirjoituksia virikkeinä teeman työstämiseen, josta saatiin Galleria Alliin teemanäyttely 2.10. – 14.10.2018.
Hanna-Leena Iskanius Levolle lasken luojani
Näyttely: ”Elämän rikkaus ja kuoleman kauneus / kauheus”
Vuonna 2018 Keravan Armas-festivaali ja Taideseura KuumArt ry toteuttivat kokeilevan yhteistyön, jonka teemaksi tuli ”elämän rikkaus ja kuoleman kauneus/kauheus”. Hyvinvointiakatemian kirjoittajaryhmä oli käsitellyt kuolemiseen liittyvää kulttuuria ja eutanasiaa kevätkauden 2018 aikana kirjoituksissaan. Kuvataiteilijat käyttivät kirjoituksia virikkeinä teeman työstämiseen, josta saatiin Galleria Alliin teemanäyttely 2.10. – 14.10.2018.
Elizabeth San Miguel En halua kuolla yksin – ennen kuoltiin perheen ympäröimänä nainen
Näyttely: ”Elämän rikkaus ja kuoleman kauneus / kauheus”
Vuonna 2018 Keravan Armas-festivaali ja Taideseura KuumArt ry toteuttivat kokeilevan yhteistyön, jonka teemaksi tuli ”elämän rikkaus ja kuoleman kauneus/kauheus”. Hyvinvointiakatemian kirjoittajaryhmä oli käsitellyt kuolemiseen liittyvää kulttuuria ja eutanasiaa kevätkauden 2018 aikana kirjoituksissaan. Kuvataiteilijat käyttivät kirjoituksia virikkeinä teeman työstämiseen, josta saatiin Galleria Alliin teemanäyttely 2.10. – 14.10.2018.
Elizabeth San Miguel En halua kuolla yksin – ennen kuoltiin perheen ympäröimänä mies
Näyttely: ”Elämän rikkaus ja kuoleman kauneus / kauheus”
Vuonna 2018 Keravan Armas-festivaali ja Taideseura KuumArt ry toteuttivat kokeilevan yhteistyön, jonka teemaksi tuli ”elämän rikkaus ja kuoleman kauneus/kauheus”. Hyvinvointiakatemian kirjoittajaryhmä oli käsitellyt kuolemiseen liittyvää kulttuuria ja eutanasiaa kevätkauden 2018 aikana kirjoituksissaan. Kuvataiteilijat käyttivät kirjoituksia virikkeinä teeman työstämiseen, josta saatiin Galleria Alliin teemanäyttely 2.10. – 14.10.2018.
Eira Savolainen Saattaja – matkalla tuntemattomaan
Näyttely: ”Elämän rikkaus ja kuoleman kauneus / kauheus”
Vuonna 2018 Keravan Armas-festivaali ja Taideseura KuumArt ry toteuttivat kokeilevan yhteistyön, jonka teemaksi tuli ”elämän rikkaus ja kuoleman kauneus/kauheus”. Hyvinvointiakatemian kirjoittajaryhmä oli käsitellyt kuolemiseen liittyvää kulttuuria ja eutanasiaa kevätkauden 2018 aikana kirjoituksissaan. Kuvataiteilijat käyttivät kirjoituksia virikkeinä teeman työstämiseen, josta saatiin Galleria Alliin teemanäyttely 2.10. – 14.10.2018.
Maalaispuodissa
Eero Järnefeltin kankaalle liimattu guassi- ja vesivärityö vuodelta 1905
(guassi = peiteväri)
Koko 62,5 × 93 cm
Kansallisgalleria
Yliopiston varakanslerin, vapaaherra Johan Philip Palménin muotokuva
Eero Järnefeltin öljyvärimaalaus vuodelta 1890
Koko 116 × 84 cm
Johan Philip Palmén
Johan Philip Palmén (1811–1896) oli suomalainen vapaaherra,
lainopin professori ja korkea virkamies.
Hän oli merkittävissä tehtävissä Helsingin yliopiston hallinnossa
ja Suomen oikeuslaitoksessa.
Hän toimi Suomen suuriruhtinaskunnan prokuraattorina vuosina 1871–1877
sekä senaatin oikeusosaston varapuheenjohtajana 19 vuotta,
aina 84-vuotiaana tapahtuneeseen kuolemaansa asti.
Palmén kirjoitti vuonna 1861 teoksen, joka sisälsi ensimmäistä kertaa
Suomen suuriruhtinaskunnan perustuslailliset säädökset yhdessä niteessä.
Teos oli nimeltään Storfurstendömet Finlands grundlagar jämte till dem hörande statshandlingar,
suomeksi Suomen suuriruhtinaskunnan perustuslait ynnä niihin kuuluvain valtiokirjoitusten kanssa.
Siitä tuli myyntimenestys.
Palmén sai valtioneuvoksen arvonimen vuonna 1866.
Hänet aateloitiin vuonna 1875 ja korotettiin vapaaherraksi 1883.
Näin sai alkunsa Palménien aatelissuku.
Gunnar Berndtsonin muotokuva
Eero Järnefeltin guassi paperille 1892 - 1894
Koko 53 × 46 cm
Gunnar Berndtson (1854-1895) oli tarkkaa realismia ja naturalismia edustanut taidemaalari.
Suomalaisen taidemaalari Albert Edelfeltin ympärille kerääntyi hänen Pariisissa oleskelunsa vuosina
ryhmä nuoria taiteilijoita, yhtenä heistä Gunnar Berndtson.
Berndtson omaksui Edelfeltin tyylin maalata muotokuva.
Sitä kutsutaan salonkityyliksi. Berndtson pyrki töissään äärimmäiseen tarkkuuteen.
Berndtson opetti 1890-luvulla yksityisakatemiassa, jossa opiskelivat mm. Väinö Blomstedt,
Sigrid Granfelt, Beda Stjernschantz, Magnus Enckell ja Ellen Thesleff.
Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Berndtson toimi opettajana vuosina 1890–1892.
Berndtson kuoli jo 40 vuotiaana luultavasti joko Egyptistä tai Pariisin salongeista saatuun syfilikseen.
Maisteri Carl Gustaf Swan työpöytänsä ääressä
Eero Järnefeltin öljyvärimaalaus vuodelta 1889
Koko 31,5 × 25 cm
Maisteri Carl Gustaf Swan (1839–1916) oli opettaja, lehtimies ja oppikirjojen julkaisija.
Hän perusti Lappeenrannan Uutiset (myöhemmin Etelä-Saimaa).
Swanilla oli Emilia-vaimonsa kanssa yhdeksän tytärtä,
joiden kirjeenvaihdosta on julkaistu teos Yhdeksän mustaa joutsenta.
Mathilda Wreden muotokuva
Eero Järnefeltin guassityö hänen luonnosvihkostaan 1886-1888.
Koko 61 × 47 cm
Kansallisgalleria
Mathilda Wrede
Mathilda Wrede (1864-1928) on jäänyt historiaan aatelisena vankilaevankelistana.
Matilda syntyi kuvernöörin 11-lapsiseen perheeseen kuopuksena ja hänen äitinsä kuoli, kun tyttö oli vasta 9kk.
Lastenhoitajan hoitamana ja ison siskon kasvattamana varttunut Mathilda koki nuoruudessaan hengellisen heräämisen.
Vaasan lääninvankilan vankeja kävi silloin tällöin töissä Wreden perheen pihapiirissä mm. halkoja hakkaamassa.
Kun Mathilda oli 19-vuotias, hän kertoi eräälle luottovangille Jumalasta.
Vanki pyysi häntä tulemaan vankilaan, jotta hän voisi kertoa asiasta muillekin.
Kun Mathilda sai isänsä taivuteltua, hän alkoi käydä puhumassa ensin lähivankilassa
ja myöhemmin monessa muussa vankilassa.
Aluksi hänen vierailujensa tarkoituksena oli evankeliumin levittäminen,
mutta kun hän huomasi vankien ja heidän perheidensä inhimillisen hädän,
hän alkoi tukea heitä monin muinkin tavoin ja paneutui tehtäväänsä niin perusteellisesti,
että ylirasittuneena joutui välillä jäämään pitkiksi ajoiksi kotiin lepäämään.
Veljensä kanssa Mathilda perusti vapautuvien vankien turvakodin,
ja heidän isänsä lahjoitti sitä varten torpan.
Se nimettiin Toivolaksi. Ensimmäinen asukas oli mies,
jonka Wreden sisarukset lunastivat vankilasta maksamalla hänen sakkonsa.
Vastineeksi mies työskenteli turvakodissa.
Aluksi asukkaiksi valittiin vain vapaaehtoisia, tuttuja uskovia vankeja.
Toivola toimi maanviljelyä harjoittavana työsiirtolana.
Toivolan ansiosta suomalaisia rikosvankeja ei enää lähetetty Siperiaan.
Isä ja muut sukulaiset olivat avustaneet työtä taloudellisesti,
mutta apu loppui isän kuolemaan.
Mathilda jatkoi työtään ulkomaisten rahoittajien turvin.
Vuonna 1888 senaatti myönsi Mathildalle vapaalipun junamatkoihin,
että hän pystyi matkustamaan ilman kuluja.
Hän eli itse hyvin vaatimattomasti ja tuki vapautuvia vankeja myös taloudellisesti.
Matida kävi useita kertoja tapaamassa myös kuuluisaa murhamiestä Matti Haapojaa.
Yleisradion Suuret suomalaiset -äänestyksessä Mathilda Wrede sijoittui sijalle 87.
Kakolan vangit ovat veistäneet Mathilda Wreden hautakiven.
Tekla Hultinin muotokuva
Eero Järnefeltin öljyvärimaalaus vuodelta 1905
Koko 72,5 × 53,5 cm
Kansallisgalleria
Tekla Hultin
Tekla Hultin (1864-1943) oli puolue-, järjestö- ja naisasia-aktivisti ja merkittävä ideologinen vaikuttaja.
Hän valmistui 21-vuotiaana opettajattareksi Helsingin jatko-opistosta
ja väitteli ensimmäisenä suomalaisena naisena filosofian tohtoriksi 11 vuotta myöhemmin.
Tekla Hultin toimi kansanedustajana, toimittajana, päätoimittajana ja tutkijana.
Hän oli yksi Nuorsuomalaisen Puolueen perustajista
ja työskenteli myös aktivisti- ja jääkäriliikkeiden puolesta.
Tekla Hultin on yksi niistä suomalaisista naisista, joille on pyynnöstä myönnetty erivapaus sukupuolesta.
Sen jälkeen hänet voitiin valita Tilastollisen päätoimiston toiseksi aktuaariksi.
Työssään hän toimitti lukuisia tilastollisia tutkimuksia köyhäinhoidosta, avioeroista ja naisten yötyöstä.
Hän kirjoitti useita kirjasia, kuten Mikä on perustuslaki? ja Suomen asema Venäjän valtakunnassa,
sekä kirjoitti Leo Mechelinin elämäkerran ja toimitti kirjan Suomalaisuuden herätys.
Hultin oli Isänmaan Ystävä -lehden vastaava toimittaja silloin, kun Bobrikov lakkautti lehden.
Hultin oli Suomalaisen naisliiton (1907–1909) sekä Nuorsuomalaisen Naisklubin (1902) ensimmäinen puheenjohtaja
sekä Naisasialiitto Unionin merkittävä vaikuttaja,
joka teki työtä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta (toteutui 1906).
Helsingin keskustassa sijaitsevan Sanomatalon ja Kiasman välinen aukio on nimetty Tekla Hultinin mukaan.
Ester Sihtola
Eero Järnefeltin paperille tehty pastellityö, joka on kiinnitetty kankaalle (v 1934)
Koko 65 × 48,5 cm
Työ on tehty kolme vuotta ennen Järnefeltin kuolemaa.
Pianonsoiton opettaja Ester Sihtola (1884-1964) oli tunnetun suomalaisen teollisuusmiehen ja taiteenkeräilijän Jalo Sihtolan puoliso ja kuuden lapsen äiti.
Kalastavia poikia
Eero Järnefeltin värillistä pehmeäpohjagrafiikkaa vuodelta 1915
Kansallisgalleria
Raatajat rahanalaiset / Kaski
Tämä on Eero Järnefeltin tunnetuin öljyvärimaalaus.
Se on vuodelta 1893.
Järnefelt maalasi nämä savolaiset maatyöläiset raskaassa työssään osittain kaskiaukiolla,
mutta käytti apuna sekä malleista että maisemista ottamiaan valokuvia.
Taulu vetosi katsojan tunteisiin ja herätti keskustelua köyhän väestöosan elämästä ja oikeuksista.
Koko 131 x 164cm
Taiteilijan pojan muotokuva (Heikki Järnefelt)
Eero Järnefeltin guassityö omasta 6-vuotiaasta Heikki-pojastaan vuodelta 1897.
Heikki Järnefeltistä (1891 - 1963) tuli tutkija jaHelsingin yliopiston ensimmäinen limnologian eli sisävesien tutkimuksen professori.
Hän julkaisi vuonna 1921väitöskirjansa lapsuudenkotinsa Suvirannan vieressä sijaitsevan Tuusulanjärven kaloista, planktonista,
pohjaeläimistä ja kalojen loisista, järven pohjamateriaalista ja rantakasvillisuudesta.
Tyttö
Eero Järnefeltin grafiikkaa 1900-1937
Kansallisgalleria
Tytön pää
Eero Järnefeltin pastellityö vuodelta 1910
Kansallisgalleria
Sara ja Laura
Eero Järnefeltin lyijykynäpiirros tyttäristään Sarasta (Sauren) ja Laurasta (Kolehmainen) lapsina
luonnosvihossa 1907-1908
Tuntematon tyttö
Eero Järnefeltin luonnoskirjasta 1900-1910
Kansallisgalleria
Tuntematon nainen
Eero Järnefeltin luonnoskirjasta vuosilta 1910-1919.
Kansallisgalleria
Tuntematon nainen
Eero järnefeltin luonnoskirjasta vuosilta 1910-1912
Kansallisgalleria
Tuntematon mies
Lyijykynällä ja väriliidulla tehty kuva Eero Järnefeltin luonnoskirjasta, joka on syntynyt vuosina 1930-1937.
Tuntematon nainen
Eero Järnefeltin lyijykynä-, hiili- ja vesivärityö luonnoskirjasta,
joka on vuosina 1886-1888.
Tuntematon nainen
Eero Järnefeltin lyijykynäpiirros vuodelta 1932 naisesta, jonka nimeä taiteilija ei kirjoittanut muistiin.
Nainen näyttää Ester Sihtolalta.
Miehen muotokuva
Kuva on Eero Järnefeltin luonnoskirjasta ja se esittää luultavasti Wegeliusta.
Järnefelt käytti tässä työssä hiiltä, lyijykynää ja väriliitua.
Työ ajoittuu todennäköisesti vuosille 1925-28
