Venny Soldan-Brofeldtin (1863 - 1945) suunnittelema kansi miehensä Juhani Ahon kirjoittamaan kirjaan Rauhan erakko.
Kirjan ensipainos julkaistiin ensimmäisen maailmansodan riehuessa vuonna 1916
- tosin tsaarin määräysten mukaan toimitetun sensuurin jälkeen lyhennettynä.
Kirjasta poistettiin noin kuusi sivua, mm. kehotukset aseista kieltäytymiseen.
Tämä on yksi monista kirjoista, jotka ovat joutuneet sensuroiduiksi tai vainotuiksi.
Ensimmänen sensuroimaton painos on julkaistu vuonna 1958.
Näköispainos on julkaistu vuonna 2013 ja siinä on mukana 1916 laitoksesta sensuroidut sivut.
Rauhan erakko on fiktiivinen essee maailmanrauhan mahdollisuuksista.
Kirjan kansikuva liittyy siihen, että päähenkilö on yksinkertaisissa oloissa Alpeilla asuva mies,
jonka pyhä madonna-alttari houkuttelee kyläläiset hartaushetkiin.
Miehen luona vierailee matkailijoita, joille hän levittää rauhan aatetta,
sillä ”sitä tulisi julistaa kaikille kansoille kuin evankeliumia pakanoille”.
Kirjailija kertoi, ettei "ole mitään kirjaa kirjoittanut niin sisäisestä pakosta ja sydämen käskystä kuin tämän.”
Suomessa puhjennut sisällissota oli Juhani Aholle järkytys.
Hän oli valkoisten puolella ja kysymys aseeseen tarttumisesta asettui uuteen valoon,
kun punaiset valtasivat Helsingin.
”Rauhan ystävien kanssa olen näinä päivinä paljon keskustellut oikeudesta tarttua aseisiin.
Olenhan ollut itsekin sillä kannalla, että aseisiin ei saa tarttua, koska hengen ottaminen on rikos.
Mutta minulle näyttää käyvän samoin kuin kaikille rauhanystäville silloin,
kun on kysymys heistä itsestään s.o. itsepuolustuksesta.
He eivät voi olla puolustamatta aseiden avulla itseään ja muita silloin,
kun heidän kimppuunsa hyökätään eikä mikään muu auta hengen säilyttämiseksi.”
Juhani Aho oli koko kirjoittajauransa ajan ahkera yhteiskunnallinen keskustelija
ja otti kantaa moniin ajankohtaisiin poliittisiin aiheisiin.
1916 Kansallisgalleria