- Etusivu /
- Kuvataide /
- Taidekuvat /
- Kalevala
Valitse haluamasi kuvat rastittamalla
Taidekuva-aiheet
- 1851-1900 (172)
- 1901-1950 (141)
- asetelma (4)
- Danielson-Gambogi Elin (9)
- Edelfelt Albert (55)
- Elämän rikkaus ja kuoleman kauneus - kauheus -näyttely (12)
- Enckell Magnus (29)
- Gallen-Kallela Akseli (72)
- joulu (6)
- Järnefelt Eero (64)
- järvi (30)
- kala (4)
- Kalevala (12)
- kesä (6)
- kukka (4)
- lapsi (81)
- lehmä (3)
- lintu (2)
- maisema (47)
- mies (78)
- nainen (131)
- puu (19)
- rakennus (27)
- Schjerfbeck Helene (69)
- Soldan-Brofeldt Venny (48)
- suru (6)
- syksy (4)
- talvi (11)
- vene (18)
Taidekuvat
Lemminkäisen äiti
Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) käytti tässä teoksessa Lemminkäisen äidin mallina omaa äitiään.
Teos kuvaa tilannetta, kun Lemminkäinen on yrittänyt tappaa Tuonelan joutsenen
ja saanutkin itse surmansa.
Lemminkäisen äiti on naarannut poikansa palaset joesta,
koonnut ne ja yrittää herää lastaan henkiin.
Mehiläinen tuo hänelle "elämän palsamia jumalten asunnoista".
Ihme tapahtuu: Lemminkäinen avaa silmänsä.
Kuvassa auringon säteet tunkeutuvat Tuonelan synkkyyteen.
Aino-taru-teoksen jälkeen Gallen-Kallela pelkisti Kalevala-aiheisia teoksiaan
ja käytti mm. laajoja tasaisia värikenttiä kuten tässä työssä.
Laulu Lemminkäisen äiti
1897 Kansallisgalleria
Kullervo petokarjoineen
Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) kuvasi tässä Kullervo petokarjoineen -teoksessa
Kalevalan tarinan seuraavaa vaihetta Kullervon kirous -teoksen jälkeen.
Kullervon kirous -taulussa orjaksi myyty orpo Kullervo oli ollut paimenessa
ja katkaissut rakkaan puukkonsa leikatessaan leipää, jonka sisälle oli leivottu kivi.
Puukko on ainoa esine, joka Kullervolla oli muistona isästään.
Kullervo oli raivostunut silmittömästi, ajanut paimentamansa karjan suohon
ja kokosi nyt uuden lauman susista, karhuista ja ilveksistä.
Kullervon synkkä elämäntarina jatkuu.
1917 Kansallisgalleria
Kullervon kirous
Akseli Gallen-Kallela kuvasi tässä Kullervon kirous -taulussa
yhtä Kullervon traagisen elämän käännekohtaa.
Orpo Kullervo, jolla on yliluonnolliset voimat, on myyty orjaksi ja lähetetty paimeneksi.
Ilkeä emäntä on leiponut leivän sisään kiven sillä seurauksella,
että Kullervon käyttämä puukko katkeaa.
Juuri se ainoa esine, joka pojalla oli muistona isästään.
Kullervo raivostuu silmittömästi, ajaa paimentamansa karjan suohon
ja kokoaa uuden lauman susista, karhuista ja ilveksistä.
Seuraa koston kierre ja Kullervon synkkä elämäntarina jatkuu.
1899 Kansallisgalleria
Aino-taru, triptyykki
Väinämöisen lähtö
ja lähtee häpeän takia purjehtimaan pois Kalevan mailta.
Hän jättää kanteleensa ja laulunsa Kalevan kansalle.
Hallitsijaksi tulee neitseellisesti syntynyt poika.
Tarinan on ajateltu kertovan kristinuskon saapumisesta.
Akseli Gallen-Kallela maalasi tämän taulun vuosina 1893-1894.
Kuva cc Kansallisgalleria