Albert Edelfelt (1854-1905) oli suosittu muotokuvamaalari.
Hän maalasi paljon perheenjäseniään ja tuttaviaan,
mutta sai lisäksi paljon tilauksia.
Edelfelt maalasi tiedemiehiä, sivistyneistöä ja jopa valtionpäämiehiä.
Tämä Adolf von Beckerin muotokuvaluonnos on 1880-luvulla maalattu öljyväreillä puupohjalle.
Teos on kooltaan 18,5 × 17,5 cm.
Adolf von Becker (1831 – 1909) oli suomalainen taidemaalari ja aatelissäädyn valtiopäivämies.
Ensimmäiseltä koulutukseltaan hän oli tuomari.
Von Becker oli Suomen ensimmäinen Pariisissa opiskellut taiteilija.
Yksityiskoulussaan hän toimi monen taiteilijan - myös Edelfeltin - opettajana.
Von Becker aloitti taideopintonsa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa,
mutta opiskeli taidetta myöhemmin monessa maassa
ja matkusteli paljon saaden vaikutteita monelta suunnalta.
Magnus von Wrightin kuoltua von Becker sai paikan piirustuksenopettajana yliopiston piirustussalilla.
Hänen oppilaitaan olivat muun muassa Helene Schjerfbeck, Elin Danielson,
Helena Westermarck ja Akseli Gallen-Kallela.
Helene Schjerfbeckiltä, Albert Edelfeltiltä ja Elin Danielsonilta on säilynyt töitä,
joissa näkyy selvästi von Beckerin vaikutusta: kauniita realistisia muotoja.
Nuorempien polvien taiteilijoiden ja von Beckerin välillä oli kuitenkin erimielisyyksiä.
Pariisin maailmannäyttelyn Suomen osaston kokoamisessa 1889 riidat kärjistyivät niin,
että näyttelyn avajaisissa syntyi nyrkkitappelu.
Edelfelt ja Vallgren taistelivat von Beckeriä, Walter Runebergia ja Berndt Lindholmia vastaan.
Von Becker oli ensimmäinen, joka teki ehdotuksen tekijänoikeuslaista.
Von Beckerille myönnettiin Pietarin taideakatemian suuri kultamitali ja akateemikon arvo.
Suomessa hän sai professorin arvonimen 1879.
Kansallisgalleria