Heinäkuu

• Kultuurivuosikellon heinäkuu
• Vihreän Veräjän luontoideoita heinäkuulle (6 sivua).
• Saamelaiseen vuotuiskiertoon perustuvaa toimintaa

Uskomus Jos käki kukkuu pitkään vielä heinäkuussa, tulee lämmin ja pitkä syksy.
Se tietää sadetta, jos pääskyt lentelevät lähellä järven pintaa, jos koira syö ruohoa,
jos kissa pesee itseään tai jos kukko kiekuu kummalliseen aikaan. Samoin jos ravut
nousevat vedestä maalle, kalat hyppivät vedessä tai kärpäset ovat vihaisia ja lentävät korvaan.
Kaunista säätä ennustaa, kun pääskyt lentävät korkealla, kun hyttyset tanssivat iltasella kovasti,
kun heinäsirkka sirisee, pöllö huutelee yöllä, savu nousee ylös, kun syntyy nopeasti hajoavia
kumpupilviä, ilma on autereinen ja aamupäivän tuuli tyyntyy iltapäivällä.

1.7. Kansainvälinen vitsipäivä

Päivän teemaan liittyvät komedia, vitsit, kaskut, pilapiirrokset, stand up -komiikka, klovneria. Yhdessä nauraminen yhdistää ihmisiä, vähentää jännitystä ja stressiä sekä rentouttaa ja parantaa mielialaa. Positiiviset tunnetilat myös parantavat kognitiivisia kykyjä ja sosiaalista käyttäytymistä.

• Päivän ohjelmaan sopivat mm. Kari Suomalaisen (1920 – 1999) oivaltavat piirrokset, Speden elokuvat, Reino Helismaan Eemeli-elokuvat, Esa Pakarisen laulut, Pekka Puupää -elokuvat, Chaplin-elokuvat
• Retkikohde: Kari Suomalaisen paviljonki Valkeakosken Tarttilassa
• 1-10 minuuttia pitkiä Repen ja Eemelin radiohuumoriesityksiä Areenassa
• Eri aiheisia kaskuja löytyy Vahvikkeen Sanataide-laatikosta
• Luetaan lasten hauskoja kommentteja ja koevastauksia: Lasten suusta

2.7. Marian ja Maarian nimipäivä

Mari, Maija, Meeri, Maaria, Marika, Maiju, Maikki, Kukka-Maaria, Maja, Maj, Mary
Marian nimipäivä on vanha katolinen juhlapäivä. Maria on Suomen yleisin etunimi – enemmän käytössä toisena ja kolmantena nimenä kuin ensimmäisenä.
Sananlasku Mitä on Maariana katolla, on vappuna vaolla.

Heinäkuun ensimmäinen lauantai, Kansainvälinen osuustoimintapäivä

Osuustoiminta on tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen perustuva toimintamalli. Osuustoiminta on osuuskunnan puitteissa tapahtuvaa taloudellista, sosiaalista ja/tai kulttuurista yritystoimintaa, jonka tarkoituksena on tarjota jäsenilleen niiden tarvitsemia tuotteita ja palveluksia mahdollisimman edullisesti. Periaatteet ja arvot on kansainvälisesti määriteltyjä. Kuva Osuuskaupasta

6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä, Kylli-tädin syntymäpäivä

Eino Leino eli vuosina 1878–1926. Hän oli runoilija, lehtimies, näytelmäkirjailija ja kriitikko. Eino Leinon tunnetuin teos on Helkavirsiä (1–2). Hänen rakastetuin runonsa on Hymyilevä Apollo, jossa on mm. kuuluisat sanat: ”Paha ei ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista.”
10 Leinon runoa löytyy Vesa-Matti Loirin 1978 levyttämältä albumilta Eino Leino. (kuva > Museoviraston historian kuvakokoelmasta, CC BY-NC-SA 2.0)

• Runohetki Leinon runojen parissa: Lapin kesä, Maantiellä, Nocturne, Väinämöisen laulu, Marjamaani, Sua katson vaan
• Kesäisiä lauluja
• Vahvikkeen Runot ja lorut
• Mitä muistat Eino Leinosta? Kainuun Eino Leino -seuran sivuilla on runojen lisäksi Leinosta tietoja
• Tulosta Runovisailu tunnetuista suomalaisista runoista
• Runopeli: kirjoita runoista säkeitä lapuille niin, että yhdestä runosta on aina kaksi lappua, joissa eri säkeet ja kolmannessa lapussa runoilijan nimi. Kirjoita ylös, mitkä säkeet ja tekijät kuuluvat yhteen. Pienissä ryhmissä tai yksilötehtävänä yritetään etsiä yhteen kuuluvat laput.
• Ylen Elävässä arkistossa on paljon aineistoa Eino Leinosta.
• Eino Leinon lehtikirjoituksia luettuna Yle Areenassa
• Kuvia Eino Leinosta Finna.fi-sivustolla

Yleisradion lastenohjelmien Kylli-täti syntyi 6.7.1906 (kuoli 1997). YLE myy Kyllin elämää -DVD:tä. YouTubessa on paljon videoita, joissa Kylli-täti piirtää ja kertoo tarinoita.

10.7. Suomen Kuvataiteen päivä ja Helene Schjerfbeckin syntymäpäivä

Päivää on vietetty vuodesta 2004 alkaen. Kuvataideyhdistykset ja -museot järjestävät tänään tapahtumia ja työpajoja. Tänään sopii ohjelmaksi retki taidenäyttelyyn, taiteilijoiden vierailut (myös etäyhteydellä), piirustus- ja maalaushetket, oman kodin kuvataiteen äärelle pysähtyminen ja taidekuvien katselu.

Tampereen taidemuseon tuottama verkkonäyttely vanhenemisesta taiteen kuvaamana Pitkä tie jatkuu sisältää suomeksi juonnettuja ja tekstitettyjä lyhyitä videoita.Helene Schjerfbeckistä on 4 minuutin video Ylen Elävässä arkistossa.

Piilokuvia kuvataiteesta: Piilokuva Schjerfbeck.

Vahvikkeen Kuvataide-laatikko.

• Piirretään, maalataan ja väritetään kuvia Vahvikkeen värityskirjat
• Helene Schjerfbeckin maalauksia Vahvikkeen taidekuvissa
• Katsotaan kuvia Helene Schjerfbeckin taiteesta (Kuva > Schjerfbeck, Helene: Omakuva 1884-1885, Kansallisgallerian kokoelma)

11.7. Maailman väestöpäivä YK

Maailman väestöpäivää on vietetty vuodesta 1989 lähtien. Tänään keskustellaan väestönsuunnitteluun liittyvistä asioista. Hyvä ravinto, rokotteet, perhesuunnittelu, naisten aseman parantaminen ja tyttöjen koulutus vähentävät lapsikuolleisuutta. Se on yksi väestönkasvun hillintäkeino, koska silloin ihmiset eivät kehitysmaissa hanki varmuuden vuoksi paljon lapsia. Maailman väkiluku on nyt 7,7, miljardia. Netissä voi seurata reaaliaikaisia tilastoja maailman väkiluvusta ym.

• Katsotaan Vahvikkeen lapsikuvia

12.7. Reino Helismaan syntymäpäivä

Sanoittaja, säveltäjä, kuplettilaulaja, viihdetaiteilija, elokuvanäyttelijä ja käsikirjoittaja Reino Helismaa on sanoittanut noin viisituhatta laulua, joista 1500 on levytetty. Hänen sanoittamiaan ovat Hopeinen kuu, Kulkuri ja joutsen, Meksikon pikajuna, Päivänsäde ja menninkäinen, Reissumies ja kissa,Minä soitan sulle illalla, Laivat puuta – miehet rautaa, Me tulemme taas, Vanhan myllyn taru, Mummon kaappikello, Sinun silmiesi tähden sekä Suudelmin suljetut kirjeet. Helismaa teki myös radiokuunnelmia, elokuvakäsikirjoituksia (mm. Pekka ja Pätkä -elokuvat) ja näytelmiä. Reino Helismaa syntyi 1913 ja kuoli 1965. (kuva Wikimedia Commons)

• Kuunnellaan ja lauletaan Helismaan lauluja, YouTube
• Vahvikkeen musiikkituokioideoita

13.7 Vanha keskikesä

Näihin aikoihin on usein Suomessa ollut kesän lämpimintä aikaa.

15.7. Nuorten osaamisen päivä YK

Nuorten osaamisen päivän tavoite on nostaa esiin ammattitaidon ja osaamisen merkitys nuorten työllistymisessä. Päivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2015.

• Keskustelunaihe eri ammatit ja niiden muuttuminen: Ammatit: 60 tuttua ammattia kortteina, ohjeet sanaselityspeliin ja tulostettava kysymysnoppa keskustelun virittämiseen.
• Lauletaan lauluja ammateista: sanoja Vahvikkeessa. Tampereen kirjaston kokoama luettelo ammattilauluista.
• Katsotaan Vahvikkeen kuvia eri ammateista

18.–24.7. Naistenviikko

Suomalaisessa almanakassa on tämän viikon ajan vain naisten nimiä: Riikka, Saara, Marketta, Johanna, Leena, Oili, Kristiina ja Tiina ynnä monet nimimuunnokset (yhteensä 34 nimeä). Yli 600 000 naisen nimi on tällä viikolla nimipäiväkalenterissa. Naistenviikolla on pitkä historia, sillä se muotoutui jo keskiajalla nimettyjen Pyhän Maria Magdalenan ja Kristina-neitsyen merkkipäivien ympärille. Naistenviikon säästä on monta sanontaa, joista useat liittyvät sateeseen ja naisten itkuun. Ilmatieteen laitos on tilastoinut naistenviikon sateita. Naistenviikon historiaa ja taustoja Kielikellossa.

• Keskustelunaihe Naisten roolit ja ammatit eri vuosikymmeninä (naisia Vahvikkeen kuvapankissa)

Kesäolympialaiset 26.7. – 11.8.2024 Pariisissa

21. 7 – 6. 8 2028 Los Angelesissa

• Muistoissamme 50-luku -kirjan teksti (4 sivua) Helsingin Olympialaisista sekä 8 kysymyskorttia
• Mitalit omiin kisoihin
• Urheilumuseon Olympiavisa ja Urheiluvisa
• Suomalaiset olympiavoittajat -pelipalat
• Suomi -sarjan Lasse Viren -aineistoa: ohjeet, kuvia, selkoteksti, tehtävät
• Urheilumuseon tulostettavat korttisarjat: 1. keskeisiä urheilijoita ja urheilulajeja 1950- ja 1960-luvuilta 2. Keskeisiä urheilijoita ja urheilulajeja 1970-1980 -luvuilta. 3. Urheilulajeja ja -ilmiöitä 1950- ja 1960-luvuilta.
• Tulostettavat Urheilua pantomiimina -kortit
• Urheilumuseon Suomi urheilee -tarinoita eri lajeista.
• Peli Olympiarenkaiden värittäminen, Olympiarenkaat A4

21.7. Albert Edelfeltin syntymäpäivä

Taidemaalari Albert Edelfelt syntyi Porvoon maalaiskunnassa Kiialan kartanossa 1854. (Kuva CC BY 4.0, Museoviraston Historian kuvakokoelma, kuvaaja Daniel Nyblin, Finna)

• Nautitaan Edelfeltin taiteesta: kuvia Vahvikkeen Kuvataide-laatikossa

21.7. Ravustuskausi alkaa

Rapuja voi poimia käsin, kepin avulla ja haavilla. Yleisin pyyntiväline on muovinen rapumerta, johon laitetaan syötiksi kalapala. Koska rapu pääsee kiipeämään merrasta myös ulospäin, mertoja koetaan useamman kerran päivässä. Ravut säilytetään elävinä, keitetään suolavedessa ja maustetaan tillillä. Rapujuhliin liittyy usein yhdessä laulaminen ja monista tutuista lauluista on väännetty rapu- ja ryyppyaiheisia lauluja. Niistä saa pienellä viilauksella monikäyttöisempiä ja kaikille sopivia (esimerkkejä).
Rapujuhlia ja laulajaisia voi viettää myös katkarapupiirakan ääressä. Ravustuskausi kestää lokakuun loppuun asti.

• Rapulauluja (vihko, jossa 16 laulua)
• Opetellaan uusi rapulaulu: Rapulaulu täplillä ja ilman

23.7. alkaa mätäkuu

Mätäkuuksi on suomalaisessa kansanperinteessä kutsuttu heinäkuun 23. päivän ja elokuun 23. päivän välistä aikaa. Nykyään mätäkuuna pidetään 6.7.–17.8 välistä ajanjaksoa.

Mätäkuu-nimi on alun perin ollut käännösvirhe. Muinaisessa Mesopotamiassa tämä kesän kuumin aika tunnettiin koirakuun tai koiranpäivien nimellä, koska tuohon aikaan Sirius eli Koirantähti alkaa näkyä Välimeren maissa aamuisin ennen auringonnousua. Saksassa otettiin käyttöön sana Rodenmonat, kaskeamiskuu. Tanskassa se käännettiin virheellisesti muotoon råddenmåned (suomeksi mätäkuu), mistä se levisi Ruotsiin ja Suomeen.

Ajankohdan kuumuus ja kosteus saa elintarvikkeet pilaantumaan ja haavat tulehtumaan tavallista helpommin, joten virheellinen nimitys mätäkuu on osuva. Myös maito happanee nopeasti, mutta työstettävä puu ei halkea helposti. Monivuotisia kasveja ei kannata istuttaa mätäkuun aikana.

Kuumana kesänä kalat etsiytyvät viileisiin syvänteisiin eivätkä käy onkeen lämpimässä pintavedessä. Yliopisto laatii vuosittain kalakalenterin, josta voi katsoa, minä päivinä kannattaa järjestää kalaretkiä.

Uskomus
Jos mätäkuun ensimmäisenä päivänä sataa, sataa koko kuukauden.

25.7. Jaakon nimipäivä

Jaakon sanotaan heittävän nimipäivänään järviin kylmän kiven. Heinänteko loppuu ja alkaa rukiinleikkuu.
Uskomus Jos Jaakon päivänä ei sada, tulee hyvä loppukesä.

26.7. Martan nimipäivä

Monet Marttayhdistykset järjestävät tapahtumia omana nimipäivänään. Kutsu Martat järjestämään nimipäivätempaus hoivakodissa.
Väestörekisterikeskuksen maksuttomasta nimipalvelusta voi tarkistaa etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa sekä tutkia vuositilastoja yleisimmistä nimistä. Martta-nimi on 2000-luvulla annettu yli 2350 vauvalle.

Satojen postikorttien, lehtien kansikuvien (mm. Kotiliesi) ja postimerkkien piirtäjän sekä satukirjojen kuvittajan Martta Wendelinin seura on kerännyt tietoa kuvataiteilijan elämäntyöstä.
Uskomus Jos Martan päivänä sataa, sataa seitsemän viikkoa.

27.7. Unikeonpäivä

Unikeonpäivää on vietetty Suomessa ainakin 1600-luvulta asti. Se merkittiin ensimmäisiin suomenkielisiin kalentereihin vuonna 1705. Päivä pohjautuu vanhaan legendaan, jonka mukaan Efesoksen seitsemän nuorta kristittyä pakenivat 200-luvulla keisari Deciuksen vainoa ja nukkuivat 200 vuotta ennen kuin heräsivät. Monissa maissa päivä on nimeltään seitsemän nukkujan päivä.

Naantalissa on 1880-luvulta asti valittu Unikeko. Nykyisin Naantalin Unikeonpäivillä (26.–27.7.) valitaan valtakunnan virallinen Unikeko. Hän on henkilö, joka on jotenkin toiminut Naantalin ja naantalilaisten hyväksi. Valinta on kunnianosoitus. Uunituore unikeko kipataan yleisön katsellessa uniasuineen mereen. Unikeonpäivän aattona alkanut koko perheen ohjelma markkinatoreineen ja kulkueineen jatkuu merkkipäivän iltaan asti.

Duodecimin Terveyskirjastossa on paljon asiaa unesta. Keskustelunaiheita:

• Milloin uni maistuu makeimmalta?
• Mikä on paras paikka nukkumiseen?
• Mistä unikeon päivän perinne on saanut alkunsa?
• Asiaa hyvän unen merkityksestä. Vaikuttavatko valoisat yöt nukkumiseen? Millaisia ”unirituaaleja” tarvitset ennen nukahtamista? Hauskoja unien selityksiä.
• Nukkumatin kutsukortit
• Vahvikkeen tuutulauluja

Uskomus
Jos unikeonpäivänä sataa, sataa yhtä mittaan myös seuraavat seitsemän viikkoa.
Kun unikeonpäivänä makaa kauan, nukuttaa koko vuoden.

29.7. Ollin, Uolevin, Uotin ja Oulan nimipäivä

Uskomus Ollin päivänä kala lakkaa syömästä.

29.7. Kansainvälinen huulipunapäivä

Huulia on punattu jo usean tuhannen vuoden ajan. Huulipunaa on levitetty siveltimellä tai hylsyn avulla. Se on ollut muodissa sekä naisten että ajoittain myös miesten keskuudessa. Joskus huulia on pureskeltu, jos ei huulipunaa ole ollut käytettävissä. Punajuuri ja punaviini ovat myös olleet tässä käytössä.
Asuinyhteisön kaikkien halukkaiden jäsenten huulten punaaminen yhdeksi päiväksi voi saada hymyn monen huulille. Huulipunapuikko on aina henkilökohtainen. Jos samalla puikolla halutaan punata eri henkilöiden huulia, täytyy se tehdä esim. puhtaiden pumpulipuikkojen avulla. Huulipuikko voidaan katkoa hammaslangalla pullonkorkkeihin, jos se halutaan jakaa usean henkilön kesken muutamaa käyttökertaa varten (levitetään siveltimellä).

• Väritetään kasvokuvia: Väritä kasvoja (8 naista, kansikuva >)

30.7. Kansainvälinen ystävyyden päivä YK

Päivän tarkoitus on kiinnittää huomiota kansojen, valtioiden, kulttuurien ja ihmisten väliseen ystävyyteen. Sen avulla voidaan rakentaa siltoja yhteisöjen välille ja rohkaista kansainvälistä rauhantyötä.Sananlaskuja ystävyydestä
Ystävyyteen liittyviä materiaaleja on Vahvikkeen ystävänpäivän kohdalla.

• Tulosta ja väritä ystävälle kukkakimppu (kuva >)
• Tulosta aivojumppa Jatka lausetta

30.7. Kansainvälinen ihmiskaupan vastainen päivä YK

Ihmiskaupan muotoja ovat seksuaalinen hyväksikäyttö, työvoiman hyväksikäyttö, pakkoavioliitto, rikollisuuteen pakottaminen, kerjäämään pakottaminen, elinkauppa sekä lapsikauppa ja laiton adoptio. Ihmiskaupan tunnusmerkkejä.Tietoa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä löytyy Migrin eli Maahanmuuttoviraston sivustolta.

Vanhan kirjallisuuden päivät

Sastamalassa on joka vuosi valtakunnalliset Vanhan kirjallisuuden päivät. Järjestäjiä ovat mm. Otavan ja WSOYn kirjasäätiöt ja Taiteen edistämiskeskus. Normaalivuonna päivät ovat viikko juhannuksen jälkeen.

Heinäkuun viimeinen viikonloppu, Kansallinen Lepakkobongaus

Suomen Lepakkotieteellinen Yhdistys järjestää tunnin mittaisen kaikille avoimen lepakkobongauksen vuosittain. Lepakoita havainnoidaan esimerkiksi asuinpaikan pihassa, puistossa tai järven rannassa joko silmämääräisesti tai erityisellä lepakkodetektorilla (yliääni-ilmaisin), joka muuntaa lepakoiden lähettämät ultraäänet ihmiskorvin kuultaviksi. Pohjanlepakko suosii puoliavointa maastoa, viiksisiipat viihtyvä metsän siimeksessä ja vesisiippa saalistaa veden pinnassa lentäviä hyönteisiä. Havainnot voi ilmoittaa yhdistyksen verkkosivuilla olevalla lomakkeella.

<< Kesäkuu – Elokuu >>