Kuvat

Maitotilan emäntä Kaarina Leikas palaamassa maitoautolta.

Kyljellään olevat tonkat oivat nyt tyhjiä
Pystyssä olevissa tonkissa on kirnupiimää
ja joppia eli kuorittua maitoa vasikoille.

(Joppi = pluttana = kuorittu maito = kurri = huitu = sintu = separoitu maito)

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä

Matot pestiin mäntysuovalla ja juuriharjalla järvenrannassa ja huuhdottiin järvessä. Monissa matonpesulaitureissa oli kulmissa tynnyrit, joissa matonpesijä seisoi. Asento oli silloin mukavampi. Joskus matto huuhdottiin soutelemalla kierros järvellä. Soutaja huolehti sopivasta vauhdista ja perässä istuva henkilö piti tiukasti matosta kiinni. Nykyään mattoja ei saa pestä eikä huuhdella järvessä, vaan pesu on siirtynyt rannasta kauemmaksi rehevöitymisen estämiseksi. Mattolaitureita aiemmin rannoilla oli myös pyykkipatoja, jotka olivat vapaassa käytössä. Tuli vain alle niin pesuvesi lämpeni. Tämä kuva on vuodelta 1979. Matonpesukuva Helsingistä. Kuva ©Pekka Agarth 1979

Jouluaatto Helsingin Tammisalossa, Tammisalontie 12. Kuusessa palavat oikeat kynttilät. Sähkökynttilät alkoivat yleistyä 50-luvulta alkaen mutta edelleen on paljon ihmisiä, jotka ihailisivat kuusessa mieluimmin aitoja kynttilän liekkejä. Suomessa pukilla oli pitkään takkina nurin käännetty turkki. Punaiset pukintakit rantautuivat Amerikasta Suomeen vasta myöhemmin. Joulupukilla on kuvassa naamari. Se oli käytännöllinen, sillä useimmiten joulupukkina toimi isä tai joku muu lähisuvun mies. Ei ollut tarkoitus, että lapset tunnistaisivat pukin. Tosin lapset eläytyivät pukkileikkiin silloinkin, kun tunnistivat pukin. Saattoi käydä niinkin, että pieni poika, jolle luultiin pukin menevän täydestä, vei vaikeasti avattavan pakettinsa takaisin joulupukille ja sanoi: "Avaa, isä!" Kuvan toisella naisella on vyötäröllään esiliina. Se oli 1960-luvulla keittiöaskareissa itsestään selvä asuste. Oli paljon helpompaa pestä ja silittää pieni esiliina kuin kokonainen mekko. Nuorella pojalla on valkoinen paita. Onhan jouluaatto, odotettu juhla. Seinällä näkyy ryijy ja siinä vuosiluku 1952. Monen kodin seinällä oli äidin tai isoäidin kutoma ryijy. Kuva CC BY 4.0, Juha Jernvall (1960-1969), Helsingin kaupunginmuseo, Finna

Kuva on otettu Helsingin Puistolassa, Puistotie 74, vuonna 1956. Sisko (Pirkko Pöysälä) ja veli istuvat joulukuusen edessä. Veli on lomalla armeijasta. CC BY 4.0, Juhani Eklund, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

Valmis räsymatto Helsinkiläisen kodin lattialla 1950-luvulla. Kuva CC BY 4.0 Valokuvaaja Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N151772, Finna

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 17 luvussa 4. Paasikivestä Kekkoseen. Kuva ©U. A. Saarinen / JOKA / Museoviraston kuvakokoelmat

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 29
luvussa 9. Armi.

Kuva CC0 Wikimedia Commons

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 31 luvussa 9. Armi. Kuva CC0 Wikimedia Commons

Armi Kuusela ravintola Vaakunan terassilla 1952 Helsinki, Mannerheimintie 9 Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro N182639, Finna

Miss Universum Armi Kuusela saapuu Töölön Pallokentälle hänen kunniakseen järjestettyyn Kukkaisjuhlaan Helsingin olympialaisten päättäjäisiltana 03.08.1952 Urheilukatu 5. Paavo Nurmen tie 2. Armin takana portailla samaan Suomen Neito -kilpailuun osallistuneita kansallispukuisia nuoria. Elo-syyskuussa 1952 Armi esiintyi Sotainvalidien Veljesliiton järjestämällä kiertueella 35 paikkakunnalla eri puolilla Suomea yhteensä 60 tilaisuudessa eli saman päivän aikana saattoi olla useita tilaisuuksia ja useilla eri paikkakunnilla. CC BY 4.0 Olympia-kuva Oy, Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro XLVIII-299, Finna

Miss Universum Armi Kuusela, Helsingin ylipormestari Eero Rydman ja toimittaja Niilo Tarvajärvi Töölön Pallokentällä Armi Kuuselan kunniaksi järjestetyssä Kukkaisjuhlassa Helsingin olympialaisten päättäjäispäivän iltana. Helsinki, Urheilukatu 5. Paavo Nurmen tie 2. CC BY 4.0, Olympia-kuva Oy, Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionumero XLVIII-298, Finna

Saksan liittotasavallan urheilujoukkue on laskeutunut Helsingin lentoasemalle Seutulaan Helsingin olympialaisia varten heinäkuussa 1952. CC BY 4.0 Bonin Volker von, 1952 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionumero N210762, Finna

Tarjoilua kotihipoissa 1955 Helsingin Uuden yhteiskoulun oppilaita vanhojenpäivän iltana luokkatoverin kotona Katajanokalla. Tarjolla oli nakkeja ja perunasalaattia. Suurissakin kaupungeissa puuhella oli vielä monessa kodissa. Sen tilalla tai lisäksi saattoi olla kaasuliesi. Sähköhellat vakiintuivat vasta myöhemmin. Kuvamuistiharjoitus Heijasta kuva seinälle suurena, jos ryhmä on iso tai tulosta jokaiselle osallistujalle tai osallistujaparille kuva. Kuvaa katsellaan ja tutkitaan esim. 1-2 minuuttia. Sen jälkeen se poistetaan näkyvistä ja esitetään kuvaa koskevia kysymyksiä tai pyydetään kertomaan kuvasta esim. 10 eri asiaa. Montako nakkia kuvassa näkyy? Mihin kuvan nainen nojaa? Mitä miehellä on yllään? Onko miehellä esiliina? Missä naisen oikea käsi on? Mitä mies tekee? Onko nakkikattila puuhellalla, sähköliedellä vai kaasuhellalla? Montako kattilaa kuvassa on? Mikä esine on hellan etunurkassa? Kuvaile keittiön valaisinta. Onko keittiössä kirjava vai yksivärinen verho? Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N260744 Finna

Puuhelloista siirryttiin vähitellen sähköhelloihin,
mutta jonkin aikaa monesta keittiöstä löytyivät molemmat.

Esiliina oli kokkaushommissa pakollinen varuste.
Se oli helpompi pestä kuin koko mekko,
kun pyykkiä pestiin usein käsin.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 49
luvussa 14. Arjen ateriat.

Lapsen suusta
Vesi viheltää sadassa asteessa.
- Matti 9 v.

Kuva © Sylvi Nieminen, Vapriikin kuva-arkisto, Tampere

Kuva Helsingin kaupunginmuseo

Sormiloru Peukaloputti sai sian hei! Suomensutti sen kotiin vei. Pitkä mies siltä niskat taittoi. Nimetön siitä makkarat laittoi. Pikku Sakari ne suuhunsa söi. Lorun aikana käydään läpi kaikki sormet. Viimeisen lauseen kohdalla viedään lusikka lapsen suuhun. Tämä loru on syntynyt niihin aikoihin, kun joka maatalossa tehtiin makkaratkin itse. Video Kouluruokailun historiaa Youtube (5:30 min) Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 62 kappaleessa 17. Koulu. Kuva © Ensio Kauppila, Vapriikin kuva-arkisto

Osuusliike Elannon myyjä työnsä ääressä
myymässä asusteita ja koruja vuonna 1951

CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro N92056

Mannekiini esittelee iltapukua. Tyylikäs vaikutelma viimeisteltiin käsineillä, jotka sointuivat kenkien sävyihin. CC BY 4.0 Valokuvaaja Ensio Liesimaa, Helsingin kaupunginmuseo, Kuva Elannon kokoelmasta. FINNA

Mannekiini esittelee leninkiä 50-luvulla. Helmassa oli leveyttä ja sen alla alushame. CC BY 4.0 Valokuvaaja Ensio Liesimaa, Helsingin kaupunginmuseo. Kuva Elannon kokoelmasta. FINNA

Turkki CC BY 4.0 Valokuvaaja Yrjö Taurovaara, Helsingin kaupunginmuseo, Elanto -lehden kuva. FINNA

Kuva on otettu Hietarannassa eli Hietaniemen uimarannalla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N159270, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo 1947.

Kuva on otettu Eteläisellä Uunisaarella Uuninsuun rannalla Helsingissä. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210571, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1960.

Kuva on otettu Hietaniemen uimarannalla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. Kuva CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N150908, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo, 1944.

Naiset ottamassa aurinkoa kalliolla meren rannalla. Oikealla Jutta Zilliacus, vasemmalla valokuvaajan vaimo Gisela von Bonin. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210749, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo, 1952.

Kuva on otettu Hesperian puistossa Töölönlahden rannalla.

Sananparsi Ei se näe, kun nai, eikä se nai, kun näkee.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210541, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo, 1960.

Stockmannin valikoimissa oli 1930-luvulla tämän näköisiä naisten uimapukuja sekä ranta-asuja. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0 Kuvan tunniste: N132546, Foto Roos, Helsingin kaupunginmuseo, 1930 –luku.

Nainen istuu Pihlajasaaren rantakallioilla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N92131, Helsingin kaupunginmuseo, 1950 -luku.

Gisela von Bonin ja saksalainen NSU Fox -moottoripyörä meren rannalla Helsingin olympialaisten aikana 1952. NSU oli saksalainen yhtiö. Valmistettuaan yli 20 vuotta neulekoneita se siirtyi tuottamaan polkupyöriä ja edelleen vuonna 1901 moottoripyöriä. Niiden suunnittelussa ja valmistuksessa se oli yksi uranuurtaja. 1950-luvun puolivälissä NSU oli tuotantomääriltään jo maailman suurin kaksipyöräisten valmistaja. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210732, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo. 1952.

Opettaja näyttämässä, miten ostokset paketoidaan Kulutusosuuskuntien Keskusliiton Osuuskauppakoulun myyjäkurssilla Helsingissä 1950-luvulla. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien keskusliiton kokoelma D1974_33_12068A

Kaksi halonhakkuutalkoissa työskentelevää naista
lastaamassa koivuhalkoja kottikärryyn 1942.

Sota-aikana ja sen jälkeen järjestettiin paljon rakennus-, keräys-,
maatalous-, säästö- ja auttamistalkoita.
Ylen Elävä arkisto: Koko kansa talkoissa (8 min video)

CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7699

Työntekijöitä poistamassa ruoteja kaalinlehdistä, jotka käytetään kaalikääryleiden valmistukseen. Elanto oli ensimmäinen valmisruokia myynyt taho Suomessa . Niille haettiin nimeä yleisökilpailun kautta, ja voittajaksi selviytyi eines. Helsingissä 1936 Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_8908

Monelle tulee Anttilan kuvastoista ensimmäisenä mieleen juuri naisten alusvaatesivut. Anttilan tuotekuvastoja odotettiin takavuosina monessa kodissa innolla. Osalle kysymys oli sukeltamisesta tavarataivaaseen ja ostopäätösten tekemisestä. Osa teki mielikuvitushankintoja lyijykynän kanssa. Peräkammarin pojat odottelivat näitä alusvaatesivuja seinälle teipattavaksi. Tulosta Anttilan tavaraluettelo-kuvasarjan tekstit (15 sivua). kuva: Anttilan kuvasto kevät 1967

Vanhassa puutalossa Helsingin Violankadulla 1960-luvun alussa asunut rouva haki vedet pihan vesipostista
kuten monet muutkin Hermannin kaupunginosassa asuneet vielä tuohon aikaan.
Maaseudulla monella pihalla oli tuohon aikaan pumppukaivo (kuva).

60-luvun lopussa rallateltiin: ...vessa, vesiposti, keittokomero ja huone...
Teksti oli kotoisin Pentti Saarikosken runosta Liisankadulla,
jonka Tapio Lipponen sävelsi ja lauluyhtye Muksut levytti 1967. Se alkaa:

"Liisankadulla samassa talossa kuin Matti Makkosen ruumisarkkuliike
on mun kotini: vessa, vesiposti, keittokomero ja huone.
On mun kotini ja muijan koti ja neljän ikioman lapsen.
Vessa, vesiposti, keittokomero ja huone…
...”Tää on koti, jonka appiukko osti”,
kuten muija muistaa joka päivä muistuttaa…

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 18.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23974b_3.tif

Kuva tammikuun alennusmyynneistä vuodelta 1961.
Leninkien hihat on vedetty langoilla koholle ja vyötäröt kiristetty.

Sanonta
- Makuasioista ei voi kiistellä.
- Makuasioista ei voi kuin kiistellä.

Sitaatti
Moderni ihminen elää sen harhan vallassa, että hän tietää, mitä tahtoo.
Kuitenkin itse asiassa hän tahtoo, mitä hänen oletetaan tahtovan.
- Erich Fromm

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 13.1 1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23925_5.tif

Rouva Irja Ohlssonin Kemikalio Rayon sijaitsi Helsingissä Yrjönkatu 6:ssa. Kuvassa Irja Olsson kauneustarvikkeiden keskellä yrityksessään. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 20.7.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-26966_1.tif

Syysistuntokauden alkaessa eduskunnan puhelinkeskus oli taas kiireisenä,
kun vilkasliikkeisiä kansanedustajia piti etsiä eri puolilta taloa.
Puhelinkeskuksen hoitaja Hymy Haapalainen työssään syyskuussa 1961.
Lankapuhelinverkon viimeiset käsivälitteiset keskukset lopetettiin 1980.

Kasku

Puhelin soi aamuyöstä ja herätetty tiuskaisi puhelimeen:
- Mitä sinä keskellä yötä säikyttelet ihmisiä?
- En saanut unta. Ajattelin kysyä, oletko sinä saanut unen päästä kiinni.

Sanastoa: Sentraali-Santra, telefooniyhtymä, puhelinpylväs, puhelinosuuskunta, puhelinlinja,
tietotekniikka, puhelinkoppi, puhelinkortti, näppäinpuhelin, GSM-puhelin, känny, autopuhelin,
älykänny, palvelunumero,

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaaja Martti Halme/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 12.9.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27473_1.tif

Lähipäivinä on odotettavissa vaihtelevaa säätä, sadekuuroja ja aurinkoa, kertoi Uuden Suomen kuvateksti kesäkuussa 1960.

Sanonta
Kyllä kesä kuivaa, minkä kasteleekin.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 13.6.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21670_1.tif

Aforismi
Mikäli elät vain menneessä,
on koko elämäsi historiaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 3.1.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-19848B_1.tif

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Valokuvaaja Erkki Johannes Viitasalo/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Viitasalo kesällä 1948. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r48-699_4.tif

Karjalaista vieraanvaraisuutta. Emännät tarjoomuksineen: teetä ja rinkeleitä.
Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin
Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Samovaaria eli venäläistä alkuperää olevaa teekeitintä pidettiin aiemmin lämpimänä
kivillä, hiilillä tai spriiliekillä. Teräksisiä samovaareja lämmitetään sähköllä.
Teekannua, jossa on haudutettua teetä, pidetään samovaarin päällä,
niin sekin säilyy lämpimänä.

Satoja vuosia vanha karjalainen herkku on Viipurin rinkeli.
Se ei ole pyöreä rengas kuten kuvassa vaan takinapötkön päädyt kierretään keskenään
ja päät painetaan kiinni renkaaseen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_24.tif

Evakkoäiti lapsineen.
Kuva on otettu, kun sanomalehtimiesretkikunta tutustui evakoiden oloihin
Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Sananlasku
Lapsen suusta kuulee totuuden.
Lasten ja imeväisten suusta totuuden kuulee.
Leikki on lasten työtä.
Lapset ovat Herran lahja.
Lapsi tuo leivän mukanaan.
Lapsi on terve kun se leikkii.
Maasta se pienikin ponnistaa.

Aforismi
Älä täytä elämääsi pelkillä vuosilla.
Täytä vuodet elämällä.

Veikko Lavin Evakon laulu "Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
en aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan..." löytyy YouTubesta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_12.tif

Emäntä pyyhkii pöytää. Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Ei kaikki kaunis kultaista lie. Ei vahvalta vanhuus voimia vie. Tieltä risteää polku jokainen. Säästää syvimmät juuret pakkanen.

- Hellevi Estama

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_21.tif

Emäntä leipoo.
Sanomalehtimiesretkikunta tutustui evakoiden oloihin
Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Sitaatti
Kun yksi ovi onneen sulkeutuu, toinen avautuu.
Usein jäämme kuitenkin tuijottamaan sulkeutunutta ovea niin pitkäksi aikaa,
ettemme huomaa ovea, joka on avautunut.
— kuurosokea kirjailija Helen Keller

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_13.tif

Jääskestä kotoisin oleva Helena Ikonen leipoi imatralaisille pullat ja leivät asiakkaiden tuomista aineista. Emäntä Ikonen sai 1932 valtakunnan ruoanlaittomestarin arvonimen Viipurin maatalousnäyttelyssä. Kuvassa on tyypillinen oman aikakautensa puuhella. Pöydällä näkyy vesiämpäri. Vesi kannettiin pihakaivosta. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Ruokolahti, Imatra 28.-29.1.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-506b_30.tif

ELÄMÄN MURHEITA

Helsinki 29.4.1948

Paras ystäväni!
Kiitos kirjeestäsi!
Voi, et tiedä, miten paljon
minulla on ollut murheita.
Näinä viikkoina on
pääni tullut vallan harmaaksi.
Timo on ollut kovin sairas.
Mutta se ei ole pahinta.
Mirja meni naimisiin,
eikä kertonut siitä meille etukäteen.
Salasi tämän asian äidiltään ja isältään!
Isä suuttui asiasta kamalasti.
Nyt hän ei puhu Mirjalle mitään.
Voi, voi kuinka tästä selvitään?
Voitko sinä auttaa meitä?

Terveisin
Elsa

Keskustelun aiheita

Oliko sinulla ystävää, jolle
saatoit kertoa tai kirjoittaa elämäsi murheista?
Millaisista murheista kerroit? Saitko apua?

Saattoiko naapureille kertoa murheistaan?
Miten selvisit elämän vaikeista asioista?
Onko sinulla nyt ystävää, jolle
voi kertoa tai kirjoittaa elämän murheista?
Miten nykyään selviät huolista?

Millaista oli kasvattaa lapsia?
Muistatko, miltä tuntui, kun lapsesi kertoi menevänsä naimisiin?
Muistatko, mitä tarkoitettiin sanoilla susipari, polkkapari ja leipäsusi?
Mitä sinä ajattelet

• avioliitosta
• avoliitosta
• sukupuolesta
• sukupuolineutraaliudesta
• moniavioisuudesta
• apilaperheestä

Älä juokse miesten perässä,
anna niiden juosta sinun perässäsi.
- Näin neuvottiin tyttöjä ennen

Ja jos mua lemmit armahain,
niin tule minun tupaseeni!
Tupa on tehty ja kaunistettu
mun nuorehen sydämeeni.
Tupa on hongista huolitettu
ja karsina kalevanpuista!
Ja jos mua lemmit armahain,
niin ethän sä huoli muista?

- Eino Leino

Arvoitus Se on pohjaton, se on kanneton.
Se on tuoretta lihaa täynnä. Mikä se on?
Sormus

Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Sanonta
Elä niin, että on, mitä vanhana kiikkustuolissa muistella!

Sanonta
Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran.

Sitaatti
Arkeologi on paras mies, jota voi toivoa.
Mitä vanhemmaksi nainen tulee,
sitä kiinnostuneempi mies on hänestä.
- Agatha Christie

Helsinki 7.5. 1931

Serkku hyvä!

Nyt minulla on oikein asiaa.
Minäkin lähden nyt
sinne naimisiin!
Miltä se kuulostaa?
Hyvältä tietysti ja
hyvältä sen täytyy maistuakin!

Häät ovat helluntaina.
Toivon, että sinä tulisit auttamaan meitä leipomisessa.

Sinun lämpimäisiäsi parempaa ei ole.
Olet tervetullut häihin,
mutta apuakin tarvitaaan.

Tulethan?

Terveisin
Marja

Keskustelunaiheita

Kenelle kerroit ensimmäiseksi, että aiot mennä naimisiin?
Oltiinko yleensä kauan kihloissa ennen naimisiin menoa?
Millaisissa häissä olet ollut?
Kerro entisistä hääpuvuista, hääruoaista ja -juomista.
Valmistettiinko tarjottavat itse?
Mistä hääpuvut saatiin?
Mistä sormukset hankittiin?
Oliko ennen erityisiä päiviä,
jolloin mentiin naimisiin?
Vihkikö pappi hääparin aina kirkossa?
Muistako häämarsseja ja häävalsseja?
Minkälaisia lahjoja hääpari sai?
Tuliko häihin kuokkavieraita? Millaisia?
Muistatko häihin liittyviä hauskoja sattumuksia?
Kerro aviopuolisostasi?
Miten nykyiset häät eroavat entisistä?

mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Sanonta
Kell' onni on, se onnen kätkeköön.

Vanha uskomus
Astioiden särkyminen häissä tietää pariskunnalle onnea.

Lapsus
Väkivalta parisuhteessa on asia, jonka eteen kannattaa tehdä töitä.
- Vantaan Sanomat