Kuvat

Maitotilan emäntä Kaarina Leikas palaamassa maitoautolta.

Kyljellään olevat tonkat oivat nyt tyhjiä
Pystyssä olevissa tonkissa on kirnupiimää
ja joppia eli kuorittua maitoa vasikoille.

(Joppi = pluttana = kuorittu maito = kurri = huitu = sintu = separoitu maito)

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä

Matot pestiin mäntysuovalla ja juuriharjalla järvenrannassa
ja huuhdottiin järvessä.
Monissa matonpesulaitureissa oli kulmissa tynnyrit,
joissa matonpesijä seisoi.
Asento oli silloin mukavampi.

Joskus matto huuhdottiin soutelemalla kierros järvellä.
Soutaja huolehti sopivasta vauhdista
ja perässä istuva henkilö piti tiukasti matosta kiinni.

Nykyään mattoja ei saa pestä eikä huuhdella järvessä,
vaan pesu on siirtynyt rannasta kauemmaksi
rehevöitymisen estämiseksi.

Mattolaitureita aiemmin rannoilla oli myös pyykkipatoja,
jotka olivat vapaassa käytössä.
Tuli vain alle niin pesuvesi lämpeni.

Tämä kuva on vuodelta 1979.

Matonpesukuva Helsingistä.

Kuva ©Pekka Agarth 1979

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 29
luvussa 9. Armi.

Kuva CC0 Wikimedia Commons

Puuhelloista siirryttiin vähitellen sähköhelloihin,
mutta jonkin aikaa monesta keittiöstä löytyivät molemmat.

Esiliina oli kokkaushommissa pakollinen varuste.
Se oli helpompi pestä kuin koko mekko,
kun pyykkiä pestiin usein käsin.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 49
luvussa 14. Arjen ateriat.

Lapsen suusta
Vesi viheltää sadassa asteessa.
- Matti 9 v.

Kuva © Sylvi Nieminen, Vapriikin kuva-arkisto, Tampere

Osuusliike Elannon myyjä työnsä ääressä
myymässä asusteita ja koruja vuonna 1951

CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro N92056

Sananparsi Ei se näe, kun nai, eikä se nai, kun näkee.

Kaksi halonhakkuutalkoissa työskentelevää naista
lastaamassa koivuhalkoja kottikärryyn 1942.

Sota-aikana ja sen jälkeen järjestettiin paljon rakennus-, keräys-,
maatalous-, säästö- ja auttamistalkoita.
Ylen Elävä arkisto: Koko kansa talkoissa (8 min video)

CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7699

Vanhassa puutalossa Helsingin Violankadulla 1960-luvun alussa asunut rouva haki vedet pihan vesipostista
kuten monet muutkin Hermannin kaupunginosassa asuneet vielä tuohon aikaan.
Maaseudulla monella pihalla oli tuohon aikaan pumppukaivo (kuva).

60-luvun lopussa rallateltiin: ...vessa, vesiposti, keittokomero ja huone...
Teksti oli kotoisin Pentti Saarikosken runosta Liisankadulla,
jonka Tapio Lipponen sävelsi ja lauluyhtye Muksut levytti 1967. Se alkaa:

"Liisankadulla samassa talossa kuin Matti Makkosen ruumisarkkuliike
on mun kotini: vessa, vesiposti, keittokomero ja huone.
On mun kotini ja muijan koti ja neljän ikioman lapsen.
Vessa, vesiposti, keittokomero ja huone…
...”Tää on koti, jonka appiukko osti”,
kuten muija muistaa joka päivä muistuttaa…

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 18.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23974b_3.tif

Kuva tammikuun alennusmyynneistä vuodelta 1961.
Leninkien hihat on vedetty langoilla koholle ja vyötäröt kiristetty.

Sanonta
- Makuasioista ei voi kiistellä.
- Makuasioista ei voi kuin kiistellä.

Sitaatti
Moderni ihminen elää sen harhan vallassa, että hän tietää, mitä tahtoo.
Kuitenkin itse asiassa hän tahtoo, mitä hänen oletetaan tahtovan.
- Erich Fromm

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 13.1 1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23925_5.tif

Rouva Irja Ohlssonin Kemikalio Rayon sijaitsi Helsingissä Yrjönkatu 6:ssa.
Kuvassa Irja Olsson kauneustarvikkeiden keskellä yrityksessään.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 20.7.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-26966_1.tif

Syysistuntokauden alkaessa eduskunnan puhelinkeskus oli taas kiireisenä,
kun vilkasliikkeisiä kansanedustajia piti etsiä eri puolilta taloa.
Puhelinkeskuksen hoitaja Hymy Haapalainen työssään syyskuussa 1961.
Lankapuhelinverkon viimeiset käsivälitteiset keskukset lopetettiin 1980.

Kasku

Puhelin soi aamuyöstä ja herätetty tiuskaisi puhelimeen:
- Mitä sinä keskellä yötä säikyttelet ihmisiä?
- En saanut unta. Ajattelin kysyä, oletko sinä saanut unen päästä kiinni.

Sanastoa: Sentraali-Santra, telefooniyhtymä, puhelinpylväs, puhelinosuuskunta, puhelinlinja,
tietotekniikka, puhelinkoppi, puhelinkortti, näppäinpuhelin, GSM-puhelin, känny, autopuhelin,
älykänny, palvelunumero,

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaaja Martti Halme/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 12.9.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27473_1.tif

Lähipäivinä on odotettavissa vaihtelevaa säätä, sadekuuroja ja aurinkoa, kertoi Uuden Suomen kuvateksti kesäkuussa 1960.

Sanonta
Kyllä kesä kuivaa, minkä kasteleekin.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 13.6.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21670_1.tif

Aforismi
Mikäli elät vain menneessä,
on koko elämäsi historiaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 3.1.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-19848B_1.tif

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Valokuvaaja Erkki Johannes Viitasalo/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Viitasalo kesällä 1948. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r48-699_4.tif

Karjalaista vieraanvaraisuutta. Emännät tarjoomuksineen: teetä ja rinkeleitä.
Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin
Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Samovaaria eli venäläistä alkuperää olevaa teekeitintä pidettiin aiemmin lämpimänä
kivillä, hiilillä tai spriiliekillä. Teräksisiä samovaareja lämmitetään sähköllä.
Teekannua, jossa on haudutettua teetä, pidetään samovaarin päällä,
niin sekin säilyy lämpimänä.

Satoja vuosia vanha karjalainen herkku on Viipurin rinkeli.
Se ei ole pyöreä rengas kuten kuvassa vaan takinapötkön päädyt kierretään keskenään
ja päät painetaan kiinni renkaaseen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_24.tif

Evakkoäiti lapsineen.
Kuva on otettu, kun sanomalehtimiesretkikunta tutustui evakoiden oloihin
Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Sananlasku
Lapsen suusta kuulee totuuden.
Lasten ja imeväisten suusta totuuden kuulee.
Leikki on lasten työtä.
Lapset ovat Herran lahja.
Lapsi tuo leivän mukanaan.
Lapsi on terve kun se leikkii.
Maasta se pienikin ponnistaa.

Aforismi
Älä täytä elämääsi pelkillä vuosilla.
Täytä vuodet elämällä.

Veikko Lavin Evakon laulu "Illalla, kun äiti peitti mua nukkumaan,
en aavistanut, mitä aamu tuopi tullessaan..." löytyy YouTubesta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_12.tif

Emäntä pyyhkii pöytää.
Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin
Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Ei kaikki kaunis kultaista lie.
Ei vahvalta vanhuus voimia vie.
Tieltä risteää polku jokainen.
Säästää syvimmät juuret pakkanen.

- Hellevi Estama

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_21.tif

Emäntä leipoo.
Sanomalehtimiesretkikunta tutustui evakoiden oloihin
Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Sitaatti
Kun yksi ovi onneen sulkeutuu, toinen avautuu.
Usein jäämme kuitenkin tuijottamaan sulkeutunutta ovea niin pitkäksi aikaa,
ettemme huomaa ovea, joka on avautunut.
— kuurosokea kirjailija Helen Keller

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_13.tif

Jääskestä kotoisin oleva Helena Ikonen leipoi imatralaisille pullat ja leivät asiakkaiden tuomista aineista.
Emäntä Ikonen sai 1932 valtakunnan ruoanlaittomestarin arvonimen Viipurin maatalousnäyttelyssä.

Kuvassa on tyypillinen oman aikakautensa puuhella.
Pöydällä näkyy vesiämpäri.
Vesi kannettiin pihakaivosta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Ruokolahti, Imatra 28.-29.1.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-506b_30.tif

ELÄMÄN MURHEITA

Helsinki 29.4.1948

Paras ystäväni!
Kiitos kirjeestäsi!
Voi, et tiedä, miten paljon
minulla on ollut murheita.
Näinä viikkoina on
pääni tullut vallan harmaaksi.
Timo on ollut kovin sairas.
Mutta se ei ole pahinta.
Mirja meni naimisiin,
eikä kertonut siitä meille etukäteen.
Salasi tämän asian äidiltään ja isältään!
Isä suuttui asiasta kamalasti.
Nyt hän ei puhu Mirjalle mitään.
Voi, voi kuinka tästä selvitään?
Voitko sinä auttaa meitä?

Terveisin
Elsa

Keskustelun aiheita

Oliko sinulla ystävää, jolle
saatoit kertoa tai kirjoittaa elämäsi murheista?
Millaisista murheista kerroit? Saitko apua?

Saattoiko naapureille kertoa murheistaan?
Miten selvisit elämän vaikeista asioista?
Onko sinulla nyt ystävää, jolle
voi kertoa tai kirjoittaa elämän murheista?
Miten nykyään selviät huolista?

Millaista oli kasvattaa lapsia?
Muistatko, miltä tuntui, kun lapsesi kertoi menevänsä naimisiin?
Muistatko, mitä tarkoitettiin sanoilla susipari, polkkapari ja leipäsusi?
Mitä sinä ajattelet

• avioliitosta
• avoliitosta
• sukupuolesta
• sukupuolineutraaliudesta
• moniavioisuudesta
• apilaperheestä

Älä juokse miesten perässä,
anna niiden juosta sinun perässäsi.
- Näin neuvottiin tyttöjä ennen

Ja jos mua lemmit armahain,
niin tule minun tupaseeni!
Tupa on tehty ja kaunistettu
mun nuorehen sydämeeni.
Tupa on hongista huolitettu
ja karsina kalevanpuista!
Ja jos mua lemmit armahain,
niin ethän sä huoli muista?

- Eino Leino

Arvoitus Se on pohjaton, se on kanneton.
Se on tuoretta lihaa täynnä. Mikä se on?
Sormus

Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Sanonta
Elä niin, että on, mitä vanhana kiikkustuolissa muistella!

Sanonta
Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran.

Sitaatti
Arkeologi on paras mies, jota voi toivoa.
Mitä vanhemmaksi nainen tulee,
sitä kiinnostuneempi mies on hänestä.
- Agatha Christie

Helsinki 7.5. 1931

Serkku hyvä!

Nyt minulla on oikein asiaa.
Minäkin lähden nyt
sinne naimisiin!
Miltä se kuulostaa?
Hyvältä tietysti ja
hyvältä sen täytyy maistuakin!

Häät ovat helluntaina.
Toivon, että sinä tulisit auttamaan meitä leipomisessa.

Sinun lämpimäisiäsi parempaa ei ole.
Olet tervetullut häihin,
mutta apuakin tarvitaaan.

Tulethan?

Terveisin
Marja

Keskustelunaiheita

Kenelle kerroit ensimmäiseksi, että aiot mennä naimisiin?
Oltiinko yleensä kauan kihloissa ennen naimisiin menoa?
Millaisissa häissä olet ollut?
Kerro entisistä hääpuvuista, hääruoaista ja -juomista.
Valmistettiinko tarjottavat itse?
Mistä hääpuvut saatiin?
Mistä sormukset hankittiin?
Oliko ennen erityisiä päiviä,
jolloin mentiin naimisiin?
Vihkikö pappi hääparin aina kirkossa?
Muistako häämarsseja ja häävalsseja?
Minkälaisia lahjoja hääpari sai?
Tuliko häihin kuokkavieraita? Millaisia?
Muistatko häihin liittyviä hauskoja sattumuksia?
Kerro aviopuolisostasi?
Miten nykyiset häät eroavat entisistä?

mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Sanonta
Kell' onni on, se onnen kätkeköön.

Vanha uskomus
Astioiden särkyminen häissä tietää pariskunnalle onnea.

Lapsus
Väkivalta parisuhteessa on asia, jonka eteen kannattaa tehdä töitä.
- Vantaan Sanomat

Salokylä 9.7.1930

Serkku hyvä!

Ota nyt tuoli ja istu!
Putoat jaloitasi,
kun kuulet asiani.

Tahdotko miehen?
Usko pois tämä on totisinta totta.
En ole ennen ollut puhemiehenä,
mutta nyt olen.
Siis tahdotko miehen?

Sulhaskokelas on Niemen isäntä.
Hän on hyvä mies.
Muistathan Niemen isännän?
Isäntä sanoo ajatelleensa Sinua paljon,
mutta ei ole uskaltanut kosia.
Minä kysyn nyt hänen puolestaan:
Suostutko naimisiin hänen kanssaan?

Vastaa pian, sillä
tämä ei ole leikkiä!

Terveisin
Hilma

Keskustelunaiheita

Miten sinua on kosittu tai miten itse kosit?
Saattoiko ennen tyttö kosia?
Oletko toiminut puhemiehenä? Kerro kokemuksistasi!
Miten puhemiestä palkittiin palveluksistaan?
Miten ennen aviopuoliso löydettiin?
Mentiinkö naimisiin rahasta vai rakkaudesta?
Painostivatko vanhemmat lapsiaan naimisiin?
Minkälaisia ominaisuuksia arvostettiin
miehessä ja naisessa aviopuolisona?
Miten itse löysit aviopuolisosi?
Kerro omasta seurusteluajastasi!

Onko aviopuolison löytäminen nykyään
erilaista kuin ennen?

kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Sanonta
Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti.
Naimisiin kaikki hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu.

Tampere 1.3.1929

Helena hyvä!

Kerron Sinulle salaisuuden.
Mutta ensin saat luvata,
että et kerro sitä muille.
Lupaathan?

Minä taidan olla rakastunut,
oikein kunnolla ja perusteellisesti.
Jos en nyt ole löytänyt
sitä oikeaa, elämäni miestä,
en tiedä, kuka toinen se voisi olla?
Uskotko minua?

Miehen nimi on Niilo.
Tulemme ensi lauantaina
teidän luoksenne maalle.

Voi hyvin siihen asti.

Terveisin
Mari

Keskustelunaiheita
Millainen oli ensimmäinen ihastuksesi?
Miten sinä itse rakastuit?
Kerro miltä tuntui olla rakastunut?
Kerroitko rakkaudestasi kennelläkään toiselle?
Minkä ikäisenä ennen sai aloittaa seurustelun?
Minkä ikäisenä sinä aloitit seurustelun?
Miten vanhemmat valvoivat nuorien menemistä?
Missä nuoret tapasivat toisiaan?
Missä seurustelevat parit tapasivat toisiaan?
Milloin poika sai halata, milloin suudella tyttöä?

Oletko tällä hetkellä ihastunut tai rakastunut?

Minä rakastin metsää ja maailmaa,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän on minun metsäni, maailmain,
hän on minun ainoain.

Minä rakastin yötä ja päivää myös,
nyt rakastan häntä ma vain,
hän, hämärän impeni ihmeellinen,
niin vieno, mut väistyvä ain.

Minä rakastin muita ja itseäin,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän on mulle minä, hän on mulle muu,
hän on minun armahain.

- Eino Leino

Sitaatti
Aika on liian hidas niille, jotka odottavat, liian nopea niille, jotka pelkäävät, liian pitkä niille,
jotka surevat ja liian lyhyt niille, jotka iloitsevat. Mutta niille, jotka rakastavat, aika on ikuinen.
— Henry van Dyke

Suudelma on Lönnrotin keksimä sana.

Postikortin teksti ja kysymykset kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Nuori nainen kerää syksyn omenasatoa Malmin kartanossa Helsingissä lämpimänä alkusyksyn päivänä 1956.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 11.9.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6588_4.tif

Lokakuussa 1958 vehnäjauhot kallistuivat.
Leipään hinnannousu ehti jo muutamassa päivässä.
Polakka ja ranskanleipä kallistuivat viidellä markalla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13360_1-2.tif

Heinäkuussa 1957 valtion kassakriisin vuoksi jäi maksamatta lapsilisiä.
Niitä alettiin suorittaa ensin yli viisilapsisille perheille
ja myöhemmin, kun valtion kassaan tuli rahaa, myös muille.

Kuvassa rouva Miettinen Markku-poikansa kanssa nostaa pääpostissa lapsilisät,
joita virkailija, rouva Rouvari laskee.

Sananlasku
Joka säästää saadessaan, sillä on ottaa tarvitessaan.

Aforismi
Ei se ole rikkain, joka on eniten säästänyt,
ei - se on rikkain, joka on eniten antanut.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. 8.7.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9236_1.tif

Kuvassa äiti saattelee poikia Tehtaankadun kansakouluun Helsingissä ensimmäisenä koulupäivänä.
Ennen koulut alkoivat aina syksyisin syyskuun ensimmäinen päivä.

Sodan jälkeen yläkoulun luokassa sai olla 50 oppilasta ja alakoululuokassa 40.

Sananlasku
- Ei oppi ojahan kaada eikä tieto tieltä työnnä, neuvo syrjähän syseä.
- Hurratkaa katupojat, koulu palaa.
- Jota koulu kovempi, sitä oppi selkeämpi.
- Kokemus on paras koulu.
- Tyvestä puuhun noustaan. Kannustusta opettelun alussa.
- Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo.
- Ei kukaan ole seppä syntyessään.
- Oppia ikä kaikki.
- Nuorena on vitsa väännettävä.
- Jonka nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
- Kuriton koulu on kuin vedetön mylly.
- Neuvoilla työt tehdään, ei väen paljoudella.
- Ei kukaan kirves kädessä synny.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. 1.9.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6496_2.tif

Kuvassa rouva esittelee miehelleen kenkää helsinkiläisessä jalkineliikkeessä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. 29.7.1957
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9357_2.tif

Vuonna 1958 helsinkiläinen normaaliperhe söi 100 kiloa makkaratuotteita vuodessa.
Kuvassa neiti Leena Kumpulainen myy ja neiti Seija Salmi ostaa nakkeja.
Vahvikkeen kuvia: grillimakkara ja ruokia. Marttojen makkararuokia.

Sananlasku
Miehen kauneus ja makkaran vääryys, ei se mitään meinaa.

Valmisruuat tulivat kauppoihin 1950-luvulla, kun äitien työssäkäynti kodin ulkopuolella yleistyi.
Silloin tuli myyntiin myös Suomen suosituin einesruoka maksalaatikko.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 27.1.1958.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-11029_1.tif

Kuvassa asiakas on valitsemassa hedelmiä
itsepalvelumyymälän hedelmätiskiltä helmikuussa 1957.
Ensimmäiset itsepalvelumyymälät avattiin Helsingissä 1950-luvun alkupuolella.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 6.2.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7842_1.tif

Kouvolassa vuonna 1955 järjestettyjen Terpsikhoren tanssikilpailujen juhlatanssiaiset olivat Helsingin kauppakorkeakoululla.

Kuvassa jiven pyörityksessä tanssipari Vaistala-Savolainen.

Kasku
- Isoäiti oli oikeassa sanoessaan, ettei minun pitäisi käydä yökerhossa,
koska siellä saattaisi nähdä sellaista, mitä minun ei pitäisi nähdä.
- No, mitä sinä näit siellä?
- Isoäidin.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 7.11. 1955.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4235_1-2.tif

Kuvassa Iso Roobertinkatu 20-22:n asukkaita Helsingissä.
On vuosi 1955 ja talo on määrätty purettavaksi.
Puutalon asukkaat ovat vedonneet talon omistajiin,
että saisivat asua talossa talven yli.
Vanhusten on löydettävä uusi asunto joulukuuhun mennessä.

"Oletteko asunut koko ikänne tässä pitäjässä?" kysyi syntymäpäivähaastattalua tekevä toimittaja.
"Mistä sen nyt vielä tietää", vastasi 105-vuotias mummo.

Sananlasku
- Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru vain puolet.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.11 1955.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17-r1_r55-4312_3.tif

Kuvassa 75-vuotias Katariina Siivonen mattopyykillä
Helsingin Vallilan mattolaiturilla vuonna 1959.

Ennen matot pestiin aina laitureilla.
Välillä hangattiin mäntysuopaa,
jynssättiin juuriharjalla ja
sitten huuhdeltiin nostamalla sangoilla vettä mattojen päälle.
Lopuksi huuhdottiin järvessä tai meressä huljuttelemalla.

Välillä pidettiin kahvitaukoa.
Avattiin termospullot,
kaadettiin kahvia kuppiin ja syötiin evästä.
Sorsat saattoivat kytätä pullanmuruja.

Pesuvedet menivät suoraan vesistöihin.
Se edesauttoi rehevöitymistä ja leväongelmia.
Pienet vesistöt voivat vahingoittua vähäisestäkin pesuainemäärästä.
Siksi uusia pesupaikkoja rakennetaan nykyään vain kuivalle maalle.
Maton voi kyllä kastella järvessä pesun aluksi,
mutta saippuaa ei saa valuttaa vesistöön.
Matto kannattaa pestä kuivalla maalla
ja imeyttää huuhteluvedet maahan, josta ne eivät ajaudu järveen.

Matonpesun ääntä 26sek

Kuva, jossa äiti ja pikkupoika mattopyykillä 20 vuotta tätä kuvaa myöhemmin.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 4.7.1959.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-17571a_5.tif

Naisten voimisteluesitys renkailla Suurkisojen avajaisissa Helsingin Stadionilla.

Sananlasku
Joka ei nuorena juokse, se vanhanakin konttaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 28.6.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6138_7-2.tif

Heinäkuun alussa 1957 Helsingin Kauppatorin myyntipöydillä oli pari päivää ollut tarjolla mansikoita.
Mansikat maksoivat tuolloin 600 markkaa litralta, uudet perunat 100 mk litralta,
porkkananippu 85 mk ja sipulinippu 70 mk.

Sanonta Porissa
Kun tulet Poriin, sut pistetään pärekoriin ja veretään pitkin Porin torii.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 5.7.1957
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9211_1-2.tif

Torikauppias tarjosi näin komeita haukia asiakkaille Helsingin Kauppatorin kevätauringossa vuonna 1959.
Hauki maksoi silloin 220-280 markkaa kilolta.

Hauesta tietoja Luontoportissa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 12.3.1959
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-16214_1.tif

Kulttuuripitoista seurustelua: vasemmalta kirjailija Hella Wuolijuoki, näyttelijä Glory Leppänen, maisteri T. J. Särkkä ja elokuvaohjaaja Matti Kassila.

Virossa syntynyt, äärivasemmistolainen Hella Wuolijoki (1886-1954) oli alunperin Ella Maria Murrik. Hän oli monipuolinen persoona: näytelmäkirjailija, kansanedustaja, Yleisradion pääjohtaja, maanviljelijä ja rikas liikenainen. Talvisodan aikana hän änkesi itsensä mukaan rauhanneuvotteluihin ja jatkosodan aikana hänet tuomittiin vankeuteen maanpetoksesta. Hän majoitti neuvostoliittolaista desanttia, Kerttu Nuortevaa. Wuolijoesta on tehty elokuva Hella W.

Hella Wuolijoki kirjoitti Niskavuori-sarjan, jonka esikuvana oli hänen puolisonsa Sulo Wuolijoen kotitalo, Hauholla sijaitseva Vuolijoen kartano. Hella Wuolijoen kynästä ovat näytelmät Entäs nyt Niskavuori? Niskavuoren Heta, Niskavuoren leipä, Niskavuoren naiset, Niskavuoren nuori emäntä, Häijynpuoleisia pikkunäytelmiä, Iso-Heikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle, Justiina, Juurakon Hulda, Kulkurivalssi, Työmies Rantasen perhe ja Vihreä kulta.

Hella Wuolijoki oli vakoilija, joka hyödynsi liikesuhteitaan politiikassa ja politiikkaa liikesuhteisssa. Hän laati Neuvostoliiton lähetystölle Helsingissä säännöllisiä poliittisia tilannekatsauksia.

Wuolijoki on Erkki Tuomiojan äidin äiti.

YLE:n Elävässä arkistossa on useita Hella Wuolijokeen liittyviä dokumentteja.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 1952. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r52-1692_1.tif

Miss Suomi Tarja Nurmi (s. 1938) kaunotarten juhlassa ravintola Fenniassa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 15.2.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-15927_1.tif

Miss Suomi Tarja Nurmi (s. 1938) nousemassa Kar Airin bussiin lähteäkseen Suomi Seuran vieraaksi Tukholmaan edustamaan suomalaista ja turkulaista naiskauneutta.

Tarja Nurmi oli miss Suomi kaksi vuotta peräkkäin. Hän esiintyi myös Suomi-filmeissä: mm. elokuvassa Molskis, sanoi Eemeli, molskis!

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 27.2.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-16066_3.tif

Juuri valittu vuoden 1957 Miss Suomi, Marita Lindahl (s. 1938) mietteliäänä kukkineen ja pokaaleineen.

Neiti Lindahl oli ammatiltaan pedikyristi eli jalkojenhoitaja.

Samana vuonna Marita Lindahl voitti Miss Maailma -kilpailun Lontoossa
ja oli Miss Eurooppa -kilpailussa ensimmäinen perintöprinsessa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva on otettu Helsingissä 27.1.1957

Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7769_7.tif