Kuvat

Kuvassa alikersantti Antero Rokka esittelee Paranohvin poikaa
eli vangiksi ottamaansa neuvostoliittolaista kapteenia
majuri Sarastielle ja luutnatti Lammiolle.

Tauno Palo esitti majuri Sarastietä ja Jussi Jurkka luutnantti Lammiota.
Antero Rokkaa näytteli Reino Tolvanen.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 27
luvussa 8. Tuntematon sotilas.

Kuva © KAVI / Suomen Filmiteollisuus SF Oy 1955

Presidentti puhui Talvisodan muistomerkin peruskiven muuraustilaisuudessa maaliskuussa 2015.

’Talvisodan aikaan itsestään selvää oli, että kaikki puolustavat,
kukin kykynsä mukaan, ja kaikkia puolustetaan’,
presidentti Niinistö sanoi tervehdyssanoissaan.

Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan jälkeen presidenttipari tapasi sotaveteraani Armas Ilvon,
joka esitti pääjuhlassa Veteraanin iltahuudon - yhtä sykähdyttävästi kuin itsenäisyyspäivän vastaanotollakin.
Oulussa 27. huhtikuuta 2016.

Sitaatti
Ihmiseltä voidaan viedä kaikki paitsi yksi asia:
ihmisen vapaus valita oma asenteensa,
oli tilanne mikä hyvänsä.
— Viktor Frankl

Sitaatti
Älä koskaan luovu siitä, että kohdattuaan sinut
ihminen on onnellisempi kuin ennen sitä.
— Äiti Teresa

Kuva © Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

TAVARA KORTILLA

Kuru 27.10. 1945

Hyvä serkku!
Vaivaan sinua taas kerran.
Lähetän sinulle ostokortteja.
Ostaisitko niillä tehtaan kaupasta
housut ja kangasta.

Tupakkaakin pitäisi saada:
Työmiestä ja Klubi 7.
Osta niin paljon kuin saat!

Lähetän sinulle omat korttini,
joita en tarvitse.
Käytä niitä omiin tarpeisiisi.

Terveisin
Hilma

ps. Tiedätkö, mistä saisi lastenrattaat?

KESKUSTELUN AIHEITA
Löytyikö rintamamiehille heti sodan jälkeen töitä?
Minkäläisia töitä oli saatavissa?
Mistä tavaroista oli puutetta?
Mitkä tavarat olivat kauimmin kortilla?
Harjoitettiinko vaihtokauppaa?
Kärsittiinkö niukkojen korttianosten vuoksi suurta puutetta?
Miten tuettiin perheitä, joiden huoltaja oli kuollut?
Millaista apua sotalesket saivat?
Millaista apua saatiin ulkomailta, esim. Amerikan sukulaisilta?

Mikä oli vaikeinta sodan jälkeen?
Mistä saatiin uutta elämänuskoa sodan jälkeen?

kuva on kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Suomen armeijan kuva-arkisto, joka sisältää 160000 sota-ajan valokuvaa syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka, sisältää kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla. Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot. Youtubessa on kanava nimeltä Suomi sodassa - Suomen sotahistorian arkisto. Se sisältää paljon tietoutta Suomen käymistä sodista ja mm. veteraanien lyhyitä haastatteluita ym. Postikortti on kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Näillä kupongeilla sai sota-aikana ostaa lihaa.
Kupongit eivät toimineet rahana vaan näiden avulla jaettiin osto-oikeutta kansalle tasaisemmin,
vähennettiin hamstraamista ja ehkäistiin mustanpörssin kauppaa.
Kuponkeja oli Suomessa käytössä yli 10 vuoden ajan.

Talvisodan aikana säännösteltiin sokeria ja kahvia, jatkosodan aikana leipäviljaa,
maitotaloustuotteita, saippuaa, vaatteita, kenkiä, teetä, kuivattuja hedelmiä,
perunajauhoja, kananmunia ja voita. Lopulta myös perunoita ja juurikkaita, tupakkaa ja makeisia.

Eri ikäisille ja eri ammateissa toimiville oli erilaiset kortit.

SALAKULJETETTUA RUOKAA (pula-ajan postikortti)

Helsinki 19.12.1945

Heipä hei!

Kiitokset viimeisestä.
Kotimatkalla minulle oli käydä huonosti.
junassa tuli tarkastus!
Minulla oli onnea.
Tarkastaja ei löytänyt minulta mitään.
Ja miten paljon minulla oli
mukanani lihaa ja muuta ruokaa!

On se kummallista,
kun ruokaa tarvitsee piilotella ja salakuljettaa.
No, elämä on nyt tälaista.
Hyvin pääsin taas kerran kotiin.

terveisin
Helmi

KESKUSTELE
Miten ruoka-pula vaikutti lapsuuden perheesi elämään?
Mistä perheesi hankki ruokaa?
Kävivätkö vanhempasi tai naapurinne ruoanhakumatkoilla maalla tai
kävikö teidän talossanne ruoanhakijoita?
Millaista oli ruoan salakuljetus?
Oletko kuullut ruuan tai muiden tavaroiden ostamisesta
"mustasta pörssistä "?

Kuva on kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Suomessa toimi kansanhuoltoministeriö sota- ja pulavuosina syksystä 1939 alkaen.
Jokaisessa kunnassa oli kansanhuoltolautakunta. Sen leima näkyy tässä ostokortissa.

Irralliset kupongit eivät kelvanneet vaan kortin palaset leikattiin irti vasta kaupassa.
Ostokortissa mainitut määrät olivat enimmäismääriä.
Jos osti vahemmän kuin mihin yksittäinen kuponki antoi oikeuden,
joutui kuitenkin luovuttamaan koko kyseisen erikoiskupongin.

Tämä kortti oli käytössä vuosina 1943-1944.
Silloin säännöstelyn alaisia olivat leningit, puvut, verryttelypuvut, jalkineet,
hameet, yöpuvut, kerrastot, sukat ja kankaat.

Koska kaikesta oli pulaa vaatteet käännettiin nurin ja ommeltiin uudestaan.
Aikuisten vaatteet ratkottiin, leikattiin ja ommeltiin lapsille.
Villaneuleita purettiin, langat suoristettiin kastelemalla ja neulottiin uudelleen.

Sananlasku
Kellä on paikka paikan päällä, sillä on markka markan päällä.

Näillä naisten erikoiskupongeilla sai ostaa kutomateollisuustuotteita, vaatetustarvikkeita
ja jalkineita lokakuun ensimmäisen päivän 1943 ja syyskuun viimeisen päivän 1944 välisenä aikana.
Kesäkuusta 1941 lähtien uudet vaatteet olivat olleet kortilla.

Kauppias leikkasi kupongista oikean palan, kun asiakas osti rullan ompelulankaa, puseron,
takin, villapaidan, hameen, päällyshousut, päällystakin, paidan, alushousut tai alushameen,
sukat, kalalankaa tai metrin kangasta.

Sodan aikana pukeuduttiin yksinkertaisesti ja käytännöllisesti. Pula-aika vaikeutti materiaalien saamista,
joten kierrätys oli kunniassa. Rintamalla olevien miesten puvuista käännettiin naisten vaatteita,
talvitakkeja valmistettiin paksusta huovasta ja vanhoista tyynyliinoistakin ommeltiin alusvaatteita.
Vanhoja neuleita purettiin ja langoista neulottiin sukkia ja neulepuseroita.

Kun sukkia ei ollut, piirrettiin pohkeisiin pelkät saumat sukkien matkimiseksi.
Nahka ja kumi menivät armeijan tarpeisiin,
joten kengänpohjat piti valmistaa muusta materiaalista, usein korkista.

Sananlasku
Kellä on paikka paikan päällä, sillä on markka markan päällä.

Sota-aikana näkkileipää tehtiin neliön muotoisella peltisellä muotilla. Pinnan kuvio rullattiin nystypintaisella kaulimella. Näin saadut reiät tekivät leivästä helpommin taitettavaa ja syötävää eikä taikina kohonnut liikaa. Sodan aikana valmistettiin jopa sentin paksuista, ”pomminkestävää” näkkileipää. Kansa antoi sille nimen vaneri eli vanikka. Kuva CC0 Outi Mäki

Talvisodan (1939-1940) aikana muonituslotat leipoivat paljon leipää.
Se oli oleellinen osa kenttäjoukkojen muonitusta.
Lotat toimittivat armeijalle yli 100 000 kiloa leipää päivässä.
Rintamalla vanikan merkitys korostui varsinkin silloin,
kun keittoa ei ollut mahdollista valmistaa tai kuljettaa.
Näkkileipää toimitettiin Saksankin armeijalle
ja saatiin vaihdossa raaka-aineita.
Leivistä tehtiin neliskanttisia,
koska näin ei pakatessa jäänyt hukkatilaa.

Muonituslottien lisäksi oli lääkintä-, varus- ja ilmavalvontalottia.
Varuslotat ompelivat, pesivät ja korjasivat varusteita sotilaille
sekä valmistivat sidetarpeita.
Talvisodassa työskenteli yli 65 000 lottaa.
Heistä noin 25 000 palveli sotatoimialueella.

Suomen armeijan kuva-arkisto sisältää 160000 sota-ajan valokuvaa.
Ne ajoittuvat syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka.
Arkisto sisältää kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta,
evakoista ja tapahtumista rintamalla.
Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot.

Kuva CC0 Outi Mäki

Vartion yllä lumipuvut.

Porilaisten marssi (Kajanus, Robert (sov.); Kajanus, Robert (joht.),Äänitetty 1928,kansansävelmä.
RAITA - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä.

Suomen armeijan kuva-arkisto, joka sisältää 160000 sota-ajan valokuvaa syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka, sisältää kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla. Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot.

Hautalaulu

Levoton on virta ja vierivä laine,
meri yksin suuri ja meri ihanainen.
Nuku virta helmassa meren.

Tuuli se kulkee ja lentävi lehti.
Onnellinen on se, ken laaksohon ehti.
Nuku lehti helmassa laakson.

Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti.
Ei se ijäks sammu, ken elämästä lähti.
Nuku tähti helmassa päivän.

- Eino Leino

Isän kuollessa

Kylmä on hangen kiiltävä pinta,
kylmempi saiturin jäätynyt rinta,
kolkko on lehdetön syksyn lehto,
kylmempi onneton orvon kehto –
kylmempi, kolkompi vielä on varmaan
patsas haudalla taattoni armaan.

- Eino Leino, Maaliskuun lauluja 1896

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sitaatti
Olosuhteet eivät tee elämästä sietämätöntä, vaan
merkityksen ja tarkoituksen puuttuminen.
— Viktor Frankl

Suomen armeijan kuva-arkisto sisältää 160000 sota-ajan valokuvaa
syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka.
Arkistossa on kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla.
Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomen sotaveteraaniliitto julkaisee Sotaveteraani-lehteä.
Lehden sähköiset versiot ovat kaikkien luettavissa.

Runo
Ilman ontuvaa ystävääni,
olisimme vain läntisin lääni.
Ilman miestä, jonka jalka on nyt puuta,
Olis’ arkipäivä kuudes joulukuuta.

Ilman teitä, selvinneitä jostain sieltä,
puhuisimme nyt vierasta kieltä.
Ilman heitä, joiden ristit ovat puuta,
Olis’ arkipäivä kuudes joulukuuta.

- Pertti Mäenpää

Suomen armeijan kuva-arkisto sisältää 160000 sota-ajan valokuvaa
syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka.
Arkistossa on kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta,
evakoista ja tapahtumista rintamalla.
Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä,
kun hyväksyt käyttöehdot.

Öykkösenvaaran sotahistoriallinen reitti esittelee osan
noin neljän kilometrin mittaisesta jatkosodan aikaisesta puolustuslinjasta.
Sisältää 17 kuvaa selostuksineen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomen puolustusvoimissa on maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat.

Maavoimiin kuuluu 14 (tai 15) joukko-osastoa.
Maavoimat vastaa Suomen maa-alueen puolustamisesta.
Lisäksi maavoimat antaa virka-apua ja tukee muita viranomaisia
yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa.

Merivoimiin kuuluu kaksi merellistä valmiusyhtymää,
puolustusvoimien ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto sekä merisotakoulu.

Ilmavoimiin kuuluu ilmasotakoulu, lentosotakoulu sekä kolme lennostoa.

Sotilaspoika Pacius, Fredrik (säv.); Kajanus, Robert (sov.);
Kajanus, Robert (joht.) (1928) Raita - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä

Suomen armeijan kuva-arkisto, joka sisältää 160000 sota-ajan valokuvaa
syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka,
sisältää kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla.
Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kaatuneiden muistopäivää vietetään vuosittain toukokuun kolmantena sunnuntaina
kaikissa Suomen sodissa ja rauhanturvaustehtävissä menehtyneiden kunniaksi ja muistoksi.
Kuvassa omaisia haudoilla.

Suomen armeijan kuva-arkisto, joka sisältää 160000 sota-ajan valokuvaa syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka,
sisältää kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla.
Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot.

Lapsus
Jollei haudasta oteta yhteyttä,
hautaa hoidetaan 25 vuotta veloituksetta.
- Ilmoitus Turkulaisessa (paikallislehti)

Hakijaryntäys Espoon hautausmaille.
- Otsikko Espoon seurakuntasanomat Essessä

Ne, jotka ovat päivittäin jutelleet vainajan kanssa selviävät tablettilääkityksellä.
- Savon Sanomat

Malmin hautausmaan liikenne yksisuuntainen.
- Ilmoitus Helsingin Sanomissa jouluaattona

Kuva © Sastamala Visual Oy

Panssarintorjuntatykki PST Suomen armeijan kuva-arkisto, joka sisältää 160000 sota-ajan valokuvaa syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka, sisältää kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla. Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot. Karamellitehdas Ipnos myi 1930-luvulla Ilmantorjuntatykki-rasiaa. Kuva © Sastamala Visual Oy

Marssi aamupalalle Kuva © Sastamala Visual Oy