Valitse haluamasi kuvat rastittamalla
Kuva-aiheet
- 1920-luku ja aiemmin (11)
- 1930-luku (38)
- 1940-luku (87)
- 1950-luku (407)
- 1960-luku (132)
- 1970-luku (30)
- 1980-luku (2)
- ammatit (117)
- auto (76)
- eläin (179)
- esine (51)
- evakot (7)
- hevonen (15)
- hygienia (8)
- ilta (32)
- isovanhemmat (16)
- isä (13)
- jauho (4)
- joulu (42)
- juhla (9)
- järvi (92)
- kahvi (50)
- kala (9)
- kalastus (16)
- kauppa (37)
- kesä (222)
- kevät (23)
- kissa (45)
- koira (43)
- koti (14)
- kotityöt (54)
- koulu (64)
- kukka (80)
- kuvataide (2)
- käsityö (35)
- lammas (8)
- lapsi (177)
- leipä (37)
- lelu ja leikki (80)
- lintu (57)
- luonto (141)
- LUONTO-kuvakortit (50)
- maaseutu (40)
- maatila (60)
- maisema (73)
- marja (75)
- matelija (2)
- metsä (39)
- metsästys (3)
- metsätyöt (7)
- mies (140)
- musiikki (17)
- nainen (114)
- nuoruus (23)
- näyttelijä (30)
- opetustaulu (66)
- perhonen (5)
- perinne (17)
- pihapiiri (1)
- postikortti (30)
- presidentti (35)
- puu (47)
- puuteollisuus (1)
- puutyöt (8)
- rakennus (49)
- ruoka (115)
- ryhmä (12)
- sanataide (2)
- sanonta (17)
- sato (7)
- sauna (6)
- sota (18)
- suru (4)
- syksy (74)
- sää (50)
- Taide (346)
- talvi (96)
- tapahtuma (20)
- teknologia (26)
- terveys (10)
- terveys ja sairaus (60)
- tilaisuus (7)
- työnteko (24)
- uni (19)
- urheilu (36)
- vaatehuolto (31)
- vene (36)
- yksinäisyys (13)
- ystävyys (49)
- yö (9)
- äiti (22)
Kuvat
Opetustaulu (maantieto) Suomen maakunnat
Vaalealle, punareunaiselle pahville liimattu paperiarkki,
jossa 10 käsin piirrettyä ja väritettyä vaakunaa:
Suomen Suuriruhtinaskunnan vaakuna ja maakuntien vaakunat.
Toteutettu yksityiskohtaisesti piirtäen.
Värjäämiseen on käytetty myös hopea- ja kultaväriä.
Ylhäältä vasemmalta alkaen: Varsinais-Suomi, Uusimaa, Suomen Suuriruhtinaskunta,
Pohjanmaa, Häme, Karjala, Ahvenanmaa, Savo, Satakunta ja Lappi.
Suomen itsenäistymisen huumassa on joku sutannut lyijykynällä tekstin
"Suuriruhtinaskunta" ja kirjoittanut alle karkein kirjaimin "TASAVALTA".
Lisäksi suttaaja on ajatellut, että tasavalta ei tarvitse kruunua vaakunassaan
ja vetänyt tämän ylle ruksit.
Pahvissa on ylhäällä metallivahvisteiset reiät.
Suomalaiselle reaalilyseolle piirsi ja lahjoitti V:n luokan oppilas A.V. Leppänen 1913.
Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa Turussa
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM21298:44, Finna
Opetustaulu (maantieto) Ahvenanmaan sisäsaaristoa
Ahvenanmaan sisäsaaristo
Maantieteellisiä kuvia no. 15.
Valmistusvuosi 1926
CC BY-ND 4.0 Salon historiallisen museon, Meritalon museon kokoelmat
Inventaarionumero MER103: Finna
Opetustaulu (maantieto) Uudenmaan saaristoa
Taulun teksti: "UUDENMAAN SAARISTOSTA. (FRÅN NYLANDSKA SKÄRGÅRDEN)
Taulun alareunassa teksti: "MAANTIETEELLISIÄ KUVIA, GEOGRAFISKA BILDER No 6."
Tukevalle pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Taulussa kuva rannasta, jossa puisia veneitä, kalastajia ja verkkoja.
Taustalla meri ja iso purjevene.
Piirtänyt V. Ylinen v. 1915
Kustantaja Valistus Oy
Painaja Oy Tilgmann Ab
Käytetty kouluopetuksessa Karinaisten Kyrössä olleessa koulussa
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM21401:1, Finna
Opetustaulu (maantieto) Eurooppalaisia
Neljän taulun sarja, joka kuvaa eurooppalaisia ihmistyyppejä.
Jokaisessa taulussa kahdeksan ihmisen kuvaa.
Taulun teksti: "Hölzels europäische völkertypen.
Zusammengestellt von regierungsrat f. heger, gemalt von friedr. beck." tafel i.
1. baske 2. portugiese 3. spanier 4. franzose i (süd-frankreich) 5. fanzose ii (zentral-frankreich)
6. franzose iii (nord-frankreich) 7. süd-italiener 8. nord italiener
Vielä 1970-luvulla käytettiin ihmisistäkin yleisesti sanaa rotu,
kun puhuttiin ihonväriltään, kasvonpiirteiltään ja hiusten laadultaan eri näköisistä ihmisistä.
Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen
"tarkoituksena on edistää ja rohkaista yleismaailmallista ihmisoikeuksien
ja perusvapauksien kunnioittamista ja soveltamista kaikkien osalta rotuun, sukupuoleen,
kieleen tai uskontoon katsomatta." (Suomen laki 37/1970) ”Yleissopimus ei koske sitä erottelua,
poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä,
jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä.”
Nykyään monet pitävät rotu-sanaa epäasiallisena,
sillä rotuun on yhdistetty myös sellaisia ominaisuuksia,
joiden perusteella ihmisiä on luokiteltu mm. älykkyyden ja luonteenpiirteiden perusteella.
Ääriesimerkkinä tästä on kansallissosialistien toiminta Saksassa 1930- ja 1940-luvuilla.
Rotuoppiinsa perustuen he tuhosivat miljoonia ihmisiä.
Rotu-sana sai sen seurauksena rasistisen leiman.
Nykyään käytetään yleisesti sanaa etninen ryhmä tai puhutaan
valkoisista, keltaisista ja mustista ja punaisista ihmisistä.
Valkoisella viitataan eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin, keltaisella aasialaisiin,
mustalla afrikkalaisiin ja punaisella intiaaneihin.
Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Painaja Hölzels Verlag
Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun suomenkielisessä lyseossa
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:30, Finna
Opetustaulu (maantieto) Eurooppalaisia
Opetustaulu neljän taulun sarjasta, joka kuvaa eurooppalaisia ihmistyyppejä.
Jokaisessa taulussa kahdeksan ihmisen kuvaa.
Taulun teksti: "HÖLZELS EUROPÄISCHE VÖLKERTYPEN.
Zusammengestellt von Regierungsrat F. HEGER, gemalt von FRIEDR. BECK." Tafel III.
17. TSCHECHE 18. SLOWAKE 19. POLE 20. KLEINRUSSE (RUTHENE)
21. WEISSRUSSE 22. GROSSRUSSE 23. MONTENEGRINER 24. BULGARE
Vielä 1970-luvulla käytettiin ihmisistäkin yleisesti sanaa rotu,
kun puhuttiin ihonväriltään, kasvonpiirteiltään ja hiusten laadultaan eri näköisistä ihmisistä.
Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen
"tarkoituksena on edistää ja rohkaista yleismaailmallista ihmisoikeuksien
ja perusvapauksien kunnioittamista ja soveltamista kaikkien osalta rotuun, sukupuoleen,
kieleen tai uskontoon katsomatta." (Suomen laki 37/1970) ”Yleissopimus ei koske sitä erottelua,
poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä,
jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä.”
Nykyään monet pitävät rotu-sanaa epäasiallisena,
sillä rotuun on yhdistetty myös sellaisia ominaisuuksia,
joiden perusteella ihmisiä on luokiteltu mm. älykkyyden ja luonteenpiirteiden perusteella.
Ääriesimerkkinä tästä on kansallissosialistien toiminta Saksassa 1930- ja 1940-luvuilla.
Rotuoppiinsa perustuen he tuhosivat miljoonia ihmisiä.
Rotu-sana sai sen seurauksena rasistisen leiman.
Nykyään käytetään yleisesti sanaa etninen ryhmä tai puhutaan
valkoisista, keltaisista ja mustista ja punaisista ihmisistä.
Valkoisella viitataan eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin, keltaisella aasialaisiin,
mustalla afrikkalaisiin ja punaisella intiaaneihin.
Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Painaja Hölzels Verlag
Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun suomalaisessa lyseossa.
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero Kokoelma TMM21298:32, Finna
Opetustaulu (maantieto) Eurooppalaisia
Opetustaulu neljän taulun sarjasta
Eurooppalaisia ihmistyyppejä.
Jokaisessa taulussa kahdeksan ihmisen kuvaa.
Taulun teksti: "HÖLZELS EUROPÄISCHE VÖLKERTYPEN.
Zusammengestellt von Regierungsrat F. HEGER,
gemalt von FRIEDR. BECK." Tafel II.
9. IRE 10. SCHOTTE 11.ENGLÄNDER 12. SCHWEDE 13. HOLLÄNDER 14. NORD-DEUTSCHER (BRAUNSCHWEIG)
15. SÜD-DEUTSCHER I (NIEDERBAIERN) 16. SÜD-DEUTSCHER II (TIROLER, MERAN)
Vielä 1970-luvulla käytettiin ihmisistäkin yleisesti sanaa rotu,
kun puhuttiin ihonväriltään, kasvonpiirteiltään ja hiusten laadultaan eri näköisistä ihmisistä.
Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen
"tarkoituksena on edistää ja rohkaista yleismaailmallista ihmisoikeuksien
ja perusvapauksien kunnioittamista ja soveltamista kaikkien osalta rotuun, sukupuoleen,
kieleen tai uskontoon katsomatta." (Suomen laki 37/1970) ”Yleissopimus ei koske sitä erottelua,
poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä,
jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä.”
Nykyään monet pitävät rotu-sanaa epäasiallisena,
sillä rotuun on yhdistetty myös sellaisia ominaisuuksia,
joiden perusteella ihmisiä on luokiteltu mm. älykkyyden ja luonteenpiirteiden perusteella.
Ääriesimerkkinä tästä on kansallissosialistien toiminta Saksassa 1930- ja 1940-luvuilla.
Rotuoppiinsa perustuen he tuhosivat miljoonia ihmisiä.
Rotu-sana sai sen seurauksena rasistisen leiman.
Nykyään käytetään yleisesti sanaa etninen ryhmä tai puhutaan
valkoisista, keltaisista ja mustista ja punaisista ihmisistä.
Valkoisella viitataan eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin, keltaisella aasialaisiin,
mustalla afrikkalaisiin ja punaisella intiaaneihin.
Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Takapuolella leima: "Turun suomalainen lyseo".
Painaja Hölzels Verlag
Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseossa
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:31, Finna
Opetustaulu (maantieto) Eurooppalaisia
Opetustaulu, joka kuuluu neljän taulun sarjaan:
Eurooppalaisia ihmistyyppejä.
Jokaisessa taulussa kahdeksan ihmisen kuvaa.
Taulun teksti: "HÖLZELS EUROPÄISCHE VÖLKERTYPEN.
Zusammengestellt von Regierungsrat F. HEGER, gemalt von FRIEDR. BECK." Tafel IV. 25.
LAPPE 26. FINNE 27. MAGYARE 28. RUMÄNE 29. ALBANER 30. GRIECHE 31. JUDE 32. ZIGEUNER
Vielä 1970-luvulla käytettiin ihmisistäkin yleisesti sanaa rotu,
kun puhuttiin ihonväriltään, kasvonpiirteiltään ja hiusten laadultaan eri näköisistä ihmisistä.
Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen
"tarkoituksena on edistää ja rohkaista yleismaailmallista ihmisoikeuksien
ja perusvapauksien kunnioittamista ja soveltamista kaikkien osalta rotuun, sukupuoleen,
kieleen tai uskontoon katsomatta." (Suomen laki 37/1970) ”Yleissopimus ei koske sitä erottelua,
poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä,
jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä.”
Nykyään monet pitävät rotu-sanaa epäasiallisena,
sillä rotuun on yhdistetty myös sellaisia ominaisuuksia,
joiden perusteella ihmisiä on luokiteltu mm. älykkyyden ja luonteenpiirteiden perusteella.
Ääriesimerkkinä tästä on kansallissosialistien toiminta Saksassa 1930- ja 1940-luvuilla.
Rotuoppiinsa perustuen he tuhosivat miljoonia ihmisiä.
Rotu-sana sai sen seurauksena rasistisen leiman.
Nykyään käytetään yleisesti sanaa etninen ryhmä tai puhutaan
valkoisista, keltaisista ja mustista ja punaisista ihmisistä.
Valkoisella viitataan eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin, keltaisella aasialaisiin,
mustalla afrikkalaisiin ja punaisella intiaaneihin.
Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Takapuolella leima: "Turun suomalainen lyseo".
Painaja Hölzels Verlag,
Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseossa
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:33, Finna
Opetustaulu (maantieto) Aasialaisia
Tämä opetustaulu kuuluu neljän taulun sarjaan,
joista jokaiseen tauluun kuvattu 8 erilaista ihmistä samasta maanosasta,
ihmistyyppejä.
Taulun otsikko: "HEIDERICHIN IHMISRODUT" Taulu II. Aasia
Ylärivissä kalmukki (astrakan), mongolialainen (sisä aasia), kiinalainen, japanilainen
Alarivissä samojedi, siamilainen, jaavalainen, negrito (filippinit)
Vielä 1970-luvulla käytettiin ihmisistäkin yleisesti sanaa rotu,
kun puhuttiin ihonväriltään, kasvonpiirteiltään ja hiusten laadultaan eri näköisistä ihmisistä.
Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen
"tarkoituksena on edistää ja rohkaista yleismaailmallista ihmisoikeuksien
ja perusvapauksien kunnioittamista ja soveltamista kaikkien osalta rotuun, sukupuoleen,
kieleen tai uskontoon katsomatta." (Suomen laki 37/1970) ”Yleissopimus ei koske sitä erottelua,
poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä,
jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä.”
Nykyään monet pitävät rotu-sanaa epäasiallisena,
sillä rotuun on yhdistetty myös sellaisia ominaisuuksia,
joiden perusteella ihmisiä on luokiteltu mm. älykkyyden ja luonteenpiirteiden perusteella.
Ääriesimerkkinä tästä on kansallissosialistien toiminta Saksassa 1930- ja 1940-luvuilla.
Rotuoppiinsa perustuen he tuhosivat miljoonia ihmisiä.
Rotu-sana sai sen seurauksena rasistisen leiman.
Nykyään käytetään yleisesti sanaa etninen ryhmä tai puhutaan
valkoisista, keltaisista ja mustista ja punaisista ihmisistä.
Valkoisella viitataan eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin, keltaisella aasialaisiin,
mustalla afrikkalaisiin ja punaisella intiaaneihin.
Kustantaja Akateeminen kirjakauppa
Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseossa.
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:27, Finna
Opetustaulu (maantieto) Aasialaisia
Tämä opetustaulu kuuluu neljän taulun sarjaan,
joista jokaiseen on kuvattu 8 erilaista ihmistä samasta maanosasta.
Taulun otsikko on "HEIDERICHIN IHMISRODUT" Taulu 1. Aasia.
Ylärivissä Tscherkessiläinen, persialainen, hindulainen, singhalesilainen
Alarivissä dravidalainen (tamul), arabialainen (scheikki), juutalainen (etu-aasia),
osmannilainen (dervischi vähä-aasiasta).
Vielä 1970-luvulla käytettiin ihmisistäkin yleisesti sanaa rotu,
kun puhuttiin ihonväriltään, kasvonpiirteiltään ja hiusten laadultaan eri näköisistä ihmisistä.
Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen
"tarkoituksena on edistää ja rohkaista yleismaailmallista ihmisoikeuksien
ja perusvapauksien kunnioittamista ja soveltamista kaikkien osalta rotuun, sukupuoleen,
kieleen tai uskontoon katsomatta." (Suomen laki 37/1970) ”Yleissopimus ei koske sitä erottelua,
poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä,
jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä.”
Nykyään monet pitävät rotu-sanaa epäasiallisena,
sillä rotuun on yhdistetty myös sellaisia ominaisuuksia,
joiden perusteella ihmisiä on luokiteltu mm. älykkyyden ja luonteenpiirteiden perusteella.
Ääriesimerkkinä tästä on kansallissosialistien toiminta Saksassa 1930- ja 1940-luvuilla.
Rotuoppiinsa perustuen he tuhosivat miljoonia ihmisiä.
Rotu-sana sai sen seurauksena rasistisen leiman.
Nykyään käytetään yleisesti sanaa etninen ryhmä tai puhutaan
valkoisista, keltaisista ja mustista ja punaisista ihmisistä.
Valkoisella viitataan eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin, keltaisella aasialaisiin,
mustalla afrikkalaisiin ja punaisella intiaaneihin.
Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Taulun yläreunaan liimattu valkoinen lappu, jossa merkintä:
"F 44" Yläreunassa mustekynällä kirjoitettu: " OV ku 118."
Kustantaja Akateeminen kirjakauppa
Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun Lyseossa.
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:26, Finna
Opetustaulu (maantieto) Afrikkalaisia
Tämä opetustaulu kuuluu neljän taulun sarjaan,
joista jokaiseen on kuvattu 8 erilaista ihmistä samasta maanosasta,
ihmistyyppejä.
Taulun otsikko on "HEIDERICHIN IHMISRODUT" Taulu III. Afrika.
Ylärivissä kabyyli, nuubialainen, gallalainen, niam-niam
Alarivissä guinean neekeri, zulukaffer, hottentotti, buschmani
Vielä 1970-luvulla käytettiin ihmisistäkin yleisesti sanaa rotu,
kun puhuttiin ihonväriltään, kasvonpiirteiltään ja hiusten laadultaan eri näköisistä ihmisistä.
Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen
"tarkoituksena on edistää ja rohkaista yleismaailmallista ihmisoikeuksien
ja perusvapauksien kunnioittamista ja soveltamista kaikkien osalta rotuun, sukupuoleen,
kieleen tai uskontoon katsomatta." (Suomen laki 37/1970) ”Yleissopimus ei koske sitä erottelua,
poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä,
jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä.”
Nykyään monet pitävät rotu-sanaa epäasiallisena,
sillä rotuun on yhdistetty myös sellaisia ominaisuuksia,
joiden perusteella ihmisiä on luokiteltu mm. älykkyyden ja luonteenpiirteiden perusteella.
Ääriesimerkkinä tästä on kansallissosialistien toiminta Saksassa 1930- ja 1940-luvuilla.
Rotuoppiinsa perustuen he tuhosivat miljoonia ihmisiä.
Rotu-sana sai sen seurauksena rasistisen leiman.
Nykyään käytetään yleisesti sanaa etninen ryhmä tai puhutaan
valkoisista, keltaisista ja mustista ja punaisista ihmisistä.
Valkoisella viitataan eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin, keltaisella aasialaisiin,
mustalla afrikkalaisiin ja punaisella intiaaneihin.
Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Kustantaja Akateeminen kirjakauppa
Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseossa.
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:28, Finna
Opetustaulu (maantieto) Amerikkalaisia, australialaisia, polynesialaisia
Tämä opetustaulu kuuluu neljän taulun sarjaan,
joista jokaiseen on kuvattu 8 erilaista ihmistä samasta maanosasta,
ihmistyyppejä.
Taulun otsikko on "HEIDERICHIN IHMISRODUT" Taulu IV. Amerikka Australia ja Polynesia.
Ylärivissä eskimolainen (labrador), intiaani (Pohjois-Amerikka),
intiaani (Etelä-Amerikka), tulimaalainen (Etelä-Amerikka)
Alarivissä australialainen, maori (Uusi-Seelanti,
papualainen (Uusi Guinea), fidschisaarelainen
Vielä 1970-luvulla käytettiin ihmisistäkin yleisesti sanaa rotu,
kun puhuttiin ihonväriltään, kasvonpiirteiltään ja hiusten laadultaan eri näköisistä ihmisistä.
Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen
"tarkoituksena on edistää ja rohkaista yleismaailmallista ihmisoikeuksien
ja perusvapauksien kunnioittamista ja soveltamista kaikkien osalta rotuun, sukupuoleen,
kieleen tai uskontoon katsomatta." (Suomen laki 37/1970) ”Yleissopimus ei koske sitä erottelua,
poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä,
jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä.”
Nykyään monet pitävät rotu-sanaa epäasiallisena,
sillä rotuun on yhdistetty myös sellaisia ominaisuuksia,
joiden perusteella ihmisiä on luokiteltu mm. älykkyyden ja luonteenpiirteiden perusteella.
Ääriesimerkkinä tästä on kansallissosialistien toiminta Saksassa 1930- ja 1940-luvuilla.
Rotuoppiinsa perustuen he tuhosivat miljoonia ihmisiä.
Rotu-sana sai sen seurauksena rasistisen leiman.
Nykyään käytetään yleisesti sanaa etninen ryhmä tai puhutaan
valkoisista, keltaisista ja mustista ja punaisista ihmisistä.
Valkoisella viitataan eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin, keltaisella aasialaisiin,
mustalla afrikkalaisiin ja punaisella intiaaneihin.
Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Taulun yläreunaan on liimattu valkoinen paperi, jossa teksti: " F 42"
Kustantaja Akateeminen kirjakauppa
Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseossa.
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma,
Inventaarionumero TMM21298:29, Finna
Opetustaulu (maantieto) Kairolaisella kadulla
Taulu on ollut käytössä Pajulan koulussa, Salossa.
Ad. Lehmann's geogr. Charakterbilder.
Valmistaja Schulbilderverlag von F.E. Wachsmuth, Leipzig
CC BY-ND 4.0 Salon historiallinen museon Meritalon museon kokoelma,
Inventaarionumero MER1676: Finna
Opetustaulu (maantieto) Alkuasukaskylä
Opetustaulu, jossa alkuasukaskylä, saksalainen sotilastukikohta ja vuoria
Monivärilitografia, jonka yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettu reikää, jossa ripustusnaru.
Reunat pyöristetty, reunat päällystetty vaaleanvihreällä paperilla.
Taulun teksti: "AUS DEUTSCH OSTAFRIKA."
Valmistaja Leipziger Schulbildervarlag von F. E. Wachsmuth, Leipzig.
Taulu on ollut käytössä Museonmäen koulussa ja Turun lyseon lukiossa.
Taulun kääntöpuolella on leima "TURUN SUOMALAINEN REAALILYSEO".
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelma, Inventaarionumero TMM21298:13, Finna
Opetustaulu (maantieto) Alankomaat
Maalaismaisema Alankomaissa.
Paimen lampaiden kanssa, lehmiä, vuohia.
Nainen ripustaa pyykkejä kuivumaan, tyttö ja poika lennättävät leijaa.
Takana kaksi tuulimyllyä ja joki, jossa purjevene.
Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun reunat päällystetty sinisellä paperilla.
Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolanissa.
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM18168:567, Finna
Opetustaulu (historia) Roomalaiset asusteet
Latinankielinen ja osittain venäjänkielinen opetustaulu roomalaisista asusteista.
Vaaleanruskea pahvi, jolle on liimattu painettu paperi.
Yläreunassa metallivahvisteiset reiät, jossa harmaa naru.
Kuusi litografiakuvaa, joissa: vaalea toga (tunica toga candida),
harmaa toga (tunica toga pulla), purppuratoga (tunica toga picta),
tunika, miespuolinen vestan neitsyt ja alempi pappi.
Valmistettu Leipzigissa Stefan Cybulski, K. F. Koehler, Walther Amelung
Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23226:750, Finna
Opetustaulu (historia) Metsästystä lingolla
Kuvassa etualalla ja oikealla eläimen nahasta tehty teltta.
Sen edessä mies ja poika, nainen polvillaan kädessään puukko,
maassa kaksi kuollutta eläintä.
Poika osoittaa vasemmalle, jossa miehiä hevosen selässä,
miehillä kädessään lingot.
Tukevalle paperille liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa puinen lista,
taulun sivuissa valkoinen kangasnauha.
Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolanissa.
Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM18168:581, Finna
Opetustaulu (historia) Barokki
Tämä opetustaulu kuuluu sarjaan Arkkitehtoonisia tyylisuuntia esitteleviä kuvia.
Tässä värilitografiassa esitellään barokkia.
Taulu on kollaasi useista eri rakennuksista ja puutarhoista.
Keskellä vasemmalla näkyy taimmaisena Sanssouci-palatsi Potsdamista.
Keskellä ylhäällä Melkin luostari Itävallassa.
Etualaa reunustaa kokoelma erilaisia palatsien fakadeja eri puolilta Eurooppaa.
Keskellä etualalla on säännöllinen barokkipuutarha.
Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseon lukiossa.
Taulun kääntöpuolella on merkintä "162 Oku IV 90".
Painettu Saksassa: Georg Westermann Verlag Braunschweig
kaivertanut Dr. Alfred Schwankl
Sarjanumero Best.-Nr. 12558
Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM21298:10, Finna
Opetustaulu (historia) Barokkityyli
Taulu kuuluu sarjaan arkkitehtoonisia tyylisuuntia, Hauptmerkmale der baustile.
Tämä on sarjan taulu nr. VIII ja se esittää barokkityyliä, Barock-Stil.
Taulussa on 1. kuva fasadista, 2. pilasterityylejä, 3. barokkikirkko Schwabenista,
4. barokkipöytä, 5. kehys sekä 6. sisäkuva del Gesùn kirkosta, Roomasta.
Kangasreunusteiselle pahville kiinnitetty paperi, jossa litografia.
Taulussa on reiät metallisin läpiviennein, joitten läpi pujotettu nahkanyöri.
Painettu Leipzigissa 1910-luvulla
Verlag von Ferdinand Hirt & Sohn, Lichtdruck von G.M.B.H., Leipzig.
kuvittajaSchneider & Metze, painaja C. G. Röder
Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM18168:517, Finna
Opetustaulu (historia) Viipurin linnan tapahtumia
Kaarle Knuutinpoika lähdössä Viipurin linnasta.
Karl Knutsson uttågande från Viborge slott.
Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseon lukiossa.
Taulun reunat päällystetty harmaalla kangasnauhalla.
Taulussa etualalla keskellä hevosen selässä haarniskaan pukeutunut mies,
edessä ja takana vartijoita ja torvensoittajia.
Taustalla Viipurin linna.
Kuvassa on signeeraus oikeassa alareunassa: "A. GEBHARD".
Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Otava ja kuvittaja Albert Gebhard
Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM21298:34, Finna
Opetustaulu (historia) Lauantaiseura
Opetustaulu (historia) Kustaa Vaasa ja Mikael Agricola
Opetustaulu (historia) Kalevalainen pirtti
Opetustaulu (historia) Kinkerit
Opetustaulu (uskonto) Pakomatka Egyptiin
Pako Egyptiin on kerrottu Matteuksen evankeliumissa 2:13-15
"Tietäjien lähdettyä Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi:
- Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin.
Pysy siellä, kunnes käsken sinun palata.
Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet.
Joosef heräsi unestaan, otti heti yöllä mukaansa lapsen ja hänen äitinsä
ja lähti kulkemaan kohti Egyptiä.
Siellä hän pysytteli Herodeksen kuolemaan asti. Näin kävi toteen,
mitä Herra oli profeetan suulla ilmoittanut:
- Egyptistä minä kutsuin poikani."
1940-luvulla kansakoulun ensimmäisen luokan oppiaineet olivat
uskonto, ympäristöoppi ja askartelu, lukeminen ja kirjalliset harjoitukset,
laskento ja mittausoppi, käsityö, voimistelu leikki ja urheilu sekä laulu.
Todistuksessa arvioitiin lisäksi käytös sekä huolellisuus ja tarkkavaisuus.
Sitaatti
Monista asioista voin puhua vain Jumalan kanssa.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)
Taulu on ollut käytössä Turun Kansakouluissa
Taulu on kangasreunaiselle pahville kiinnitetty paperi,
jossa litografia "Pakomatka Egyptiin".
Die Flucht nach Ägypten.
Pahvissa ylhäällä reiät (metallisilla läpivienneillä),
joitten läpi pujotettu sininen villalanka.
Biblische Anschauunsbilder, nach Gemälden von Professor H. Hofmann,
herausgegeben von Jul. Lohmeyer.
Sarjanumero 16.
Kaivertaja Julius Lohmeyer, valmistaja Heinrich Hoffmann,
Leipziger Schulbildervarlag von F. E. Wachsmuth.
Painettu Leipzigissa noin 1900
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:693, Finna
Opetustaulu (uskonto) Jeesus-lapsi temppelissä
Opetustaulu (uskonto) Pyhä ehtoollinen
Jeesus asettaa ehtoollisen
Kertomus on Raamatussa Luukas 22:14-23.
"Kun hetki koitti, Jeesus kävi aterialle yhdessä apostolien kanssa.
Hän sanoi heille:
- Hartaasti olen halunnut syödä tämän pääsiäisaterian teidän kanssanne ennen kärsimystäni.
Sillä minä sanon teille: enää en syö pääsiäisateriaa, ennen kuin se saa täyttymyksensä Jumalan valtakunnassa.
Hän otti käsiinsä maljan, kiitti Jumalaa ja sanoi
- Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne.
Minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia, ennen kuin Jumalan valtakunta on tullut.
Sitten hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen
- Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne.
Tehkää tämä minun muistokseni.
Aterian jälkeen hän samalla tavoin otti maljan ja sanoi
- Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne.
Mutta tälle samalle pöydälle ojentaa yhdessä minun kanssani
kätensä myös minun kavaltajani.
Ihmisen Poika lähtee täältä juuri niin kuin hänen on määrä lähteä,
mutta voi sitä, josta tulee hänen kavaltajansa!
Opetuslapset alkoivat kysellä toisiltaan, kuka heistä se saattaisi olla."
Taulu on ollut käytössä Turun kansakouluissa
Kangasreunaiselle pahville kiinnitetty paperi,
jossa litografia "Pyhä ehtoollinen".
Das Heilige Abendmahl.
Pahvissa ylhäällä reiät (metallisilla läpivienneillä),
joiden läpi pujotettu sinivalkoinen naru.
Biblische Anschauunsbilder, nach Gemälden von Professor H. Hofmann,
herausgegeben von Jul. Lohmeyer.
Kaivertaja Julius Lohmeyer, valmistaja Heinrich Hoffmann,
Leipziger Schulbildervarlag von F. E. Wachsmuth
Sarjanumero 24.
Valmistus Leipzigissa noin 1900
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:700, Finna
Opetustaulu (uskonto) Jeesus ristillä
Kertomus Jeesus ristillä on Raamatussa Luukkaan evankeliumissa 23:32-43.
”Jeesuksen kanssa teloitettavaksi vietiin kaksi muuta miestä, kaksi rikollista.
Kun tultiin paikkaan, jota kutsutaan Pääkalloksi, he ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja rikolliset,
toisen hänen oikealle puolelleen, toisen vasemmalle.
Mutta Jeesus sanoi:
- Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.
Sotilaat jakoivat keskenään Jeesuksen vaatteet heittämällä niistä arpaa.
Kansa seisoi katselemassa. Hallitusmiehiäkin oli siellä ivailemassa Jeesusta.
He sanoivat:
- Muita hän kyllä on auttanut – auttakoon nyt itseään, jos hän kerran on Messias, Jumalan valittu.
Myös sotilaat pilkkasivat häntä.
He tulivat hänen luokseen, tarjosivat hänelle hapanviiniä ja sanoivat:
- Jos olet juutalaisten kuningas, niin pelasta itsesi.
Jeesuksen pään yläpuolella oli myös kirjoitus: Tämä on juutalaisten kuningas.
Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta.
Hän sanoi:
- Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät!
Mutta toinen moitti häntä:
- Etkö edes sinä pelkää Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta?
Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan,
mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa.
Ja hän sanoi:
- Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.
Jeesus vastasi:
- Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.»
Taulu on ollut käytössä Turun Kansakouluissa
Kangasreunaiselle pahville kiinnitetty paperi, jossa litografia "Jeesus ristillä".
Am Kreuze.
Pahvissa ylhäällä reiät (metallisilla läpivienneillä),
joitten läpi pujotettu sinivalkoinen naru.
Painajan signeeraus H Hofmann, Leipziger Schulbildverlag von F. E. Wachsmuth, Leipzig.
Sarjanumero 26.
Biblische Anschauunsbilder, nach Gemälden von Professor H. Hofmann,
herausgegeben von Jul. Lohmeyer.
Valmistettu Leipzigissa 1896 jälkeen, noin 1900
Kaiverrus Julius Lohmeyer, valmistaja Heinrich Hoffmann,
Leipziger Schulbildervarlag von F. E. Wachsmuth, valmistaja
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:702, Finna
Opetustaulu (uskonto) Kristuksen hautaaminen
Kertomus Jeesuksen hautaaminen on Raamatussa Luukkaan evankeliumin 23:50-56
”Muuan neuvoston jäsen, Joosef, joka oli kotoisin juutalaisesta Arimatian kaupungista,
ei ollut yhtynyt neuvoston päätökseen eikä osallistunut sen toimiin.
Hän oli hyvä ja hurskas mies ja odotti Jumalan valtakuntaa.
Joosef meni Pilatuksen puheille ja pyysi Jeesuksen ruumista.
Hän otti sen ristiltä, kääri pellavavaatteeseen ja pani kallioon hakattuun hautaan,
johon ei vielä ollut haudattu ketään.
Oli valmistuspäivä, sapatti oli juuri alkamassa.
Naiset, jotka olivat Jeesuksen kanssa tulleet Galileasta,
lähtivät Joosefin mukaan.
He näkivät, kuinka Jeesuksen ruumis pantiin hautaan.
Palattuaan kaupunkiin he hankkivat tuoksuvia öljyjä ja voiteita,
mutta sapatin he viettivät levossa lain käskyn mukaan."
Taulu on ollut käytössä Turun Kansakouluissa.
Kangasreunaiselle pahville kiinnitetty paperi,
jossa litografia "Kristuksen hautaaminen".
Dir Grablegung
Pahvissa ylhäällä reiät (metallisilla läpivienneillä),
joitten läpi pujotettu sinivalkoinen naru.
Painajan signeeraus H Hofmann,
Leipziger Schulbildverlag von F. E. Wachsmuth, Leipzig
Biblische Anschauunsbilder, nach Gemälden von Professor H. Hofmann,
herausgegeben von Jul. Lohmeyer.
Sarjanumero 27.
Kaivertaja Julius Lohmeyer, valmistaja Heinrich Hoffmann,
Leipziger Schulbildervarlag von F. E. Wachsmuth
Valmistettu Leipzigissa noin 1900
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:703, Finna
Opetustaulu (uskonto) Ylösnousemuksen aamuna
Jeesuksen ylösnousemuksesta kerrotaan Raamatussa
Markuksen evankeliumin 16 luvussa
”Kun sapatti oli ohi, Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria
ja Salome ostivat tuoksuöljyä
mennäkseen voitelemaan Jeesuksen.
Sapatin jälkeisenä päivänä ani varhain,
kohta auringon noustua he lähtivät haudalle.
Matkalla he puhuivat keskenään:
- Kuka auttaisi meitä ja vierittäisi kiven hautakammion ovelta?
Mutta tultuaan paikalle he huomasivat, että kivi oli vieritetty pois;
se oli hyvin suuri kivi.
Sisälle hautaan mentyään he näkivät
oikealla puolella istumassa nuorukaisen,
jolla oli yllään valkoiset vaatteet. He säikähtivät.
Mutta nuorukainen sanoi:
- Älkää pelästykö. Te etsitte Jeesus Nasaretilaista,
joka oli ristiinnaulittu.
Hän on noussut kuolleista, ei hän ole täällä.
Tuossa on paikka, johon hänet pantiin.
Menkää nyt sanomaan hänen opetuslapsilleen, myös Pietarille:
Hän menee teidän edellänne Galileaan.
Siellä te näette hänet, niin kuin hän itse teille sanoi.
Ulos tultuaan naiset pakenivat haudalta järkytyksestä vapisten.
He eivät kertoneet kenellekään mitään, sillä he pelkäsivät.
Jeesus ilmestyy lähimmilleen
Kun Jeesus oli varhain sapatin jälkeisenä päivänä noussut kuolleista,
hän ilmestyi ensiksi Magdalan Marialle,
josta hän oli ajanut ulos seitsemän pahaa henkeä.
Maria lähti sieltä ja vei sanan Jeesuksen seuralaisille,
jotka itkivät murheissaan.
He eivät kuitenkaan uskoneet, kun kuulivat, että Jeesus eli
ja että Maria oli nähnyt hänet.”
Taulu on ollut käytössä Turun kansakoulussa.
Kangasreunaiselle pahville kiinnitetty paperi,
jossa litografia "Ylösnousemuksen aamuna".
Am Aufterstehungsmorgen
Pahvissa ylhäällä reiät (metallisilla läpivienneillä),
joitten läpi pujotettu sinivalkoinen naru.
Painatus H Hofmann, Leipziger Schulbildverlag von F. E. Wachsmuth, Leipzig.
Biblische Anschauunsbilder, nach Gemälden von Professor H. Hofmann,
herausgegeben von Jul. Lohmeyer.
Sarjanumero 28.
Kaiverrus Heinrich Hoffmann, valmistaja Julius Lohmeyer,
Leipziger Schulbildervarlag von F. E. Wachsmuth
Painettu Leipzigissä noin 1900
Sitaatti
Lampuista tulee öljytahroja ja kynttilöitä pitää niistää;
vain taivaallinen valo paistaa puhtaasti eikä likaa.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:704, Finna
Opetustaulu Vasikan paloittelu
Emännän tietokirja II (Werner Söderström Oy) vuodelta 1957 antaa seuraavia ohjeita.
”Marraskuu on se aika, jolloin on edullisinta panna lihaa säilöön.
Silloin on nimittäin teurastusaika maaseudulla ja liha siis halvimmillaan.
Lihan paloitteleminen ja suolaaminen on toimitettava
vasta teurastamisen jälkeisenä päivänä.
Astia, johon liha suolataan, on puhdistettava varsin huolellisesti,
haudottava katajahöyryssä ja huuhdottava,
jonka jälkeen sen pohja ja sisälaidat hierotaan karkeilla suoloilla.
Astian pohjalle ripotellaan runsaasti suoloja.
Kaikki lihapalat hierotaan hienolla suolalla,
johon on sekoitettu vähän salpietaria.
Lihapalat ladotaan astiaan riveittäin, runsaasti suolaa väliin.
Ne täytyy asettaa niin lähelle toisiaan kuin mahdollista,
niin ettei jää mitään aukkoja;
mutta ne eivät kuitenkaan saa suorastaan koskettaa toisiinsa,
vaan runsaasti suolaa on oltava välissä.
Päällimmäiseksi ripotellaan niin paljon suolaa, että lihat hyvin peittyvät,
jota paitsi päälle pannaan astian suuta hieman pienempi kansi painoineen.
Tämän kannen tulee olla rei´itetty, niin että suolavesi pääsee nousemaan sen yli.
Astia viedään viileään kellariin tai aittaan”
Kartongin päälle liimattu kuva.
Musta-valkoinen, ruotsinkielinen teksti.
Otsikko: Hur kalf styckas. Miten vasikka paloitellaan.
Lit.Ö.Tr. Gen.Stab.Lit.Anst.
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:390:1, Finna
Opetustaulu Lampaan paloittelu
Opetustaulu Härän paloittelu
Emännän tietokirja II (Werner Söderström Oy) vuodelta 1957 antaa seuraavia ohjeita:
"Jos liha on aiottu vähittäiskauppaan,
on asianmukainen ruhon paloittelu hyvin tärkeä tekijä.
Myös kotitarveteurastuksessa on edullista paloitella ruho järkiperäisesti."
"Teurastuksessa tulee teurastajan sekä itseensä että teurastusvälineisiin nähden
noudattaa mitä suurinta siisteyttä ja puhtautta.
Kädet ja välineet on varsinkin verenlaskun tapahduttua kunnollisesti puhdistettava.
Teurastamaan ryhdyttäessä on pukeuduttava puhtaaseen mekkoon.
Teurastajalla tulee niin ikään lihojen kuivaamista ja puhdistamista varten olla
puhdas pyyheliina, jota ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen."
Kartongin päälle liimattu kuva.
Musta-valkoinen, ruotsinkielinen teksti.
Otsikko: Hur en oxe styckas. Miten härkä paloitellaan.
Lit.Ö.Tr. Gen.Stab.Lit.Anst.
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:390:2, Finna
Opetustaulu (ympäristöoppi) Syksyn sato
Opetustaulu (luonnontieto) Viljoja
Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulussa yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Taulun reunat päällystetty sinisellä paperilla.
Tauluun on kuvattu erilaisia viljoja.
Alareunassa teksti: "Det Nordiske Forlags botaniske Vægtavler
ved Eug. Warming og Vilh. Balslev. VIII.
Gyldendalske Boghandel. Nordisk Forlag. Chr. J. Cato's lit. Etabl."
Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolanissa
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM18168:565, Finna
Opetustaulu (luonnontieto) Peruna
Opetustaulu (luonnontieto) Kasvioppia
Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulussa yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää.
Taulun reunat päällystetty sinisellä paperilla.
Taulussa kuvattu viisi eri vaihetta puun lehden eri vaiheista.
Alareunassa teksti: " Det Nordiske Forlags botaniske Vægtavler ved Eug.
Warming og Vilh. Balslev. II. DET HOFFENSBERGSKE ETABL."
Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolanissa
Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua)
Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut.
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9.
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM18168:564, Finna
Opetustaulu Saukko
Kuvassa saukko rannalla kala kynsissään.
Tukevalle paperille liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa puinen lista,
taulun sivuissa ja alareunassa valkoinen kangasnauha.
Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolassa
CC BY-NC-ND 4.0 Turun museokeskus, Inventaarionro TMM18168:586, Finna
Opetustaulu Jänis
Opetustaulu Sampi
Ylen juttu: Sukelsiko sampi sukupuuttoon?
Harmaa pohjapahvi, jossa tummanharmaa kangasreunus.
Päälle liimattu paperi, jossa litografiakuva sammista ympäristössään.
Pahvin yläreunassa metallivahvisteiset reiät, joissa vaalea naru.
Koulutarpeiden keskusliike O. y., Helsinki
Meinholdin eläintieteellisiä kuvia. 128. Sampi.
Stör. Zooloogiska bilder. Undervisningmateriale centralen A. b., Helsingfors
Painettu Dresdenissä, painaja C.C. Meinhold & Sohne,
maahantuoja Koulutarpeiden Keskusliike Oy,
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM21298:60, Finna
Opetustaulu (luonnontieto) Kärpänen
Huonekärpänen ja pistokärpänen
Huonekärpäsen selässä on neljä tummaa kapeata viivaa
ja pään alapuolella imukärsä.
Toukka on 12 mm pitkä, jalaton ja väriltään lähes valkoinen.
Huonekärpänen munii jätöksiin, kompostikasoihin ja jätteiden pinnalle.
Kun kärpäset lentävät sisään asuntoihin,
ne siirtävät itseensä tarttuneita bakteereja elintarvikkeisiin
ja levittävät näin vatsatauteja.
Huonekärpäsestä Hyönteismaailman sivulla.
Pistokärpänen on huonekärpästä paljon harvinaisempi,
hiukan pienempi ja solakampi.
Sillä on piikkimäinen suu ja pitkä imukärsä.
Pistokärpänen imee verta eläimistä.
Kartongin päälle liimattu painokuva
Valistuksen Tuholaiskuvia 1:3.
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:391:1, Finna
Opetustaulu (luonnontieto) Verta imeviä hyönteisiä
Kielivoimistelu
Koeta lausua kiihtyvällä vauhdilla sanoissa sekoamatta:
Ynneli, jynneli, jyrinä, yltyy hyttysen hyrinä.
Kartongin päälle liimattu painokuva, aiheena Verta imeviä hyönteisiä.
Koulutarpeiden Keskusliike Osakeyhtiö, Helsinki.
Biolog-Hygienisches Unterrichtsverk N:o 21. Blutsangande Insekten.
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:391:5, Finna
Opetustaulu Kirppu
Opetustaulu Lude
Lude eli lutikka eli seinälude on syöpäläinen.
Se käyttää ravinnokseen verta, ihoa tai sen eritteitä.
Lude on n. 8 mm pitkä, leveä ja litteä, tavallisesti ruskea
– paitsi nälässä olleet yksilöt vaaleampia.
Hygienian parantuminen sodan jälkeen hävitti paljon luteita.
Nykyään se on usein ulkomaan tuliainen,
joka tarttuu matkaan hotellihuoneesta.
Lutikka imee verta ihmisistä, kissoista, koirista, marsuista, kaneista ja linnuista.
Puremakohta voi kutista, kirvellä, turvota ja siihen voi nousta paukamia.
Suomessa lutikka ei levitä tauteja.
Pistosten hoitoon käytetään kortisoni- ja antihistamiinivoiteita.
Lutikka majailee vuoteissa, tapetin halkeamissa, taulujen ja ryijyjen takana,
listojen raoissa ja muissa piilopaikoissa.
Sen voi huomata tummista ulosteläikistä,
tyhjistä toukannahkoista tai munankuorista.
Tietoa luteista löytyy Hyönteismaailman sivulta.
Kartongin päälle liimattu painokuva, aiheena Lude.
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:391:3, Finna
Opetustaulu Syyhypunkki
Syyhyn aiheuttaa 0,3–0,5 mm:n pituinen hämähäkkieläimiin kuuluvan syyhypunkki.
Se leviää ihmisestä toiseen läheisen kosketuksen kautta.
Oireena on kova kutina.
Kartongin päälle liimattu painokuva.
Verlag von Paul Parey in Berlin SW 11, Hedemannstr.28-29,
Druck von Werner & Winter, G. m. b. H., Frankfurt a. M.
Valmistaja Parey Paul, Berliini
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:391:4, Finna
Opetustaulu Hampaiden hoito
Taulu on ollut opetustarkoituksessa käytössä sairaanhoitajien koulutuksessa.
Kartongin päälle liimattu väripainos, aiheena:
Hampaiden reikiintyminen.
Piirtäjän nimikirjaimet: Hu.
Kasku
Potilas väitti lääkärin vastaanotolla olevansa hevonen.
Ystävällinen lääkäri kysyi:
- Mistä asti olette ollut hevonen?
- No, varsasta asti tietenkin, vastasi potilas.
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:392, Finna
Opetustaulu (terveysoppi) Ihmisen elimet
Pahvisia opetustauluja oli kouluissa käytössä vielä 1970-luvulla.
Kulttuuriperintökasvatuksen seuran Kansakoulun kuvataulut -opas
Pahvilevylle liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa kaksi reikää.
Taulun aiheena ihmisen sisäelimet.
Ihmisen vartalo kuvattuna väliltä lantio - kaula.
Elimet on numeroitu.
Sivussa kaksi suurennosta. Taulussa numero III.
Alareunassa signeeraus: "Dr. E Hoelemann 1908"
Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolanissa
Lääkärissä
- Onpa teillä huono näkö. Tässä silmässä on jäljellä vain 30% näöstä, totesi lääkäri.
- Sepä hienoa! Se kun on tekosilmä, vastasi potilas.
Sitaatti vuodelta 1873
Vatsa, rintakehä ja aivot tulevat ikuisesti olemaan viisaan ja humaanin kirurgian koskemattomissa.
- Brittiläinen kirurgi Sir John Eric Ericksen
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM18168:494, Finna
Opetustaulu (terveysoppi) Hengityselimistö
Kartongin päälle liimattu väripainos,
jonka aiheena on Kaaviomainen kuva terveen ihmisen hengityselimistöstä.
Tuberkulositauluja II. Kääntöpuolella selostus kaaviokuvasta.
Painaja Lauri Taipale, Öflund & Otavan Kivipaino, 1920 - 1929
Kasku
Isotäti valitti lääkärille:
- Kyllä minun muistini on nykyään surkea. En meinaa muistaa mitään.
- Kauanko teillä on ollut tämä ongelma? kysyi lääkäri.
- Jaa mikä ongelma?
Potilas yritti saada lääkäriltä diagnoosia:
- Sanokaa nyt totuus! Mikä minua vaivaa?
- No, jos onnistun parantamaan teidät, minusta tulee maailmankuulu.
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:394, Finna