Kuvat

Kalamyyjä Aulis Huhtivuo työssään kylmällä torilla vuonna 1979.

Viisi vuotta aiemmin Veijo Hukkanen oli alkanut savustaa kalaa
kotitilansa hevostalliin rakentamassaan savustamossa.
Nykyään yritys on Pohjoismaiden suurin kalansavustamo
ja kalaliike V Hukkanen tunnetaan nimellä Kalaneuvos Oy.

Se on perheyritys, jonka kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa.
Yrityksessä ovat mukana Ulpu ja Veijo Hukkasen lisäksi heidän kahdeksan lastaan.
Kaikki kokoontuvat keskellä työpäivää
Kalaneuvoksen tuotantolaitoksen vieressä sijaitsevaan lapsuudenkotiinsa
syömään Ulpu Hukkasen valmistamaa lounasta.
Neljän jälkeen juodaan saman pöydän ääressä usein myös iltapäiväkahvit porukalla.
Yrityksen hallitus kokoontuu siten kaksi kertaa päivässä.
Kaikki yritystä koskevat isot päätökset tehdään ruokasalin pöydän ääressä.

Tie ei ole ollut helppo.
Yritys kuuluu niihin lukuisiin uhreihin, joita syntyi,
kun Suomen markka devalvoitiin 14 prosentilla marraskuussa 1991.

Yrityksen valuuttaluoton arvo nousi silloin yhdessä yössä yli miljoona markkaa,
asiakkaita meni konkurssiin ja se tarkoitti 2–3 miljoonan markan menetystä.
Hukkaset menettivät kaikki säästönsä.
Lainan vakuutena olleet maatila, mökki ja yritys ulosmitattiin.
Henkilökohtaiset pankkitilitkin tyhjennettiin viimeisistäkin lanteista.

Hukkasen kuitenkin annettiin jatkaa pahasti velkaantuneen yrityksensä toimintaa.
Ankaralla työllä ja penniä venyttämällä yritys nousi jaloilleen.

Vuonna 2016 V. Hukkanen Oy sai Vuoden valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon.
Se on suurin arvonimi, jonka yrittäjä voi saada.
Koko 10-henkinen perhe vastaanotti palkinnon yrittäjäpäivillä.

2020 Kalaneuvos käsittelee yli 20 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa,
harjoittaa kalanjalostusta, kalan tukkukauppaa, maahantuontia ja vientiä
Eurooppaan, Ukrainaan, Valko-Venäjälle, Kiinaan ja Vietnamiin.
Liikevaihto on yli 100 miljoonaa ja työntekijöitä yli 230.

Paikallinen tarina
Mies meni ostamaan rautakaupasta virveliinsä kuvaa.
Kauppias esitteli, mitä pyydettiin, mutta totesi sitten:
- Tässähän näitä on, mutta Snellmanin kuvalla saa
jo aika vonkaleen Hukkasen matalikolta.

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammalan tori

Maitoautoa odotellaan helmikuussa 1979.

(Helmikuun puolivälissä 1979 Helsingissä
oli lämpötila -20.9 °C ja lumen syvyys 61 cm.)

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä

Maitotonkat ajettiin ennen kuorma-autoilla meijeriin. Samalla kuorma-autolla saatettiin kuljettaa hiekkaakin. Tankkiautot tulivat käyttöön 70-luvulla. Kuvan tankkiauto on Volvo. Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä

Maitotilan emäntä Kaarina Leikas palaamassa maitoautolta.

Kyljellään olevat tonkat oivat nyt tyhjiä
Pystyssä olevissa tonkissa on kirnupiimää
ja joppia eli kuorittua maitoa vasikoille.

(Joppi = pluttana = kuorittu maito = kurri = huitu = sintu = separoitu maito)

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä

Katiska olalla ja uskollinen koira seurana tällä talvikalastajalla helmikuussa 1979, jolloin Tampereella ja Helsingissäkin oli yli 50 cm lunta. Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Kiurala.

Perinteiset huutokaupat käytiin ennen näin:
Meklari nosti kaupattavan esineen korkealle ja pyysi tarjouksia.
Tässä kuvassa voimamies Veikko Salo nostaa huutokaupassa
Kotajärvellä kesäkuussa 1979 vanhan separaattorin korkealle
- mutta ei saanut yhtään huutoa.

Monet meklarit ovat olleet erityisen hyviä suustaan
ja huutokaupat vetivät paljon väkeä paikalle.
Nykyään monet huutokaupat käydään netissä.

Sananlasku
Rehellisyys maan perii.

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Kotajärvi

Roskatynnyrin tyhjennys Helsingin Punavuoressa 1950 -luvun alussa.
Asuinkorttelin sisäpihalla on pyykkejä kuivumassa samaan aikaan
kuin jätteitä tyhjennetään kuorma-auton lavalle.

CC BY 4.0 Valokuvaaja Eino Heinonen (1950–1953) Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro N21804

Osuusliike Elannon myyjä työnsä ääressä
myymässä asusteita ja koruja vuonna 1951

CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro N92056

Myyjä ja asiakas Malmin Elannossa 50-luvulla. Kirkonkyläntie 2. - Kaupparaitti 21, Helsinki CC BY-ND 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N93432, FINNA

Opiskelija Ossi Mäntylä valmistaa joustinpatjaa opettaja A. Porkan ohjauksessa Ammattienedistämislaitoksen verhoilijakurssilla Helsingissä 1958. Alkuperäinen kuvateksti: "Opettaja A. Porkka opastaa Ossi Mäntylää verhoilijan ammattiin liittyvissä työharjoituksissa." Kuluttaja 46/1958, s. 18

Sananlasku - Jopa rupesi Lyyti kirjoittamaan (kun sai oikean osoitteen). Tarkoittaa: Työ alkaa sujua. - Jos ei tämä passaa, niin katsele kintaitasi. Näin sanotaan liian vaativan työn teettäjälle. - Onpa se niin näppimestä tärkkimeen. Tarkoittaa työn jäljen kehumista turhankin tarkaksi. - Se on justiinsa kuin tuumastukilla tehty. Tarkoittaa työn jäljen kehumista.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10091J

Kauhantekijät Sulo Toivonen ja Raimo Salonen työssään. Karinaisessa, Varsinais-Suomessa vuonna 1956. Alkuperäinen kuvateksti: "Kauhantekijät Sulo Toivonen (etualalla) ja Raimo Salonen kuvattuina verstaassa. Koivupölli sorvataan ensin nuijakis, jollainen nähdään takana olevan Salosen kädessä. Sen jälkeen nuija halkaistaan sahalla kahtia, ja kaksi kauhan raakakopiota on valmiina. Tässä verstaassa valmistettuja kauhoja muuten myydään myös OTKn välittäminä osuusliikkeittemme myymälöissä." Kuluttajain lehti 5/1956, s 7 Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Ensio Heikkilä, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7708A

Kulutusosuuskuntien Keskusliiton graafisten laitosten työntekijä retusoimassa
laakafilmillä olevaa positiivikuvaa valopöydän äärellä Helsingissä 1956.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Tarkkaa työtä lukijan hyväksi
Tällaisessa syväpainosysteemillä painetussa lehdessä, jollainen Kuluttaja on,
kuvat joutuvat erityisen huolellisen käsittelyn kohteeksi kirjapainossa.
Kuvalehdessähän kuvat puhuvat omalta tärkeältä osaltaan,
ja siksi niihin kannattaa kiinnittää sen edellyttämä huomio.
Niinpä joka ainoa kuva joutuu huolellisen korjailun ja tarkistuksen kohteeksi,
ennen kuin ne lasketaan läpi.
Kuvassamme tällainen kuvan tarkistus ja jälkikorjailu käynnissä.
Se tapahtuu filmistä, sillä kaikista kuvista tehdään vielä erikseen filmit kirjapainon kuvaamossa.

Kuluttaja 5/1958, s.21

Sananlasku
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Pitää kahdesti katsoa ja kerran tehdä.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7499B

Satamatyöläisiä odottamassa työtä Kotkan satamassa 1958.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Shakkiporukka koolla odottamassa 'keikkaa'.
Satamatyön suuriin haittoihin kuuluu jatkuvasti sen epämääräisyys,
joten odotusaikaa tulee melkoisesti."
Kuluttaja 48/1958, s. 13

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja Ensio Heikkilä,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11194AxxH

Päivystäviä veturinkuljettajia pelaamassa shakkia Helsingissä 1951.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Veturimiehiä shakkipelin ääressä Pasilan varikon päivystyshuoneessa.
Vasemmalta E. Salmisara, Mauno Kuustonen, V. Mäkelä,
A. Pesonen, Y. Marjanen ja E. Salomaa."

Kuluttajain Lehti 11/1951, s. 4

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11333A

Työntekijä kuumentamassa rautaa ahjossa
Osuusliike Savonseudun autokorjaamolla
Mikkelissä 1955.

Sananlasku
- Ei kukaan ole seppä syntyessään.
- Sitä varten seppä pihtiä pitää, ettei hyppyset pala.
- On taottava silloin, kun rauta on kuumaa.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11266B

Nuori seuraamassa lasinpuhaltajaa työssään
Nuutajärven lasitehtaalla Urjalassa 1955.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7547C

Työntekijä maalaamassa korkokenkää ruiskulla
Aaltosen kenkätehtaalla Tampereella 1959.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7664D

Kaksi johtajaa tarkastelemassa valmiita kumisaappaita
Nokian tehtaalla 1959.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7510A

Kaksi työntekijää vetämässä telineellistä kumitossuja
vulkanisoimisuunista Nokialla 1959.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7510Q

Työntekijä valvommassa valssauskoneesta tulevaa kumilevyä Nokialla 1959.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Kumimassa valssataan levyiksi..."
Kuluttaja 47/1959, s. 14

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7508I

Seppä Simovaara ja toinen henkilö, mahdollisesti seppä Laine,
takomassa Mäntsälässä 1950-luku.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7583A

Kaksi työntekijää takomassa tankoa
Insinööritoimisto Saarion leipomouunitehtaalla
Hyvinkäällä 1950-1960-luvulla.

Sananlasku
Laiskan nimen saa, vaikkei mittään teekkään.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7570A

Otanmäen kaivoksen työntekijöitä Vuolijoella, Kainuussa 1957.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Jämeriä 'mainareita' kaivoskuilun edustalla.
Vasemmalta työnjohtaja Sulo Orvassaari,
huoltomies Matti Lankinen ja konelastaaja Toivo Ohvanainen."

Kuluttaja 11/1957, s. 15

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7486H

Kivityöntekijä kiveämässä mukulakivikatua Joensuussa 1956.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 10.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7495B

Kulutusosuuskuntien Keskusliiton paperipussitehtaan työntekijä
valvomassa paperinauhaa putkeksi taittavaa konetta Helsingissä 1954.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Lähikuva vaiheesta, jolloin paperinauha taittuu
liimautuakseen hetkistä myöhemmin pussiksi.
Vaikka kone pyörii valtavalla nopeudella,
ei paperi katkeile eikä kone tee 'stoppia',
vaan kaikki käy kuin tanssi."
Kuluttajain lehti 5/1954, s. 7

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 22
luvussa 6. Ahkeraa työntekoa.

CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7831I

Kaksi työntekijää siirtämässä valmista paperirullaa pois koneelta
Summan paperitehtaalla Vehkalahdella 1957.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Työ alkaa olla loppuvaiheessaan.
Muhkeat paperirullat odottavat vain suojaavaa pakkauskäärettä ympärilleen."

Kuluttaja 12/1957, s. 8

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7696B

Servettejä pakkaava työntekijä väistää pahvilaatikkolastissa olevaa trukkia
Mäntän paperitehtaalla Mäntässä 1950-1953.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7684C

Työntekijä tarkastamassa valmista kehilöä
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kirjapainossa
Helsingissä 1957.

Sananparsi
Ei herroille eikä hulluille saa näyttää keskeneräistä työtä.

1950-luvun alussa noin kaksi kolmasosaa 15-19-vuotiaista nuorista oli jo töissä.
Osa teki raskaitakin töitä, mutta työ antoi monelle tunteen pystyvyydestä.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7735C

Tekstiilitaiteilijja Kirsti Ilvessalo neuvottelemassa kutojan kanssa 1956.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_5863

Työntekijöitä istuttamassa sirkkataimia kasvatuslaatikoihin
Backaksen kartanolla 1958 Helsingin maalaiskunnassa.
Osuusliike Elanto omisti Backaksen suurtilan
ja tuotti siellä elintarvikkeita myymälöitään ja ravontoloitaan varten.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_8892B

Enso-Gutzeitin Kotkan tehtaan työntekijöitä lähdössä ruokatunnille Kotkassa 1950-luvulla.

Kasku
- Tiedätkö, kuinka kaukana on Afrikka?
- Ee se kaakana voe olla, kun meillä on töissä yks afrikkalaine ja se kulukoo pyörällä töihin.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7489

Opettaja näyttämässä, miten ostokset paketoidaan Kulutusosuuskuntien Keskusliiton Osuuskauppakoulun myyjäkurssilla Helsingissä 1950-luvulla. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien keskusliiton kokoelma D1974_33_12068A

Pientilallinen myymässä lehmää teuraaksi osuuskaupan sisäänostajalle 1955.

Sanonta Sillä on jutut kuin rahattomalla lehmän ostajalla. Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot.

Sananlasku Sanasta miestä, sarvesta härkää.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien keskusliiton kokoelma D1974_33_10551A

Lihakauppias sahaamassa sian lapaa 1950-luvulla.

Kuva on osa Osuuskauppakoulun lihamyymälöiden työntekijöille suunnattua
opetuskuvasarjaa sian paloittelemisesta.

CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7650B

Voita pakataan Osuusliike Mäki-Matin Jyväskylän meijerissä 1958.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_8712

Kalastajia vetämässä nuottaa rantajäälläRymättylässä 1954.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Reiluja, iloisia ja ripeitä ovat nämä nuottakunnan miehet.
Meren jäätävä tuuli on hieman ahavoittanut kasvoja,
mutta se vain tekee miehestä miehen näköisen.
Nuotta nousee... hieman jännittääkin.
Miehillä on liukumisen estämiseksi jaloissaan mahtavat piikkikengät,
'patiinat', kuten niitä sanottiin."

Kuluttajain Lehti 7/1954, s. 7

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Kalle Kultala,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_9891

Kalastajia jäällä lapioimassa silakkaa nuotasta rekeenRymättylä 1954. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Kalle Kultala, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_9887

Kalastajat myyvät päivän aikana pyydettyä silakkaa tukkukauppiaille
Rymättylän kalapörssissä 1954.

CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Kalle Kultala, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_9935K

Suomen Kalastus Oy:n kalasäilyketehtaan työntekijöitä
pakkaamassa pikkukaloja säilyketölkkeihin Loviisassa 1936-1950.

Sananlasku
Ei työ tekemällä lopu eikä uni nukkumalla.
Jos työ herkkua olisi, niin herrathan sen tekisivät.
Ei terve ruumis työtä kaipaa eikä sairaana saa tehtyä.
Ehtoolla laiskat virkoo, rutilaiskat lauantaina.
Laiskuus on hyvä lahja, jos sen osaa oikein käyttää.
Tyhmä työtä paljon tekee, viisas elää vähemmällä.
Hiljaa hyvä tulee, ajatellen aivan kaunis.
Vie mennessäs, tuo tullessas.

CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7476

Neljä nuohoojaa sateisena päivänä kerrostalon sisäpihalla Helsingissä 1958.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7615O

Nokinen nuohooja ryömimässä ulos savupiipusta Helsingissä 1958.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7615M

Kolme nuohoojaa peseytymässä työvuoronsa päätteeksi
Helsingissä 1958.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7615H

Nainen sekoittamassa laastia rakennustyömaalla Lahdessa 1958.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 12.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11332CxxA

Yläneen Valasrannan tanssilava rakenteilla Ylänellä 1955.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10460BxxB

Naapurinvaaran tanssilavan rakentajia tauolla.
Suomen kommunistisen puolueen Kainuun osasto rakennutti lavan 1959 Sotkamoon.
Se oli yksi Pohjois-Suomen suurimpia tanssipaikkoja.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10437D

Kulutusosuuskuntien Keskusliiton pääjohtaja Jalmari Laakso puhumassa Kulutusosuuskuntien Keskusliiton uuden kirjapainotalon harjannostajaisissa Helsingissä 1956. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7727B

Rauha Karjalainen erottelemassa tukkeja Sotkamossa, Kainuussa. Alkuperäinen kuvateksti: " 'Tyttö pöntössä'. Lukiolainen Rauha Karjalainen on sitä mieltä, että kynän vaihtaminen keksiin opettaa nuoren ihmisen arvostamaan tukkityöläisten työtä - ja samalla se kehittää fyysistä kuntoa." Kuluttaja 28-29/1959, s. 11 Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja Helge Heinonen, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7609M

Kesätyöläisiä Ontojoella tukkeja erottelemassa
Sotkamossa, Kainuussa 1959.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo/ Helge Heinonen,
Kulutusosuuskuntien keskusliiton kokoelma D1974_33_7611A