Kuvat

Makkaranpaistoa nuotiolla

Retkeilyyn tarkoitettuihin maastoihin on usein tehty nuotiopaikkoja,
joissa on lupa tehdä avotuli esimerkiksi makkaranpaistoa tai kahvinkeittoa varten.

Jokamiehenoikeudella saa liikkua luonnossa jalan, hiihtäen ja pyöräillen
tai oleskella ja yöpyä tilapäisesti niillä alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua.
On lupa poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja;
on lupa veneillä, uida ja kulkea jäällä.

Onkiminen ja pilkkiminenkin ovat yleisesti sallittuja – ellei niitä erikseen ole jollakin alueella kielletty.

Jokamiehenoikeudet eivät kata makkaranpaistoa eli toisen maalla ei saa tehdä avotulta,
ei ole lupa ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, eikä lupa ottaa sammalta tai jäkälää.

• Oletko juonut nokipannukahvia?
• Oletko paistanut metsässä makkaraa?
• Oletko käynyt kansallispuistoissa?
• Oletko yöpynyt metsässä?
• Oletko eksynyt metsään?
• Osaatko sytyttää tulen ilman tulitikkuja?

Laulu Meil on metsässä nuotiopiiri & Iltanuotiolla & On reippaalla punaposki
& Iloisia yhteislauluja (10 kpl) iltanuotioille ja muuallekin

LUONTO-kuvapakankuva numero 43

Lisätietoa laavu.org, luontoon.fi > jokamiehenoikeudet

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Helluntain Helkajuhlissa Sääksmäen pitäjän Ritvalan kylän neidot kulkevat
kansallispuvut päällä reitin Helkavuorelle laulaen helkavirsiä.
Nykyään Ritvalan kylä on osa Valkeakosken kaupunkia.

Tapa on Suomen vanhin perinnejuhla.
Sen arvellaan alkaneen jo 1100-1200-luvulla.

Kuvassa keksimmäisellä tytöllä on Sääksmäen kansallispuku.
Se on sama kuin Paula-tytön työasu.

Vuodesta 1910 alkaen Helkajuhlan järjestämisestä on vastannut Ritvalan Nuorisoseura.
Nuorisoseura lainaa kansallispukuja niille,
joilla ei ole omaa.
Tavalla tai toisella koko kylä on tapahtumassa mukana.
Perinteen opettaminen kuuluu myös kyläkoulun opetussuunnitelmaan.
Kansantansseja, helkavirsiä ja muuta ohjelmaa harjoitellaan
musiikin, liikunnan ja äidinkielen tunneilla
Se on osa opetussuunnitelman kohtaa kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys.

Vanha suomalainen tyttöjen laulu

Kasvoi Suomen rannalla se ympyriäinen nauris.
Tämä likka on lihava ja punaposki, kaunis.

Minä olen nätti tyttö, nätin pojan kukka.
Eipä minussa mennytkänä mamman vaivat hukkaan.

Nätti likka liian nuori olen minä aina.
Kulta käypi katsomassa joka sunnuntaina.

Jos oisiki nyt lauantai ja huomenna oisi pyhä,
ja kulta tulis kirkkohon, se oisi vallan hyvä.

Minä itse ihana, minun kultani kaunis.
Kunpa äiti luvan antais, pari oisi valmis.

Pieni lintu siivillänsä hoitaa poikiansa.
Niin mun oisi ollakseni oman kullan kanssa.

Enpä erii kullastani, enpä perhanaksi.
Ennen meri mustaksi muuttuu, kivet kirjavaksi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Huutokaupassa tavaran tai palvelun hinta määräytyy
ostajien tekemien tarjousten perusteella.
Tavaralla voi olla pohjahinta,
josta lähdetään nostamaan hintaa huutojen perusteella.

Myös palveluita voidaan huutokaupata.
Esimerkiksi vapaaehtoisten työpanoksia voidaan huutokaupata
hoitokodin pihan kunnostamisen tai jonkin hankinnan hyväksi.
Huutokaupattava palvelu voi olla vapaaehtoisen suorittama ikkunanpesu,
kakun leivonta, hartiahieronta, kukkapenkin siistiminen tms.
Leikkimielisesti tapahtumaa kutsutaan "orjamarkkinoiksi".

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kirkkoveneeksi kutsutaan pitkää soutuvettä, jolla ennen kuljettiin kirkkoon.

Nykyään järjestetään kirkkoveneiden välisiä soutukilpailuja.
Suomenmestaruuskilpailuja järjestetään sprintti, 10 km, 30 km ja 60 km matkoilla.
Veneluokkia ovat kirkkovenesoutu, parisoutu, vuorosoutu ja yksinsoutu.

Monissa vanhoissa aforismitauluissa oli ommeltuna kannustava teksti:
Sortumatta souda vaikk ois vastatuulta.

Sananlasku
Ei vara venettä kaada.

Kuva © Studio-86

Vihtaseuroissa kaadetaan koivut, tehdään vihdat ja lopuksi tanssitaan. Näin luodaan kylähenkeä ja yhteisöllisyyttä. Kuvassa on menossa vihtaseurojen keskimmäinen vaihe. Paras vihdantekoaika on pian juhannuksen jälkeen. Vihtoja voi kuivattaa ja pakastaa talven varalle. Kuiva vihta haudutetaan saunassa lämpimässä vedessä pehmeäksi. Tuore vihta laitetaan kylmään veteen. Itä-Suomessa puhutaan vastasta, Länsi-Suomessa vihdasta. Paras vihta syntyy rauduskoivusta, jonka sisässä on pari oksaa hieskoivua. Rauduskoivun lehdet pysyvät paremmin oksassa kiinni. Lehden himmeä puoli asetellaan aina päällepäin, koska se on karheampi. Vihta sidotaan vitsaksella, Itä-Suomessa on käytetty myös pyörän sisäkumista leikattua rengasta. Yhteishyvä on julkaissutvideon saunavihdan tekemisestä. Rauduskoivu on Suomen kansallispuu. Koivuniemen herraksi on kutsuttu vanhaa lasten kuritusmenetelmää. Moni tämän päivän vanhus on saanut koivunoksalla paljaalle takapuolelle tehtyään jotain aikuisten mielestä sopimatonta. Mahla on koivussa (tammessa, vaahterassa, haavassa) virtaavaa ihmisellekin terveellistä nestettä. Mahlan juoksutusta voi tehdä huhtikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin; tarvitaan pora, letku ja ämpäri - sekä joko oma koivu tai sellainen, johon on lupa. Noin 3cm syvä reikä porataan yläviistoon noin polven korkeudelle. Juoksutusohjeet Koivun lehtiä voi kuivata teeksi. Hyvin haudutettu koivunlehtitee poistaa kehosta nestettä eli vähentää turvotusta. Sitä on käytetty virtsatietulehduksiin ja keripukkiin. Pakurit ovat kuolevien koivujen antimia. Niitä on kuivattu ja jauhettu teeksi, jota on kutsuttu tikkateeksi. Yksi keskikokoinen pakuri riittää yhden henkilön teetarpeiksi vuodeksi. Pakuria on käytetty Suomessa satojen vuosien ajan. Sota-aikana sitä käytettiin kahvinkorvikkeena. Paasivaara Oy myi pakuria kahvinkorvikkeeksi vanhalla nimellä tikkatee. Pakuri syntyy, kun lahottajasieni aiheuttaa oksanarpiin ja vauriokohtiin pikimustia, poltettua hiiltä muistuttavia kasvaimia etenkin luonnontilaan jätetyissä vanhoissa lehtimetsissä. Pakuria kannattaa kerätä kuitenkin vain elävistä puista, sillä kuolleissa puissa vaikuttavat aineet vähenevät nopeasti. Pakurin keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa, sillä sitä ei yleensä pysty keräämään vahingoittamatta puuta. Pakurin terveysvaikutuksista on runsaasti perimätietoa. Tiedeartikkeleiden perusteella pakurista löytyy useita satoja yhdisteitä, joita kaikkia ei ole vielä tunnistettu.

Sanonta Ensin mennään saunaan ja sitten syödään vasta.

Askarteluidea: ompele valoverhosta pieniä pusseja ja laita niihin kuivattuja koivunlehtiä. Jaa jouluna ystäville joulusaunan löylyveteen laitettaviksi.

Tuohi on erittäin kestäväkäsityömateriaali. Siitävoi punoa sormuksia, palloja, astioita. Sillä voi päällystää kirjankansia ja kauhanvarsia.

Sanastoa: rauduskoivu, hieskoivu, pirkkalaiskoivu, vaivaiskoivu, visakoivu, loimukoivu, riippakoivu, taalainkoivu, loimaankoivu Kuva © Sastamala Visual Oy

Laukon kartano sijaitsee Vesilahdessa Pirkanmaalla.
Se on ollut jo kuusi vuosisataa samalla paikalla Pyhäjärven rannalla.
1970-luvulta lähtien kartano on tunnettu kansainvälisen tason ratsuhevosistaan.

Hevosilla on oma nimipäiväkalenterinsa.
Siinä on 590 nimeä: sekä virallisia suomenhevosten nimiä että lempinimiä.
Kansanomaisia hevostennimiä ovat Harmo, Liinaharja ja Riento.

Elias Lönrot on ollut nuorena ylioppilaana kotiopettajana Laukon kartanossa.

Hevosten ohella Laukko tunnetaan peuroistaan.
1930-luvulla amerikansuomalaiset lähettivät seitsemän valkohäntäpeuraa Laukon silloisille omistajille.
Kartanon tarhasta peurat kotiutuvat Vesilahden metsiin ja lopulta kaikkialle eteläiseen Suomeen.
Kaunis laukonpeura on nykyään Pirkanmaan maakuntaeläin.

”Vuonna 2015 Pirkanmaan maanteillä tapahtui 117 hirvionnettomuutta ja 535 peuraonnettomuutta.
Tosiasiassa peuraonnettomuuksien määrä todennäköisesti on paljon suurempi
kuin poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien tilasto osoittaa.
Poliisi ei ole kahteen vuoteen käynyt tällaisilla onnettomuuspaikoilla,
jos henkilövahinkoja ei ole sattunut.” -Alueviesti 16.10.2017

Kuva © Sastamala Visual Oy

Lampaiden laidunkausi on yleensä kesäkuun alusta elokuun loppuun. Lammas tarvitsee laitumelle raikasta vettä, kivennäisiä sekä suolakiven ja suojan tuulta, sadetta ja paahtavaa aurinkoa vastaan. Lammaslauma liikkuu tyypillisesti tiiviissä porukassa. Lammas syö hyvälaatuista, nuorena niitettyä kuivaheinää, muttei korsia (väh. 2 kg korrettomia osia/päivä/lammas). Myös säilöheinä käy hyvin. Lammas ei ole jätteen syöjä. Karitsat syntyvät useimmiten keväällä, noin 5 kk astutuksen jälkeen. Laki määrää nykyään lampaiden molempiin korviin korvamerkit. Vasemman korvan merkki on päämerkki, ja oikean korvan merkki apumerkki, lisätietoa mm. Ruokaviraston (entinen Evira) sivuilta. Lampaan ostosta, myymisestä, kuolemasta tai katoamisesta on aina ilmoitettava lammasrekisteriin. Karitsoiden syntymästä tehdään samaan rekisteriin poikimisilmoitus ja tilataan korvamerkit. Kuva © Sastamala Visual Oy

Selkoteksti Lammas, maatilan villainen asukki 2 sivua

Sanonta
Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi, kun päätä leikattiin.
Sanontaa käytetään, kun jonkin mieluinen aikakausi onpäättymässä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

(Pica pica)

Harakka ei ole rauhoitettu lintu, mutta sille on määrätty pesimärauha. Etelä-Suomessa harakan pesintä alkaa huhtikuun alussa, mutta kaupunkioloissa se voi ryhtyä pesimäpuuhiin jo maaliskuussa.

Harakka voi keräillä kiiltäviä esineitä pesäänsä.

Tietoja ja kuvia harakasta Luontoportin sivustolla.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Arvoitus
- Mitä lumiukko haistaa?
- Porkkanan tuoksun

Kuva © Sastamala Visual Oy

Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone. Hevosen kävellessä harava keräsi kasan heiniä, nousi ylös ja aloitti uuden kasan keräämisen. Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta, mikä on kevyttä työtä ja naiset nostavat heinää seipäille, joka on aika raskasta työtä.

Sananlasku Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.

Vanha loru Amalia armas, kippuravarvas, käsillänsä käveli ja heiniä söi.

Tästä lorusta on paljon muunnelmia. Tempon tavaratalo avattiin Tampereella 1939. Tempo mainosti: Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20 luvussa 6. Ahkeraa työntekoa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_1.tif