Kuvat

Helsingin olympiastadion sijaitsee osoitteessa Paavo Nurmentie 1.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 34
luvussa 11. Olympialaiset.

Kuva © Urheilumuseo

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 38 luvussa 12. Koti ja asuminen. Kuva © Miia Hinnerichsen / Vapriikin kuva-arkisto

Harjulan tilan rakennus Rautjärven Laikossa 50-luvulla.
Rautjärven Laikko sijaitsee Etelä-Karjalassa.
Talo on rakennettu vuonna 1949.
Talossa toimi huonekalumyymälän sivuliike Vuoksen Huonekalukauppa.
Tilan kokonaispinta-ala oli 2 000m2.
Perheeseen kuului 2 naista, 2 miestä ja 4 poikaa.

Etualalla vasemmalla kaivo.

Kuva CC BY-NC-ND 4.0 V Oksanen, Lappeenrannan museon kuva-arkisto, Etelä-Karjalan nuorisoseurojen negatiivikokoelma
1950-luvun rakennusinventointi, inventaarionro KUVKVV600:3578, Finna

Kuva on Amurin työläismuseon asuinrakennuksesta.

Kuva CC0 Outi Mäki

Uusia asuintaloja Mäkelänkadulla Helsingin Käpylässä noin 1950. Kuva CC BY 4.0 Eino Heinonen , Helsingin kaupunginmuseo, Finna

Lagstadin kansakoulu Espoossa oli koulukäytössä vielä kevätlukukaudella 1954. Kun välitunnilla leikittiin jotain sellaista leikkiä, missä piti ratkaista, kenestä tulee etsijä tai missä järjestyksessä osallistutaan, käytettiin erilaisia loruja. Kaksi yleistä lorua olivat:

Entten, tentten, teelikamentten, hissun, kissun, vaapula vissun, eelin, keelin, klot, viipula, vaapula vot, eskon saun, pium, paum, nyt minä lähden tästä pelistä pois.

Ulle, dulle, dof, kinkke laade kof, kinkkelaade, koffelaade, ulle dulle dof.

Kuvia tamperelaisista koulurakennuksista on videolla Koulumuistoja Tampereelta ja Tyrväältä (20min). Video on osa Tampereen kaupungin digitaalisia kulttuuripalveluita, joita tarjotaan osana kotihoidon tukipalveluita. Videolla kuullaan Immi Hellenin runoja sekä otteita Kirsti Vesterbackan kirjasta Käytös 10 - Koulunkäyntiä ja muuta elämänmenoa Tapiolan tanhuvilla 1881 – 1968. Ääni ja kuvat eivät ole synkassa keskenään, joten video on käyttökelpoisin, kun katselee kuvat ilman ääntä ja kuuntelee selostuksen ilman kuvia. Molemmat ovat hyviä. Muistelukysymyksiä kansakoulusta Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 61 kappaleessa 17. Koulu Kuva © Kirsi Alastalo

Rakennusliike Hakan rakentama asunto-osakeyhtiö Puistotie 8.

Kotka 1955

Kasku
Huonosti liikkuva henkilö oli menossa kylään ystävälleen, joka asui kerrostalossa.
Kävi ilmi, että hissi olikin rikki. Ystävällinen naapuri kulki ohi ja neuvoi:
- Joo, se on rikki, mutta lähin toimiva hissi on naapuritalossa.

Kuva CCO Suomen valokuvataiteen museo
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11015D

Isä ja lapset 1950-luvun lähiökerrostalon pihalla.

Osa kuvasarjaa modernista ihanneperheestä.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_1078

Asunto-osakeyhtiö Koulukatu 4:n sisäpiha.

Pihalla polkupyöriä ja polkuautoja.

Lohja 1955

Kuva CCO Suomen valokuvataiteen museo
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11023AxxA

Rakennusliike Hakan Kymiin rakentamia kunnallisia vuokra-asuntotaloja.
Kymi, Kymenlaakso, 1955

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 44
luvussa 12. Koti ja asuminen.

Kuva CCO Suomen valokuvataiteen museo 1955
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11018A

Katunäkymä Tiutiselta, Kymistä.
Saarella oli teollisuuslaitosten ympärille syntynyt tiivis työväen puutaloalue,
josta suurin osa tuhoutui jatkosodassa.

Kuva CCO (Flickr) Valokuvataiteen museo
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10441C

Osuusliike Oripään kahvila ja 2. luokan ravintola. Kahvilan eteen on pysähtynyt Tampere-Turku -linja-auto. 1920-1930-luku, Oripää Kuva CCO (Flickr) Valokuvataiteen museo Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11255CxxB

Pihaidylliä Helsingin vanhassa Hermannissa Violankadulla (Violankatu 2) vuonna 1961. Tallissa hirnui hevonen, rattaat odottivat pihalla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 18.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23974b_7.tif

Harvinaisen lämmin keväinen sää helmikuussa 1961 sai ihmiset hakeutumaan aurinkoon.
Kuvassa ystävättäret nauttivat lämmöstä Helsingin Tuomiokirkon portailla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 22.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24426_1.tif

Helsingi Pihlajamäkeä rakennusvaiheessa.
Pihlamäestä rakennettiin 7000 asukkaan näköalakaupunki.
Kaupunginosaa rakensivat yhteystyössä rakennusliikkeet Sato ja Haka.
Kuvassa insinööri Lasse Sarjolahti tarkastuskäynnillä työmaalla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Heikki Savolainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 13.10.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27927_1.tif

Helmikuussa 1961 arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema
Enso-Gutzeitin toimitalon rakentaminen oli edennyt harjannostajaisiin saakka.
Rakennus on tässä kuvattuna kanavan takaa.
Rakennuksen takana näkyy Uspenskin katedraalin kupoli.

Sitaatti
Arkkitehtuuri on jähmettynyttä musiikkia.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 9.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24250_2.tif

Syksyistä sadesäätä Helsingissä lokakuussa 1960.
Auton takana näkyy Mannerheimintie ja Wulffin kulma.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 10.10.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22775_1.tif

Uusi koti Karjalaan jääneen tilalle alkaa valmistua. Kaivo on saanut renkaansa. Asutustilaa rakennetaan. Sanomalehtimiesretkikunta tutustui siirtolaisten oloihin Pohjois-Karjalassa ja Savossa syyskuussa 1947.

Sanonta Se on onnellinen, joka ei sure sitä, mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä, mitä hänellä on.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Pohjois -Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_5.tif

Postikortteja on ollut tapana lähettää sekä kotimaan matkoilta että ulkomailta.

Keskustelun aiheita
Muistatko millaisia vanhat postikortit olivat?
Onko sinulla tallessa vanhoja postikortteja?
Kerro niiden herättämistä muistoista!
Mikä saamasi kortti on ollut
sinulle erityisen mieluinen?
Mistä postikortteja sai ostaa?
Teitkö itse postikortteja?
Lähetitkö ennen paljon kortteja?
Mitä kirjoitit ja kenelle lähetit kortteja?
Onko sinulla nykyisin tapana lähettää kortteja?
Millaisia ja kenelle niitä lähetät?
Millaisen postikortin itse haluaisit saada?

Tultiinko ennen kutsumatta kylään?
Vai ilmoitettiinko kylään tulosta etukäteen postikortilla?
Viipyivätkö kaukaa tuleet vieraat kauan?
Mitä vieraille tarjottiin?

Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Kuvassa äiti saattelee poikia Tehtaankadun kansakouluun Helsingissä ensimmäisenä koulupäivänä. Ennen koulut alkoivat aina syksyisin syyskuun ensimmäinen päivä. Sodan jälkeen yläkoulun luokassa sai olla 50 oppilasta ja alakoululuokassa 40.

Sananlasku - Ei oppi ojahan kaada eikä tieto tieltä työnnä, neuvo syrjähän syseä. - Hurratkaa katupojat, koulu palaa. - Jota koulu kovempi, sitä oppi selkeämpi. - Kokemus on paras koulu. - Tyvestä puuhun noustaan. Kannustusta opettelun alussa. - Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. - Ei kukaan ole seppä syntyessään. - Oppia ikä kaikki. - Nuorena on vitsa väännettävä. - Jonka nuorena oppii, sen vanhana taitaa. - Kuriton koulu on kuin vedetön mylly. - Neuvoilla työt tehdään, ei väen paljoudella. - Ei kukaan kirves kädessä synny.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. 1.9.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6496_2.tif

Hotelli-ravintola Carlton Helsingissä täytti 25 vuotta vuonna 1953.
Liittopankin talossa Keskuskadun puolella sijaitsevan hotellin
johtokuntaan kuuluivat Tehilla Monthan ja Liisa Syväri.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 30.9.1953.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r53-2085_1.tif

Kuvassa vuonna 1955 asumiskelvottamana purettavaksi määrätty puutalo
Iso Roobertinkatu 20-22:ssa Helsingissä.
Rakennuksen liikkeissä on loppuunmyyntejä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.11.1955.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4312_1.tif

Juhannusaatto hiljensi pääkaupungin kesällä 1958. Veneitä Kaisaniemen rannassa, taustalla Pitkäsilta.

Uskomus Juhannuksen aikainen sade on pitkällinen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja NS/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 20.6.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-12470_2.tif

Lars Sonckin suunnittelema harmaagraniittinen Kallion kirkko rakennettiin Helsinkiin 1908-1912. Se kuuluu rakennusperintörekisteriin kuten 498 muuta kirkkoa. Lars Sonck (1870-1956) oli kirkkoherran poika ja hän on suunnitellut myös Turun Mikaelinkirkon, Tampereen Johanneksen kirkon (nyk. Tampereen tuomiokirkko), Mikael Agricolan kirkon Helsingissä ja Pyhän Yrjön kirkon Maarianhaminassa. Lisäksi Kultaranta ja Sibeliusten Ainola ovat hänen käsialaansa. Suomalainen sananlasku: Ei ole kiire kirkkoon, kun pappi on paitasillaan ja lukkarilla on lusikka suussa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvapalvelu-sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 5.3.1953. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r53-1860_1.tif

Helsingin Tuomiokirkko sijaitsee Senaatintorin kyljessä Helsingin keskustassa. Kirkko on otettu käyttöön vuonna 1852 nimellä Nikolainkirkko. Helsinki oli silloin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Suomen itsenäistymisen jälkeen nimi vaihdettiin Suurkirkoksi ja 7 vuotta myöhemmin Helsingin tuomiokirkoksi. Suomessa on kymmenen tuomiokirkkoa. Tuomiokirkoksi kutsutaan hiippakunnan pääkirkkoa. Samalla paikkakunnalla sijaitsee tuomiokapituli, joka on piispan alaisuudessa toimiva kirkon toimielin. Helsingin tuomiokirkossa järjestetään valtiopäivien avajais- ja päättäjäisjumalanpalvelukset, itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus sekä Helsingin yliopiston tiedekuntien promootiojumalanpalveluksia. Tuomiokirkko on suosittu konsertti- ja vihkikirkko. Helsingin tuomiokirkossa käy vuosittain yli 500 000 ihmistä, joista noin puolet on Suomesta ja muut turisteja eri puolilta maailmaa. Tuomiokirkon suunnitteli arkkitehti Carl Ludwig Engel (1778–1840).

Sananlasku Rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa. (pitkään ja hartaasti) Rahalla saa vaikka kirkossa tapella.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 24.4.1959 Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-16712_2-2.tif

Näyttelijä Tauno Palo poseeraa työpaikkansa Kansallisteatterin edustalla talvella 1959. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 17.1.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-14593_2_.tif

Sanonta
Kotini on linnani.

Kiinalainen sananlasku
Jos haluat olla onnellinen tunnin, ota päiväunet.
Jos haluat olla onnellinen päivän, mene kalaan.
Jos haluat olla onnellinen vuoden, peri omaisuutta.
Jos haluat olla onnellinen koko loppuelämäsi, auta muita.

Aforismi
Älä turmele sitä, mitä sinulla on
haluamalla sitä, mitä ei ole.
Huomaa, mitä sinulla nyt on.
Se oli kerran niiden asioiden joukossa,
mistä vain uneksit.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Omenapuu kukkii touko-kesäkuussa. Valkeakuulaalla on pitkä kukkimisaika.

Hyvä sato edellyttää lähekkäin vähintään kahta lajiketta.

Lähistöllä sijaitsevat mehiläispesät luovat pölyttymiselle parhaat mahdolliset edellytykset.

Jäniksiltä omenapuiden rungot on hyvää suojata metalliverkolla tai muovispiraalilla (spiraali poistetaan kesäksi).

Mielikuvamatka kuvan avulla
Ohjaaja lukee rauhallisesti:
Ota hyvä ja rento asento. Astu sisään kuvaan.

• Mitä näet ympärilläsi?
• Millaisia ääniä kuulet?
• Millaisia tuoksuja tunnet?
• Haluatko koskettaa jotakin?
• Mistä olet tullut tähän paikkaan?
• Tapaat kuvan paikassa henkilön. Mitä häneltä kysyt?
• Miten matkasi tästä jatkuu?

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Studio-86

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Tyrvään vanha kirkko seisoo Sastamalassa, Rautaveden rannalla.
Se on myöhäiskeskiaikainen harmaakivikirkko ja rakennettu 1500-luvulla.

Kirkko on tullut kuuluisaksi paikkakunnan talkoohengestä.
Kirkon katto korjattiin ja paanutettiin talkoilla 1995–1997.
Kolme viikkoa katon valmistumisjuhlan jälkeen tuhopoltto hävitti sekä uuden katon
että 1700-luvulta peräisin olleen sisustuksen.
Vain kivi- ja tiilirakenteet säilyivät.
Ensimmäisiin paanutalkoisiin osallistunut keikyäläinen Aarne Järä (s. 1911) sanoi savuavilla raunioilla 21.9.1997
"Me tehrään se uurestaan".
86-vuotias Järä oli kantava voima, innostaja ja eräs ahkerimmista talkoolaisista.
Uusia paanuja veistettiin kirveellä reilut 36.000, lattia ja katto höylättiin käsin, samoin penkit ja alttari.

Vammalasta kotoisin oleva kirjailija Mauri Kunnas teki syksyllä 1997 Koiramäen joulukirkko -kirjan,
jotamyytiin 55 000 kappaletta.
Se tuotti jälleenrakennuskassaan 185 000 euroa.
Kunnas oli myös jäsenenä eri alojen asiantuntijoista kootussa kirkon sisätilatyöryhmässä.

Yksi Pyhän Olavin kirkon ainutlaatuisen tarinan ihmeistä oli talkoolaisten asenne tuhopolttajaan:
"Kaikki on anteeksi annettu.
Eihän kirkkoa voi katkeruudella ja vihalla rakentaa."

Nyt kirkossa on Osmo Rauhalan ja Kuutti Lavosen maalauksia,
joita niitäkin saavutaan katsomaan kaukaa.

Suomalainen sananlasku: Kirkkomaa se on isänmaa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sitaatti
Elämässäni on ollut hetkiä, jolloin olen nukahtanut kyyneliin,
mutta silloin ovat uneni tulleet viehättävissä muodoissaan minua lohduttamaan
ja tekemään minut onnelliseksi.

- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

Kuva © Sastamala Visual Oy

Vankkarakenteisessa ladossa kaikki kala- ja metsästyssaaliit ovat olleet hyvässä turvassa esimerkiksi karhujen varalta.

Verkot, rysät ja merrat tehtiin kotona 1930-luvulle asti. Rysän pituus on 8–10m.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Hirsitalot tilkittiin ennen rahka- tai karhunsammaleilla. Sammal eristää hyvin ja kosteusvaihteluissa se käyttäytyy hirren tapaisesti. Talo ei homehdu. Sanotaan, että hirsitalo hengittää ja siksi siellä on hyvä nukkua.

Koska talot lämmitettiin ennen puilla, tarvittiin korvausilmaa. Sitä tuli ikkunoiden, ovien ja hirsien raoista. Vedon tunnetta vähennettiin räsymatoilla, villasukilla, ryijyillä ja villapeitoilla.

Katoissa on käytetty eristeenä tuohta. Toisin kuin monet nykyiset materiaalit, tuohi kestää vesieristeenä ihmisiän.

Laulu Matalan torpan balladi Laulun sanat

Päivän laskiessa

Muistatteko, kuinka muinoin lasna
Talvihämyn tullen ikkunassa
Istuttihin kanssa siskojen
Syvään tuumien ja tutkien?

Muistatteko, kuinka metsän rantaan
Päivä vaipui niinkuin aalto santaan,
Jälkeen jäi vaan vaahtokuplat sen,
Kultakuplat aallon kultaisen'?

Muistatteko, kuinka kamalasti
Silloin rusko päivän haudan rasti,
Pilvet paloi, hehkui hattarat,
Tulta hyrskyi taivaan rantamat?

Näytti kuin ois ollut meri siellä,
Tulitulva, joka maata niellä
Tahtoi – kas se tänne vyöryvi! –
Kas, jo tuolla kuusi leimahti! –

Muistatteko, kuinka toisihimme
Silloin siskoset me painausimme,
Kuinka hiljaa kuiskittihin vain
Äänin värjyvin ja huohottain'?

Ilmi kuiskittihin kammot rinnan,
Aavistukset alta lammen pinnan,
Unten harmaat pohja-usmat nuo,
Joita nostaa Manan suuri suo.

Muistatteko, kuinka toisihimme
Silloin siskoset me painausimme,
Kunnes äiti armas valon toi
Hämärään ja mieliin levon loi?

- Eino Leino 1897

Kuva © Sastamala Visual Oy

Ennen maaseudulla tytöt nukkuivat kesäisin aitassa. Talvisin aitta toimi varastona.

Aitta mainitaan monissa kansanlauluissa.

Kuukin se kurkisti aitan takaa,
kun tulin sinua tapaamaan,
Suuta sä suikkasit, korvaani kuiskasit:
”Omasi olen minä ainiaan.”
(laulusta Jos sais kerran reissullansa)

Amalian aittaan se aurinko paistaa

Kuva © Sastamala Visual Oy

Toiminimi Lauri Hongisto oli ruokatavarakauppa pikkukaupungin keskustassa vuosina 1931–1995. Kuva © Sastamala Visual Oy

Osuuskauppa on vähittäiskauppaa harjoittava yritys, jossa osuuskunnan jäsenet ovat asiakasomistajia ja saavat korkoa osuuspääomalleen. Osuuskaupan jäsenyydestä eroava saa maksamansa osuusmaksun takaisin. Suomen ensimmäiset osuuskaupat perustettiin 1800-luvun lopulla. Osuustoiminta-aatteella oli tärkeä osa hyvinvointi-Suomen rakentamisessa 1900-luvulla. Nykyään Suomen ainoa osuuskaupparyhmä on S-ryhmä. Kuva © Sastamala Visual Oy

Vaahtera on kaunis piha- ja puistopuu.
Tunnettuja vaahteralajeja ovat mongolianvaahtera ja tataarivaahtera.
Hopeavaahteran lehtien alapinnat ovat hopeanväriset.

Tummahko verivaahtera on tavallisen vaahteran muunnos.
Vaahteralajeja on useita kymmeniä.

Vaahteran siemenellä on lenninsiipi ja siemen on tahmea.
Kun siemenen halkaisee ja painaa nenälle, saa jatkonenän.

Kasku
- Eero, sulje se ikkuna! Ulkona on kylmä.
Eero sulkee avoimen ikkunan vastahakoisesti ja kysyy:
- Luuletko, että ulkona on nyt lämpimämpi?

Mielikuvamatka kuvan avulla
Ohjaaja lukee rauhallisesti:
Ota hyvä ja rento asento. Astu sisään kuvaan.

• Mitä näet ympärilläsi?
• Millaisia ääniä kuulet?
• Millaisia tuoksuja tunnet?
• Haluatko koskettaa jotakin?
• Mistä olet tullut tähän paikkaan?
• Tapaat kuvan paikassa henkilön. Mitä häneltä kysyt?
• Miten matkasi tästä jatkuu?

Kuva © Sastamala Visual Oy

Oppia perinteistä -hankkeen sivustolla Perinteet.fi on
video haan takomisesta sepän pajassa.

Oppia perinteistä -hankkeen tavoitteena on edistää käsityöläisten toimintaa
ja verkostoitumista paikallisella ja kansainvälisellä tasolla,
käsityöperinteen hyödyntäminen ja kehittäminen
sekä vanhojen perinnetaitojen siirtäminen tuleville sukupolville
ja niiden taltioiminen ja dokumentointi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Äänimaisema (valitse vaihtoehdoista: Waterfall)

Kuva © Sastamala Visual Oy

Myllyissä jauhettiin jyvistä jauhoa. Kuusamolaisen myllyn rantoja voi katsella panoraamakuvassa RUKAKuusamo-sivustolla. (Tämä kuva ei ole Kuusamosta)

Sananlasku Myötäpäivään myllyt pyörii, vastapäivään vaimot jauhaa.

Lapsus Tutkijalautakunta kaipaa vielä lisää tsunamikokemuksia. - Otsikko Hämeen Sanomissa

Kuva © Sastamala Visual Oy

Juhannussauna järven rannalla on supisuomalainen perinne.

Saunan vaikutuksista löytyy tietoja mm. Suomen Saunaseuran sivuilta.

Mikko Niemen ja Heikki Remeksen video savusaunan lämmityksestä YouTubessa.

LÖYLYÄ SAUNAJUTUILLE - Keskustelukortit saunaillan suunnittelua ja saunamuistojen herättelyä varten

Lapsen suusta
Vaatteiden alla useimmilla ihmisillä on ruumis.
Sitä ei vain aina ajattele.
- Toni 5 v.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kataran suora Sastamalassa. Kuvassa näkyvät talot ovat suojelukohde.

Kasku

- Miksi kutsutaan kanaa, joka ylittää tien katsomatta molempiin suuntiin?
- Kuolleeksi.

Kuva © Studio-86

Kuva © Sastamala Visual Oy

Traktorissa kylvökone ja siementankki

Taustalla kuivaussiilo (viljasiilo)

Kuva © Sastamala Visual Oy

Vehnä oraalla keväällä. Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy