Kuvat

Kuva CC0 Pixabay Alicja

Kuva CC0 Pixabay Karsten Paulick

Kuva CC0 Pixabay Reijo Telaranta

Salix

Pajunkissat ovat pajun kukkia. Ne paljastuvat suomujen sisältä.

Luonnonvaraisia pajuja kasvaa Suomessa liki 30 lajia.

Pajunvitsat ovat taipuisia ja kestäviä.
Ne ovat hyvää materiaalia korien, kranssien, kalanpyydysten,
majojen ja köynnöstukien tekemiseen.
Pajua käytetään myös biopolttoaineena kuten haketta.
Pajun kuorella parkitaan nahkaa.

Pajusirkku tekee pesänsä pajupensaan juurelle.
Uunilintua kutsutaan nykyään pajulinnuksi.
Se on peipon ohella Suomen yleisin lintulaji.

• Oletko koristellut pajunoksia ja virponut niillä?

Laulu Uinu paju pienoinen & Tein minä pillin pajupuusta
& Tein minä pajusta hilpeän huilun

LUONTO-kuvapakankuva numero 24

Kuva CC0 Pixabay Albrecht Fietz

Anemone nemorosa

Valkovuokko on kevään ensimmäisiä kukkia leskenlehden ja sinivuokon lisäksi.

Valkovuokot kuuluivat kansakoulujen kevätjuhlissa sekä laululeikkeihin että koristeluun.

Pohjois-Suomessa valkovuokko on rauhoitettu. Kaikki vuokot ovat myrkyllisiä.

• Oletko antanut äidille tai isoäidille äitienpäivänä valkovuokkoja?

Laulu Valkovuokot-tango & Nyt kevät on eli Tuuli hiljaa henkäilee & Leivo

LUONTO-kuvapakankuva numero 27

Kuva CC0 Pixabay Franz W

Anemone hepatica Kuva CC0 Pixabay Reijo Telaranta

Tussilago farfara

Leskenlehti on monivuotinen kasvi, joka kasvaa lähes koko Euroopan alueella.
Se voi kukkia jo maaliskuussa, usein kevään ensimmäisenä kasvina.
Se tarjoaa siten ruokapöydän kevään ensimmäisille perhosille, kimalaisille ja mehiläisille.

Leskenlehtiteetä on käytetty yskänrohtona ja keuhkoputkentulehdukseen.

• Oletko poiminut leskenlehtiä?
• Mikä on sinulle tärkeä kevään kukka?

Laulu Keväällä & Kevättuuli & Leskenlehti & Kevätsointuja

LUONTO-kuvapakankuva numero 28

Kuva © Kirsi Alastalo

Kuva © Kirsi Alastalo

Kuva CC0 Pixabay

Kuva© Sirpa Pursiainen

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina

Kevään merkki: pikkupojat polttolaseineen eli "brennareineen".
Pojat tarkkailevat, mitä auringon lämpö saa aikaan.

Toinen poikien harrastama leikki oli virittää kestävä lanka
tai ohut teräslanka ikkunan karmista läheisen puun oksaan.
Kun iltayöstä kävi hankaamassa lankaa hartsilla tai pihkanpalalla,
syntyi tyttöjen mielestä aaveelta kuulostava ääni.
Sitä kutsuttiin pirunviuluksi.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 22.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24427_2.tif

Munkkiniemen kansakoulun pikku oppilaat tutkivat innoissaan todistuksiaan toukokuussa 1961. Lukuvuosi ja kevätjuhla ovat takana päin. Suomen Käsityön Museo lainaa Muistelusalkkua kansakouluajoista. Sen selostusvihko on hyvä muistelun tukimateriaali, josta löytyy aamuhartaus, lukutunti, kaunokirjoitus, laskento, käsityö, voimistelu, laulu, piirustus ja välitunti leikkeineen.

Sananlasku Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Ei niin huonoa, ettei jostakin hyvä. Ei niin hyvä, ettei jostakin huono.

Koululaisten hassuja koevastauksia ja lausahduksia (19 sivua). Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Ilkka Leino/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 31.5.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25862_1.tif

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Vihti 21.5.1962. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40493_6.tif

Kevät on tuonut katukuvaan jäätelökioskit. Tässäpikkupojat jäätelöä ostamassa Uudenmaan Jäätelötehtaan kioskilla keväällä 1956. Italialaisten Magi-nimisten veljesten perustama Helsingin jäätelötehdas on Suomen vanhin toiminnassa oleva jäätelönvalmistaja. Se on perustettu 1922. Jäätelöä säilytettiin ja myytiin jäämurskalla täytetyistä puukärryistä Helsingin toreilla ja kaduilla. Jäät hakattiin talvisin merestä ja niitä säilytettiin suurissa maakuopissa, jotta ne eivät sulaisi. Tuotanto oli keskeytetty sotavuosien ajaksi vuonna 1939 - 1946. Nyt jäätelöä valmistaa jo kolmas Magi-sukupolvi ja tehdas toimii Kehä III:n varrelle. Suomessa jäätelöä myyvät sekä suuret monikansalliset firmat että pienet perheyritykset. Tampereen jäätelötehdas aloitti toimintansa 2004. Myös Sipoossa ja Turengissa on jäätelötehtaat. Muutama pieni yritys valmistaa suomalaista luomujäätelöä. Jäätelön valmistus itse onnistuu myös ilman jäätelökonetta. Tavanomaiset raaka-aineet ovat sokeri, maito, vaniljatanko tai vaniljasokeri, kerma ja kananmunan keltuaiset. Marttojen jäätelöreseptejä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 30.5.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5884_1.tif

Huhtikuun lopulla vuonna 1957 kutsui lämmin keväpäivä lapsia hiekkalaatikolle leipomaan hyviä hiekkakakkuja.

Sananlasku Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 25.4.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-8549_3.tif

Toukokuussa 1958 helteinen sää suosi helluntain viettäjiä koko maassa. Monin paikoin mitattiin jopa 29 lämpöastetta. Lämmin tunnelma Mannerheimintien raitiovaunupysäkillä Sokoksen edustalla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Omenapuu kukkii touko-kesäkuussa. Valkeakuulaalla on pitkä kukkimisaika.

Hyvä sato edellyttää lähekkäin vähintään kahta lajiketta.

Lähistöllä sijaitsevat mehiläispesät luovat pölyttymiselle parhaat mahdolliset edellytykset.

Jäniksiltä omenapuiden rungot on hyvää suojata metalliverkolla tai muovispiraalilla (spiraali poistetaan kesäksi).

Mielikuvamatka kuvan avulla
Ohjaaja lukee rauhallisesti:
Ota hyvä ja rento asento. Astu sisään kuvaan.

• Mitä näet ympärilläsi?
• Millaisia ääniä kuulet?
• Millaisia tuoksuja tunnet?
• Haluatko koskettaa jotakin?
• Mistä olet tullut tähän paikkaan?
• Tapaat kuvan paikassa henkilön. Mitä häneltä kysyt?
• Miten matkasi tästä jatkuu?

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sinivuokko (Anemone hepatica) on kevään ensimmäisiä kukkijoita. Lämpimillä paikoilla sen sinisiä kukkia näkyy jo huhtikuussa ja yleisesti jo vapun aikoihin.

Kaikki sinivuokon osat sisältävät myrkyllisiä aineita, mutta silti sitä on käytetty munuaiskivien ja haavojen hoitoon.

Kevätlaulu

Kas jo metsä viheriöi,
Kohisee jo kosket,
Ilmassa ja maassa soi
Kummallinen kuiske.

Puussa lehti värisee
Tuulen suloisuutta,
Joet ja norot lirisee
Eloansa uutta.

Lämmintä ja valoa
Maa poveensa juopi,
Kukkasia kauniita
Meille taas se tuopi.

- Yrjö Kilpinen & Pekka Juhani Hannikainen (1854-1924)
Vanha kansakoululaulu

Kuva © Sastamala Visual Oy

Anemone nemorosa

Valkovuokko on monivuotinen,
laajalle levinnyt kukka.
Se viihtyy lehdoissa ja lehtomaisissa tuoreissa metsissä sekä lehtoniityillä.
Valkovuokko on Uudenmaan maakuntakukka.
Suomessa sitä poimitaan varsinkintoukokuun toisen sunnuntain
eli äitienpäivän aikoihin.

Kasvi on lievästi myrkyllinen.

Murskattua tuoretta valkovuokkoa on käytetty
reumaattisiin vaivoihin ja nivelsärkyyn.

Keltavuokko (Anemone ranunculoides) on myös myrkyllinen.

Valko- ja keltavuokko voivat risteytyä keskenään,
jos ne kasvavat näin lähekkäin kuin kuvassa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Valkovuokolle on tyypillistä kasvaa laajoina kasvustoina. Valkovuokko on levinnyt koko Eurooppaan Etelä-Lappia myöten.

Sanonta - Kevät keikkuen tulevi. (Keväällä sää on vuoroin lämmin, vuoroin kylmä.) - Kevättä rinnassa. (Luonnossa eläimet pariutuvat ja hankkivat jälkeläsisiä. Nuoret - ja vanhemmatkin - ihastuvat toisiinsa.)

Kuva © Sastamala Visual Oy

Anemone nemorosa Valkovuokko on Uudenmaan maakuntakukka. Kuva © Sastamala Visual Oy