Kuvat

Kuva © Sirpa Pursiainen

Kuva CC0 Kuvia Suomesta Roine-Piirainen

Kuva CC0 Pixabay David Mark

Kuva © Kirsi ALastalo

Kuva CC0 Pixabay

Laulu Vielä niitä honkia humisee

Kuva CC0 Pixabay Zanna 76

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

Pitkospuita rakennetaan soille ja rantakosteikoille, jotta kulku olisi helpompaa.

Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa kaikkia kansallispuistoja
ja tuottaa maksuttomia retkeilypalveluja.
Se rakentaa ja huoltaa pitkospuita ja lintutorneja.

• Oletko kävellyt pitkospuita pitkin? Missä?
• Tykkäätkö retkeillä metsässä?

Laulu Tuonne taakse metsämaan…vaikka polku pitkä on
& Ystävän laulu: …ja kun päättyvät pitkospuut

LUONTO-kuvapakankuva numero 40

Lisätietoa luontoon.fi

Kuva CC0 Pixabay Zanna 76

Kuva CC0 Kuvia Suomesta Roine-Piirainen

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay Reijo Telaranta

Makkaranpaistoa nuotiolla

Retkeilyyn tarkoitettuihin maastoihin on usein tehty nuotiopaikkoja,
joissa on lupa tehdä avotuli esimerkiksi makkaranpaistoa tai kahvinkeittoa varten.

Jokamiehenoikeudella saa liikkua luonnossa jalan, hiihtäen ja pyöräillen
tai oleskella ja yöpyä tilapäisesti niillä alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua.
On lupa poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja;
on lupa veneillä, uida ja kulkea jäällä.

Onkiminen ja pilkkiminenkin ovat yleisesti sallittuja – ellei niitä erikseen ole jollakin alueella kielletty.

Jokamiehenoikeudet eivät kata makkaranpaistoa eli toisen maalla ei saa tehdä avotulta,
ei ole lupa ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, eikä lupa ottaa sammalta tai jäkälää.

• Oletko juonut nokipannukahvia?
• Oletko paistanut metsässä makkaraa?
• Oletko käynyt kansallispuistoissa?
• Oletko yöpynyt metsässä?
• Oletko eksynyt metsään?
• Osaatko sytyttää tulen ilman tulitikkuja?

Laulu Meil on metsässä nuotiopiiri & Iltanuotiolla & On reippaalla punaposki
& Iloisia yhteislauluja (10 kpl) iltanuotioille ja muuallekin

LUONTO-kuvapakankuva numero 43

Lisätietoa laavu.org, luontoon.fi > jokamiehenoikeudet

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina

Pitkospuut ovat suolle tai muulle upottavalle paikalle lankuista rakennettu kulkuväylä.
Suomessa pelkästään Metsähallituksen vastuulla on noin 500 kilometriä pitkospuita.

Vysotskin Ystävän laulu kertoo pitkospuista näin:

Kun on kaukana kaikki muut ja kun päättyvät pitkospuut,
kuka rinnallas ruikuttaa, takaisin mennä saa.

Sananlasku

- Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
- Missä on tahtoa, siinä on tie.
- Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
- Ei voi olla eksyksissä, jos ei kiinnosta, mihin ollaan menossa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Runo

Kaksi onnellista

On koti pieni puussa,
on pesä pehmoinen.
Nää kaksi toukokuussa
jo rakensivat sen.

Ja siihen joka korren
he kantoi nokassaan
ja alla kotiorren
he lauloi riemuaan.

Ei heiltä mitään puutu,
on elo ihanaa.
He toisilleen ei suutu,
oi pientä onnelaa!

He laulaa aamuin, illoin
kiitosta Luojallen.
Ja hartahana silloin
ma sitä kuuntelen.

Immi Hellén, 1927
Julkaistu kirjassa Lasten runokirja: Suomen pojille ja
tytöille omistettu. 1930 Valistus, Helsinki.

Kasku
- Kuinka kolme pikkulintua syö nopeammin sangollisen kauroja kuin kolme hevosta?
- Linnut eivät syö hevosia.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Vanha loru
Pii, pii, pikkuinen lintu, tee pellolle pesäsi, kalliolle kartanosi,
kaivon korvalle kotisi, hongan oksalle hovisi.

Saman lorun toinen versio
Piu, pau pieni lintu, paleltaako jalkojas,
koivun oksalla ollessas, marjanvarrella maatessas?
Piu, pau pieni lintu.

Aforismi
Metsässä olisi hyvin hiljaista, jos vain ne linnut laulaisivat,
jotka parhaiten osaavat.
- Henry van Dyke (1852–1933)

Kuva © Sastamala Visual Oy

Arvoitus
Kesällä turkki päällä, talvella alaston (lehtipuu).

Kuva © Studio-86

Suomesta on löydetty yli 20 erilaista kärpässienilajia.
Osa niistä on tappavan myrkyllisiä, osa vain myrkyllisiä.
Joku laji kelpaa syötäväksikin, mutta koska lajeja on vaikea erottaa toisistaan,
parempi jättää kaikki kärpässienet koskematta.
Kavalakärpässieni on maailmanlaajuisesti aiheuttanut eniten kuolemantapauksia.
Suomessa valkokärpässieni on tappanut eniten.

(Yksi paavi on kuollut kärpässienimyrkytykseen.)

Kuva © Studio-86

Korpirämeessä on sekä korpien että rämeiden tunnuspiirteitä.
Korpirämeessä kasvaa eniten mäntyjä ja sen lisäksi kuusia ja hieskoivuja.
Puolukoita ja mustikoita löytyy molempia, samoin lakkoja.

Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä Impivaaran maisemassa on Ilvesjärvi
ja sen lähimaisemassa kantoinen aho sekä kuivattavia rämeitä.

Loru

Hus sika metsään!

Hus sika metsään!
Mitä sika metsässä?
Tuomahan marjoja
punaisella pussilla,
sinisellä silkillä,
korialla kontilla,
vaskisella va’illa,
kultaisella kuppisella,
maalatulla maljasella.

Kanteletar

Kuva © Sastamala Visual Oy

Tämä muinaismuistokiviröykkiö Hartolankosken Hiukkassaaressa
on viikinkien ensimmäisiä asutuskohteita Suomen alueella.

Muinaismuistokohde on muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaismuisto.

Kuva © Studio-86

Metsän ääniä (nauhoitettu Eurajoen Kaunissaaressa 1:14min).

Sananlasku
Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Näkymä Lapissa. Horisontissa oikealla näkyy Korvatunturi.
Kelo on pystyyn kuivunut, harmaa ja kuoreton puu.
Se on hyvin kestävää ja siksi hyvää rakennusmateriaalia.

Lapsen suusta
Puita on siksi, ettei ulkona olisi niin tyhjää.
- Antti 5 v.

Viikon seisoin suon selällä
tunnotonna niinkuin tukki,
korpit hyppi korvillani,
silmillä varikset vaakkui,
pedot juurella pesivät,
hukat luona huutelivat.
Lapset parkaisi pahasti
marjamailla käydessänsä,
nähdessä näköni mustan,
surun synkän syövyttämän,
pökkelön suon selällä,
karahkaisen kankahalla.

Tulipa tyttö tähtisilmä,
enkeli elämän joulun,
ei se parkaissut pahasti
eikä luota loitonnunna,
tuli luoksi leikkimähän,
vienoinen visertämähän,
tuli silmin niin sinisin,
kävi niin valkoisin kätösin
runkohon ruman petäjän,
juurihin jumalten hylyn –
soi salossa enkel’laulu,
lapsen nauru laaksoloissa.

Ja katso: Ihana ihme!
Sylkähti sydän petäjän,
kuohahti kuollehet vetoset,
puu vihersi, päivä nousi,
kevät kaikille hymysi.

- Eino Leinon runosta Katson, katson, kaunis tyttö;
kokoelmasta Pyhä kevät 1901

Kuva © Sastamala Visual Oy

Aarniometsä on luonnontilassa.
Sille ei ole tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä.
Tuulen kaatamat puut saavat lahota paikoilleen.
Aarniometsä tarjoaa eläimille monimuotoisemman ympäristön kuin hoidettu metsä.

Suomessa on enää vähän aarniometsiä.

Kuva on Seitsemisen kansallispuistosta.

Sananlasku
- Metsä kirkkoni olla saa.
- Metsä on suomalaisen kirkko.
- Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.

Kuva © Sastamala Visual Oy