Kuvat

Musiikki-Fazer julkaisi ensimmäisen Toivelauluvihkon vuonna 1949. Vihkot sisälsivät suosittujen laulujen sanoituksia. Mukana oli sekä kotimaisia että ulkomaisia iskelmiä. Alkuaikoina vihkoissa oli kilpailulipuke, jolla sai äänestää, mikä kappale on paras. Vihkoille julkaistiin myös kansioita, jotka pitivät ne siistinä ja järjestyksessä. Vihkot olivat erityisen suosittuja 50- ja 60-luvuilla, kun laulujen sanoituksia oli saatavilla huonosti. Hyvin tavallista oli sekin, että ihmiset kirjoittivat itse laulujen sanoja vihkoihin. Toivelauluvihkoja julkaistiin yhteensä 128 kappaletta, 3–4 vihkoa vuodessa. Viimeinen numero julkaistiin vuonna 1983. Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 36. Kuva © Kirsi Alastalo

Maailman kuuluisin jazzmuusikko Louis Armstrong sekstetteineen
keräsi Messuhallin täyteen yleisöä toukokuussa 1962
(Helsinki 27.5.1962).

Louis Armstrong (1901-1971) soitti trumpettia ja lauloi. Hänellä on New Yorkissa kotimuseo.

Sitaatti
Jokaisena päivänä pitäisi kuulla vähintään yksi kaunis laulu,
lukea hyvä runo, nähdä jokin oivallinen maalaus
ja jos mahdollista, puhua muutamia järkeviä sanoja.
Goethe

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40590_6.tif

Ranskalaisia laulelmia esittänyt viihdelaulajatar Seija Lampila (1936-) esiintyi mm. Onni Gideonin, Toivo Kärjen ja Kullervo Linnan orkestereissa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma 28.9.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-10080_1.tif

Virolainen laulaja Georg Ots vieraili Danilona Operettiteatterin "Iloisessa leskessä" 1960-luvulla (Helsinki 1.2.1962). Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-29843_1.tif

Säveltäjä Igor Stravinsky(1882 – 1971) haastateltavana hotelli Palacessa. Venäläissyntyinen, USA:ssa asuva säveltäjä Igor Stravinsky johti Radion Sinfoniaorkesterin vuoden 1961 syyskauden ensimmäisessä tiistaikonsertissa omia sävellyksiään. (Helsinki 11.9.1961).

Arvoitus Mikä on neulassa, ovessa ja ihmisen päässä? (silmä)

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27458_1.tif

Kesällä 1959 18-vuotias laulaja Paul Anka esiintyi kahtena iltana Linnanmäellä
innokkaiden ihailijoiden edessä (Helsinki 18.8.1959).

Paul Ankan (s. 1941) hittejä olivat mm. You Are My Destiny, Crazy Love, Lonely Boy,
Put Your Head on My Shoulder, My Home Town ja Puppy Love.

Hän myös sävelsi ja sanoitti kappaleita, jotka menestyivät muiden esittämänä.
Tunnetuin niistä on Frank Sinatran tunnuslauluksi muodostunut, Ankan sanoittama My Way.

Paul Ankan musiikkia on YouTubessa ja YLE:n Elävässä arkistossa.

Sananlasku: Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-18085_6.tif

Vuoden 1961 Eurovision laulukilpailun Suomen edustajaksi valittiin sävelmä "Valoa ikkunassa". Laulun esitti Laila Kinnunen (1939-2000) ja sen oli säveltänyt Eino Hurme. Laulukilpailu järjestettiin Cannesissa Ranskassa. (Helsinki 13.2.1961). Laulaja Milana Misic on Laila Kinnusen tytär. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24300_1.tif

70-vuotias säveltäjä Jean Sibelius (18.9.1935).

Jean Sibelius on kansainvälisesti tunnetuin ja esitetyin suomalainen säveltäjä.
Hän sävelsi seitsemän sinfoniaa ja paljon musiikkia,
joka vaikutti suomalaisten kansallistuntoon Venäjän sortovallan aikana.

Sibeliuksen teoksia ovat Finlandia, Karelia-sarja, Lemminkäinen-sarja,
jossa mm. Tuonelan joutsen,Valse triste, Ateenalaisten laulu.
Lisäksi hän sävelsi vokaali-, kuoro- ja pianomusiikkia,
näytelmämusiikkia ja kamarimusiikkia.

Sibelius avioitui Aino Järnefeltin kanssa.
Aino oli Eero (taidemaalari) ja Arvid (kirjailija) Järnefeltin sisar.
Pari sai kuusi tytärtä: Eva, Ruth, Kirsti, Katarina, Margareta ja Heidi.

Ystävykset Jean Sibelius ja Armas Järnefelt juhlivat
Bobrikovin murhaa (1904) niin perusteellisesti,
että heidät vietiin poliisikamarille kuulusteltaviksi.
Poliisi kirjoitti pöytäkirjaan kuulustelun syyksi:
”Aiheeton ilo”.
Bobrikovin murhasta Ylen Elävässä arkistossa

Sibeliusten kotiTuusulanjärven rantatien varrella valmistui1904.
Se sai nimekseen Ainola.
Siellä Sibelius kuoli aivoverenvuotoon 91-vuotiaana vuonna 1957.

Helsingin Suomalaisen Klubin tuottama verkkosivusto Sibeliuksesta.
(Printattuna Vesa Sirénin kokoamaa tietoa on peräti 1200 sivua.)

Sitaatti
Musiikki alkaa siinä, missä sanat loppuvat.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

Sitaatti
Musiikki puhuu, kun sanat eivät riitä.
- Hans Christian Andersen (1805 - 1875)

Lapsen suusta
Leikki-ikäiselle lapselle oli kerrottu erilaisista vammaisista.
Hän tiesi, että on näkö-, kuulo-, liikunta- ym. vammaisia.
Kadulla tuli vastaan kalju mies ja lapsi kysyi:
- Äiti, onko setä tukkavammainen?

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r35-164_1.tif

Saksalainen laulajatar Zarah Leander esiintyi vuonna 1957 seitsemättä kesää Linnanmäellä (Helsinki 24.8.1957). Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9556_1.tif

Laulaja ja viihdetaiteilija Kauko Käyhkö (1916-1983) ja haitari.

Helsinki 20.9.1947.

Kauko Käyhkö oli Dallapé-orkesterin solisti ja esiintyi myös Kipparikvartetissa. Käyhkö levytti useita Toivo Kärjen ja Reino Helismaan lauluja.

YouTubesta löytyy useita Kauko Käyhkön lauluja.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-751_2.tif

Laulaja ja viihdetaiteilija Kauko Käyhkö studiossa mikrofonin äärellä.
Käyhkö esiintyi radiossa mm. Helismaan hupailuissa ja Metsäradiossa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 20.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-751_3.tif

Suomen kansallispukukeskus sijaitsee Jyväskylässä Suomen käsityön museossa. Kansallispukujen kuvat ovat netissä keskuksen sivuilla. Helmitrad. sottiisi, Larsen, Willy (sov.); Larsen, Willy (esitt.); Tolonen, O. (esitt.) (1926) Raita - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä. Eveliina-polkka, trad polkka, Larsen, Willy (esitt.); Tolonen, O. (esitt.) (1926) Raita - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä. Iltamat-nimellä kutsuttiin ennen ohjelmallisia illanviettotilaisuuksia, jotka oli tarkoitettu eri sukupolville. Niitä on järjestetty 1800-luvulta asti. Tavoitteita olivatvalistus, sivistys ja virkistys. Kylätoimikunnat ja järjestöt, urheiluseurat, työväenyhdistykset ja muut yhdistykset sekäosuuskauppaliikekin järjestivät iltamia. Usein tapahtumaan sisältyi puheita, runonlausuntaa, voimisteluesityksiä, sketsejä, leikkejä, yhteislauluja ja lopuksi tanssia. Vuonna 1954 Suomessa järjestettiintuhansia iltamia. Ammattikorkeakoulujen Theseuksesta löytyy iltama-aiheisia opinnäytetöitä. Iltamien järjestämiseen tarvitaan yleisön ja esiintyjien lisäksijärjestysmiehiä jakahvinkaatajia. Kirjallisuutta kansantansseista. Kansantanssimusiikkia kuunneltavina MIDI-tiedostoina

Kasku - Mitä ihmettä vanhat mummot tekee päivätansseissa? - Ne ottaa tilaisuudesta vaarin.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Mies on työnsä näköinen.
- suomalainen sananlasku

Vanhoja sanontoja, joita käytettiin lasten kasvatuksessa:

Kukaan ei kysy, kauanko tätä on tehty, vaan kaikki kysyvät, kuka tämän on tehnyt?

Työ, joka kannattaa tulla tehdyksi, kannattaa tulla tehdyksi hyvin!
(Kaikki mikä kannattaa tehdä, kannattaa tehdä kunnolla.)

Sanastoa alttoviulu, puoliviulu, kokoviulu, Stradivarius, roka, kierukka, kansi, otelauta, tappi, F-aukot, kaula, kielet, leukatuki, jouhet, viola, viuluperhe,

Suomen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkistossa on tallessa satoja lauluvihkoja,
jotka suomalaiset ovat käsin kirjoittaneet 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.
Painettuihin lauluvihkoihin ei ollut varaa eikä niitä ollut niin saatavillakaan kuin myöhemmin.
Nuoret istuivat lyijykynän ja mustakantisen vihkon kanssa tilaisuuksissa ja saattoivat käyttää taktiikkaa,
jossa pareittain kirjoitettiin kumpikin laulusta joka toinen säe ylös.
Ne yhdistettiin jälkeenpäin ja saatiin näin koko laulu talteen.
Vihkoja käytettiin mm. lauluilloissa. Kuorolauluharrastuskin oli yleinen.
Sanoja kirjoitettaessa lauluihin liitettiin päivämäärä.
Näin niihin sitoutui samalla muistoja tilanteista, jossa ne oli kirjoitettu.
Nämä muistot nousevat mieleen kymmeniä vuosia myöhemmin lauluja laulettaessa.
Vanhoille lauluille oli tyypillistä tarinallinen juoni kuten lauluissa
Kaksi vanhaa tukkijätkää tai Rosvo-Roope.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Viulun rakentamisessa käytettäviä puulaatuja ovat kuusi, vaahtera ja eebenpuu.
Jousessa on hevosen häntäjouhia tai synteettistä jouhta.
Jouseen hierotaan hartsia sopivan kitkan aikaan saamiseksi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Hannikaisen veljekset Ade, Alpo, Arvoja Aimoovat kaikki olleet musikaalisia jataitavia käsistään.

Alpo (kuvassa)ja Aimo Hannikainen ovat olleet viulunrakentajia.
Alpo on osallistunut Suomen Viulunrakentajien järjestämiin kilpailuihin saavuttaen useita ensipalkintoja.
Hän on rakentanut myös selloja. Arvo on rakentanut könninkelloja ja saanut niistä kunniamainintoja.

Alpo ja Aimo ovat käyneet Helsingin Kirkkomusiikkiopiston javalmistuneet kanttoreiksi.
He ovat toimineet myös musiikinopettajina ja kuoronjohtajina.

Alpon pojat Antti, Raimo ja Heikki soittavat viulua Tampere Filharmoniassa, Markku on viulunsoiton opettaja.
Tytär Helena on toiminut yli30 vuotta Yleisradiossa klassisen musiikin ohjelmien toimittajana.

Kaikilla viidellä lapsella on isänsä tekemä viulu.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Viulun rakentamisessa tarvitaan pieniä, teräviä työkaluja: kovertimia, höyliä, kourutalttoja. Kuva © Sastamala Visual Oy