Kuva CC0 Pixabay Ferdinand Kozeluh

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay Mohan Nannapaneni

Kuvassa saattaa olla rastaan pesä.
Monen linnun poikaset näyttävät tässä vaiheessa samanlaisilta.

Yksi linnunpoikanen tarvitsee kasvaakseen satoja toukkia päivässä.

Mustarastas voi oppia matkimaan ambulanssin sireeniä, auton murtohälyttimen ulinaa,
kännykän soittoääniä, moottorisahaa ja vislausta.

Lintubongaus tarkoittaa sitä, että mennään katsomaan tiettyä lintua,
jonka tiedetään olevan tietyssä paikassa.

• Oletko löytänyt luonnosta linnunpesää?
• Tunnistatko lintujen ääniä?

Laulu Peipon pesä & Metsälintu & Pii, pii pikkuinen lintu & Aa-aa allin lasta

LUONTO-kuvapakankuva numero 32

Kuva CC0 Pixabay Jan van Oosthuizen

Dendrocopos major

Käpytikka on Suomen yleisin tikka.
Ravinnokseen se käyttää hyönteisiä, joskus linnunpoikasia ja -munia.

Tikat kiipeilevät puissa etsien hyönteisiä koloista ja kaarnanraoista.
Ne pyydystävät hyönteisiä pitkällä kielellään.
Talvisaikaan käpytikka syö havupuiden siemeniä tai vierailee ripustetuissa talipalloissa.
Kuva on totuuden mukainen eli käpytikka voi yhdellä kerralla tarjoilla näin ison saaliin.

Tehometsätalous on vähentänyt tikkojen lukumäärää.
Nykyään kaikki tikat on Suomessa rauhoitettu.
Tikat ilmoittavat reviirinsä rummuttamalla.

• Entisaikaan tikan ilmestyminen pihapiiriin oli huono enne.
  Muistatko muita lintuihin liittyviä uskomuksia?

Laulu Tilkin talkin tikka se hakkaa & Metsän laulajaiset

LUONTO-kuvapakankuva numero 33

Kuva CC0 Pixabay Lee Youngku

Columba palumbus

Kevätaamun laulaja sepelkyyhky on riistalintu eli sen saa ampua,
jos omistaa metsästysluvan.

Sepelkyyhkyn ääni muistuttaa pöllön huhuilua.
Se syö siemeniä, silmuja, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

Sepelkyyhky munii kaksi tai kolme poikuetta huhti-elokuussa.

Toukomettinen on vanha nimi, jolla on tarkoitettu sekä uuttukyyhkyä että sepelkyyhkyä.
Ne ovat kuitenkin eri lajeja. Kesykyyhky eli pulu on kaupungistunut kyyhkylaji.
Viestikyyhky eli kirjekyyhky on kesykyyhkystä kehitetty alalaji,
jolla on ainutlaatuinen kyky suunnistaa takaisin kotipesäänsä jopa tuhansien kilometrien päästä.
Kirjekyyhkyt kantavat jalkaan kiinnitettyjä viestejä.

Kyyhkynen esiintyy rakkausrunoissa, ja rauhankyyhky on kaikille tuttu symboli.
Raamatussa kyyhkynen on Pyhän Hengen vertauskuva.

• Tunnistatko sepelkyyhkyn hauskan äänen? Osaatko matkia sitä?

Laulu Valkoinen kyyhkynen & Onnen kyyhky & LaPaloma
& Aurinkomme ylös nousi (virsi 105)
& Ollaan niin kuin pääskyset

LUONTO-kuvapakankuva numero 34

Kuva CC0 Pixabay Innviertlerin

Kuva CC0 Outi Mäki

Aikuinen laulujoutsen on puhtaan valkoinen.

Nuoren laulujoutsenen höyhenpuku on ruskeanharmaa.
Aikuisen valkoinen puku tulee esiin syntymän jälkeisenä kesänä
osittaisessa sulkasadossa.

Laulujoutsenen nokkakin saa keltaisen värinsä vasta linnun kasvaessa.
Aluksi keltaiset alueet ovat vaaleita, osittain punertavia.

Joutsen palaa Pohjois-Suomeen pian sen jälkeen, kun vedet keväällä sulavat.
Pohjoissaamessa maaliskuu on nimetty laulujoutsenen mukaan (njukčamánnu).

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

Cygnus cygnus

Suomessa pesii kolme joutsenlajia: laulujoutsen, kyhmyjoutsen ja pikkujoutsen.

Laulujoutsen on suuri valkoinen vesilintu.
Sen siipien kärkiväli on yli 2 m ja painoa 6,5–11,5 kg.

Sotien jälkeen laulujoutsenia oli vain vähän,
mutta nykyään se on yleisin joutsen ja valtaa muilta pesimäalaa.

Joutsen on pariuskollisuuden symboli.
Joutsen perustaa perheen vasta 3–5-vuotiaana pitkän seurustelun jälkeen.
Se etsii uuden kumppanin vain, jos se jää leskeksi.
Joutsenet palaavat joka vuosi tutulle reviirilleen.
Ne puolustavat pesäänsä ja reviiriään aggressiivisesti.

Laulujoutsen on yksi Suomen kansallissymboleista.
Se on rauhoitettu koko maassa.

Laulujoutsenesta YLE:n Elävässä arkistossa

• Oletko nähnyt joutsenen pesän?
• Mikä on mielestäsi kaunein lintulajimme?

Laulu Joutsen & Joutsenet & Kulkuri ja joutsen

LUONTO-kuvapakankuva numero 35

Kuva CC0 Pixabay Schwoaze

Kuva CC0 Pixabay Marketa Machova

Kuva CC0 Pixabay Zanna-76

(Parus caeruleus)

Satakunnan maakuntalintu sinitiaisesta on tietoja Luontoportissa.

BirdLife Suomi on järjestänyt Pönttöbongauksenvuodesta 2013 lähtien.
Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja.
Tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista
ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan.

2014 pönttöbongaukseen osallistui yli 5000 ihmistä yli 3000 paikalla,
ja kaikkiaan ilmoitettiin lähes 30 000 pöntön tiedot.
Pönttöbongauksen havaintoihin voi tutustua tulossivulla.

Kuva © Tero Pelkonen

(Passer montanus)

Kesäkuun alkupuolella järjestetään valtakunnallinen pönttöbongaustapahtuma,
jossa tarkkaillaan kaikkien linnunpönttöjen asukkaita.

Kuva © Ari Ahlfors www.naturephoto.1g.fi

(Falco tinnunculus)

Tuulihaukoille rakennetaan nykyään tämän näköisiä avopönttöjä.
Luonnossa tuulihaukka pesii vanhassa oravan, varislinnun tai petolinnun pesässä,
jonne naaras tuo jonkin verran korsia ym.

Tuulihaukasta löytyy tietoja Luontoportissa.

Kuva © Ari Ahlfors, www.naturephoto.1g.fi

(Corvus monedula)

Kesäkuun alkupuolella järjestetään valtakunnallinenpönttöbongaustapahtuma,
jossa tarkkaillaan kaikkien linnunpönttöjen asukkaita.

Kuva © Ari Ahlfors www.naturephoto.1g.fi

Kuva kottaraisparvesta

Kuva © Petri Pietiläinen

Sturnus vulgaris

Kuva © Ari Ahlfors www.naturephoto.1g.fi

(Ficedula hypoleuca)

Kirjosieppo rakentaa pesänsä pönttöön tai puunkoloon. Se kerää sinne kuivia lehtiä, männyn kuoriliuskoja, heiniä ja juuria ja vuoraa ohuilla korsilla tai jouhilla.

Toukokuussa pesään ilmaantuu 5–8 munaa, joita naaras hautoo pari viikkoa.

Vuosittaisessa pönttöbongauksessa tarkkaillaan mm. kirjosieppojen elämää.

Kirjosieposta tietoja Luontoportissa.

Kuva © Ari Ahlfors www.naturephoto.1g.fi

Runo

Jouluyö

On maassa hanget puhtahat ja yllä tähtein valo, ja on kuin hymnit soisivat, kun uinuu yössä salo.

Ja metsämökin ikkuna se sätehiä säihkyy, ja kuva siitä hangella niin valoisana väikkyy.

Ja on kuin hanki lämpiäis, kuin kuollut elon saisi, kuin kyynel siinä kimmeltäis, ja ruusut puhkeaisi.

Kuin suuri onkaan riemastus, kuin kirkas onkaan valo, kun näin sen öinen heijastus saa kukkaan hanget salon?

Vaan metsämökin ikkuna se yhä yössä säihkyy, ja yhä valo hangella niin ihanana väikkyy.

Immi Hellén, Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.

(Columba livia domestica)

Kaksi sopuisaa pulua eli kesykyyhkyä Esplanadin puiston nurmikolla.

Helsinki 18.5.1960.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kasku

- Kuinka kyyhkysiä pyydystetään?
- Ollaan hiljaa kyykyssä ja leikitään leivänmurua.

* * *

Puluäiti huomasi poikasen kakkineen pesään ja sanoi:
- Enkö ole monta kertaa sanonut, että olet jo niin iso, että osaat
mennä Runebergin patsaalle kakkimaan!

* * *

Alakoululainen selitti sanan romanssi:
- Toinen pitää toisesta ja se on semmoista.

Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves. Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21410_7.tif
http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/

Tällaisella kananmunien läpivalaisulaitteella tarkistettiin munien tuoreus.
Edelleenkin kananmunien laatu tarkistetaan läpivalaisemalla.
Muninnan jälkeen kananmuna on "ekstratuore" 9 päivää.
Tavallisen kananmunan parasta ennen päivämääräksi laitetaan 28 päivää muninnasta.

Tuoreen kananmunan keltuainen on pyöreä.
Tuoreuden voit tarkistaa myös rikkomatta munia.
Täytä kulho kylmällä vedellä ja aseta munat sinne.
Kelluvat munat kannattaa heittää pois,
sillä vanhoissa munissa on enemmän ilmaa.
Heiluta raakaa kananmunaa korvan juuressa.
Jos kananmuna hölskyy, on se jo pilaantunut.
Jos rikotussa munassa näkyy punainen veriläikkä,
kana on voinut kärsiä stressistä muniessaan.
Kananmuna on edelleen käyttökelpoinen, mutta poista veritippa lusikalla.

Säilytä munat mieluiten omassa rasiassaan jääkaapin perällä.
Pahvirasia suojaa munia myös muiden ruokien hajuilta.

Keitetyn ja raa´an munan erottaa toisistaan pöydällä pyöräyttämällä.
Keitetty pyörii nopeammin.

Munankuoren sisällä olevaa ohutta kalvoa voi käyttää suojaamaan pieniä viiltohaavoja.

Munankuoret ovat kompostissa hyviä mineraalien lisääjiä.
Murskaa kuoret ennen kompostiin laittoa.

Joskus kananmunien syöntiä rajoitettiin,
kun luultiin niiden kolesterolin nostavan syöjän kolesterolia,
mutta nykytutkimusten mukaan käykin päinvastoin.

Kananmunilla on paljon terveyttä edistäviä vaikutuksia.
Ne sisältävät runsaasti aminohappoja, antioksidantteja ja terveellisiä rasvoja.
Kananmunissa on koliinia, joka auttaa aivoja pysymään kunnossa.
Koliinin puute voi aiheuttaa rasvamaksaa ja kakkostyypin diabetesta.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Arvoitus
- Kumpi tulee ensin, muna vai kana?
- Kana, sillä se on aakkosissa ennen munaa.

Arvoitus
Valkoinen maja, keskusta täynnä kultaa, talo ilman ovea. Mikä se on? (Kananmuna)

Sananlasku
- Älä laita kaikkia munia samaan koriin!
- Parraton suutelu on kuin suolaton muna.
- On turvallista kaakattaa vasta, kun muna on munittu.
- Rakkaus ja kananmunat ovat parhaita tuoreina.
- Parempi kananmuna tänään kuin kana huomenna.
- Lyötpä sitten kiven kananmunaa vasten tai kananmunan kiveä vasten, lopputulos on aivan sama.
- Suudelma ilman viiksiä on kuin kananmuna ilman suolaa.

Uskomus
Jos Maarianpäivän yönä kananmuna jäätyy rikki, tulee kylmä kevät.

Kuva © Emilia Nieminen

Kana on kaikkiruokainen. Ihmisen ruuantähteiden ja rehuseosten lisäksi se syö siemeniä, vihreitä kasvinosia, hedelmiä, marjoja, matoja, hyönteisiä ja toukkia.

Sanastoa: hautomakone, kukko, pesä, kolesteroli, vapaan kanan muna, Omega, tehokanala, kesäkana, luomutuotanto, virikekanala

Sananlasku
Loppui lyhyeen kuin kanan lento.

Kasku
- Kuinka monta munaa kana munii ylipäänsä vuodessa?
- Ei kana muni yli päänsä.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

(Larus canus)

Lokit elävät usein suurissa yhdyskunnissa, joissa on mukana useita lajeja. Ne voivat lentää päivittäin kymmeniä kilometrejä. Ne syövät pikkukaloja, pikkujyrsijöitä, surviaissääskiä, lentomuurahaisia ja kastematoja. Suurikokoisemmat lajit syövät haaskoja, kalaa, jätteitä, lintujen poikasia ja -munia sekä pieniä vesilintuja.

Linnut tekevät yksinkertaisen pesän kasveista matalan kasvillisuuden joukkoon.

Kalalokin sukulaisia ovat naurulokki, merilokki, harmaa- ja selkälokki sekä pikkulokki.

Anton Tšehovin yksi klassikkonäytelmä on nimeltään Lokki.

Kuva © Sastamala Visual Oy

(Phoenicurus phoenicurus)

Leppälintu painaa vain 14–19 g.
Se on kolopesijä, joka tykkää vähän ränsistyneistä linnunpöntöistä.

Talveksi leppälintu lentää Afrikkaan.

Käki munii usein juuri leppälinnun pesään.

Kuva © Sastamala Visual Oy

(Anas platyrhynchos)

Sorsastus alkaa vuosittain 20. elokuuta ja kestää joulukuun loppuun.

Sorsista on tietoa Luontoportin sivuilla. Sorsien sukuun kuuluu heinäsorsan lisäksi haapana, harmaasorsa, heinätavi, jouhisorsa, lapasorsa ja tavi. Heinäsorsan toinen nimi sinisorsa tulee uroksen sinivihreän pään väristä.

- Miksi sorsa ui?
- Sen jalat ei ulotu pohjaan.

Jean Sibelius sävelsi A.V. Koskimiehen runon Souda, souda sinisorsa

Souda, souda, sinisorsa, souda tähän rantaan;
pesäs tänne rakenna sen ritvakoivun kantaan!

Laske, laske, pursi pieni, laske valkamaani;
purrestasi neito nuori, astu asuntaani!

Tääll' on sija suoritettu sammalista sulle;
tule, tule, kultaseni kumppaniksi mulle!

Tääll' on aallot armahat ja suuret hongat huojuu;
solkikoivut soreasti aallon helmaan nuojuu.

Laulu löytyy YouTubesta useiden artistien esittämänä.

Laulu yksinäisyys -teemasta

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi
Sorsa se Saimaan aalloissa sousi,
kaipasi, kaipasi kullaistaan,
mihin lie joutunut, kuka sen ties,
joko lie ampunut metsämies,
metsämies?

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi
kanteli kaihoa sydämessään,
syys oli synkkä ja kulta ei tullut,
vilu oli uida joukossa jään.

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi,
kuikutti kurja yksinään.

Emil Kauppi ja Antti Juhani Rytkönen (1870-1930)

Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomen yleisin sorsalintu on heinäsorsa eli sinisorsa (Anas platyrhynchos).

Jean Sibelius sävelsi ja hänen ystävänsä A. V. Forsman (myöh. Koskimies) sanoitti 1899 laulun Souda, souda sinisorsa.

Souda, souda, sinisorsa, souda tähän rantaan;
pesäs tänne rakenna sen ritvakoivun kantaan!
Laske, laske, pursi pieni, laske valkamaani;
purrestasi neito nuori, astu asuntaani!

Tääll' on sija suoritettu sammalista sulle;
tule, tule, kultaseni kumppaniksi mulle!
Tääll' on aallot armahat ja suuret hongat huojuu;
solkikoivut soreasti aallon helmaan nuojuu.

Topeliuksen suomentamassa Inarinjärvi-laulussa sanotaan:
Siel uipi sorsa suruton...

Lapsen suusta
Alakoululaisen koevastauksesta:
Sorsa kuuluu räpylijalkaisiin.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Grus grus

Kurki on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu.
Se sopii hyvin suopitoisen maakunnan tunnukseksi.

Tietoja ja kuvia kurjista Luontoportin sivuilla.

Kasku
Kaksi kurkea jutteli suolla.
- Viitsisitkö nostaa tuon sammakon minulle?
- En minä ole mikään nostokurki!

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kurki muistuttaa harmaahaikaraa.
Lentävät linnut erottaa siitä, että kurki lentää kaula suorana, harmaahaikara kaula taivutettuna.

Kurjet saapuvat Suomeen huhtikuun puolivälin paikkeilla.
Syksyllä ne lähtevät syys-lokakuussa.
Linnut lentävät V-muotoisissa auroissa, joissa ilmanvastus on pienempi kuin yksin lentäessä.
Auran kärjessä lentävää vaihdellaan.
Suurimmissa auroissa saattaa olla satoja lintuja.

Kurjet viihtyvät soilla ja rantaniityillä – muuttoaikoina vilja- ja perunapelloilla.

Arvoitus
- Mikä lintu pystyy lentämään korkeammalle kuin vuoret?
- Kaikki linnut. Vuoret eivät osaa lentää ollenkaan.

Sanonta
Ei lintu liian korkealle lennä,
jos se lentää omilla siivillään.
- William Blake (1757-1827)

Kuva © Sastamala Visual Oy

(Cygnus cygnus)

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu.

Kuuntele laulujoutsenen fanfaari (Suomen luonnonsuojeluliitto).

Kaks joutsenta

Kuva © Sastamala Visual Oy

Laulajapoika

Kuva © Sastamala Visual Oy

Joutsenta kutsutaan myös laulujoutseneksi.

On olemassa myös kyhmyjoutsen, pikkujoutsen, mustajoutsen, trumpettijoutsen ja mustakaulajoutsen.

Kalevalassa Lemminkäinen saa tehtäväkseen ampua Tuonen joutsenen.
Hän lähtee suorittamaan tehtävää jousi ja nuolet mukanaan.
Lemminkäinen kuitenkin joutuu virtaan ja hänet isketään palasiksi.
Lemminkäisen äiti nostaa poikansa palat joesta ja elvyttää hänet henkiin.

Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa Lemminkäisen äiti näkyy taustalla tuonen joutsen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Runo

Kaksi onnellista

On koti pieni puussa,
on pesä pehmoinen.
Nää kaksi toukokuussa
jo rakensivat sen.

Ja siihen joka korren
he kantoi nokassaan
ja alla kotiorren
he lauloi riemuaan.

Ei heiltä mitään puutu,
on elo ihanaa.
He toisilleen ei suutu,
oi pientä onnelaa!

He laulaa aamuin, illoin
kiitosta Luojallen.
Ja hartahana silloin
ma sitä kuuntelen.

Immi Hellén, 1927
Julkaistu kirjassa Lasten runokirja: Suomen pojille ja
tytöille omistettu. 1930 Valistus, Helsinki.

Kasku
- Kuinka kolme pikkulintua syö nopeammin sangollisen kauroja kuin kolme hevosta?
- Linnut eivät syö hevosia.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Vanha loru
Pii, pii, pikkuinen lintu, tee pellolle pesäsi, kalliolle kartanosi,
kaivon korvalle kotisi, hongan oksalle hovisi.

Saman lorun toinen versio
Piu, pau pieni lintu, paleltaako jalkojas,
koivun oksalla ollessas, marjanvarrella maatessas?
Piu, pau pieni lintu.

Aforismi
Metsässä olisi hyvin hiljaista, jos vain ne linnut laulaisivat,
jotka parhaiten osaavat.
- Henry van Dyke (1852–1933)

Kuva © Sastamala Visual Oy

Lyrurus tetrix

Teeriuros on sinimusta, lyyrapyrstöinen ja isokokoinen kanalintu.
Kun uros lentää, näkyy tummanruskeissa siivissä siipijuova ja pyrstö näyttää pitkältä.
Silmän yläpuolella on punainen heltta.
Se on suurimmillaan pesintäkauden alkaessa.

Naarasteeri muistuttaa metsonaarasta, mutta on pienempi.
Sillä on selvä valkea siipijuova ja kellanruskean poikkijuovikas kaula sekä halkoinen pyrstö.

Teeren koivet ovat höyhenpeitteiset, varpaat ovat tummanruskeat,
nokka on musta ja silmät tummanruskeat.

Keväisin teerikoiraat kokoontuvat ryhmäsoitimelle.
Naaraat valitsevat ominaisuuksiltaan parhaan koiraan parittelukumppanikseen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Naarasteeri muistuttaa metsonaarasta, mutta on pienempi.
Sillä on selvä valkea siipijuova ja kellanruskean poikkijuovikas kaula sekä halkoinen pyrstö.

Kuva © Sastamala Visual Oy

- Miksi kukko kiekuu silmät ummessa?
- Se osaa läksynsä ulkoa.

Sananlasku

- Loppui lyhyeen kuin kanan lento.
- Kyllä sokeakin kana jyvän löytää.
- Mun mummoni muni mun mammani, mun mammani muni mun.
- On kuin kukko tunkiolla.
- Ole kärsivällinen – aikanaan munakin kävelee.
- Ei kukko käskien laula.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kottarainen (Sturnus vulgaris) oli yleinen lintu vielä 1970-luvulla,
mutta nyt kannasta on jäljellä enää viidesosa.
Kottarainen viihtyy karjatilojen lähellä ja muualla, missä on lyhyttä heinikkoa,
sillä siellä on sen ruoka-apajat.
Tehomaatalous on ollutkottaraiselle tuhoisaa.

Suomen Luonto -lehden nettisivulla voi kuunnella kottaraisen ääntä.

Signe Liljequist esittää (vuonna 1928) Oskar Merikannon säveltämän
ja J.H. Erkkon sanoittaman laulunKottarainen (Raita tietokanta).

Kasku
- Kottarainen kikatteli puhelinlangalla.
- Mikä sinua niin naurattaa?
- Kun ne puhuvat Turun murretta ja se kutittaa jalkapohjia.

Kuva © Studio-86

- Mistä tietää, että pöllöt ovat viisaampia kuin broilerit? - No, mistä? - Oletko koskaan kuullut grillatusta pöllöstä?

(Larus canus ja Larus argentatus)

Kuvan pienimmät lokit ovatkalalokkeja, isommat harmaalokkeja, suurin lintu onlokinpoikanen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Vanha loru

Harakka huttua keittää
(pyöritetään sormea lapsen kämmenessä)
hännällänsä hämmentää,
käyttää sulkakämmentä,
pyrstöllänsä puistelee,
nokallansa koittelee
(naputetaan sormella lapsen kämmenpohjaa)
Antaa tälle pojalle
(kosketetaan lapsen sormia vuorotellen)
antaa tälle pojalle,
antaa tälle pojalle,
antaa tälle pojalle,
Voi,tälle ei riittänytkään!
Täytyy etsiä lisää (kutitetaan kainaloa).

Kuva © Sastamala Visual Oy

Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) vie poikasilleen saalista,
joka todennäköisimmin on pieni nisäkäs,pikkulintu tai sisilisko.

- Kuinka sinä saatoit tehdä minulle tämän, niiskutti haukkatyttö.
- Kuinka monta kertaa minun täytyy sanoa: minä en ole mennyt kihloihin.
Tuo kirottu rengas on lintutieteellisen seuran temppuja.

Kuva © Sastamala Visual Oy

(Turdus merula)

Mustarasras on Uudenmaan maakuntalintu.

Koiras on kokonaan musta, naaras sen sijaan tumman ruskea.

Mustarastas syö matoja ja hyönteisiä,
mutta sille voi tarjota myös ruuantähteitä, siemeniä, marjoja ja hedelmiä.

Kuuntele mustarastaan lurittelua (Suomen luonnonsuojeluliitto).

Kuva © Sastamala Visual Oy