Kuvat

Dendrocopos major

Käpytikka pesii kaikenlaisissa metsissä. Sen soidinrummutus on helppo tunnistaa.
Käpytikka rummuttaa kuivien oksien lisäksi tolppien metallisuojuksia
jalampunkupuja, joissa onhyvä kaikupohja.

Sananlasku
Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa.

Kuva © Studio-86

(Dryocopus martius)

Suomen suurin tikka palokärki on puoli metriä pitkä peloton tikka.
Se pesii haapaan tai mäntyyn hakkaamassaan kolossa.
Lintu on yksiavioinen. Sen nimi tulee punaisesta päälaesta.
Musta lintunäyttää kuin tulipalosta karanneelta.
Palokärki syö muurahaisia ja niiden toukkia
sekä kuolleissa puissa eläviä hyönteisiä.
Siihen se käyttää valtavan pitkää kieltään.

Monessa Akseli Gallen-Kallelan taulussa esiintyy palokärki.
Pariisilainen Orsayn taidemuseo osti Akseli Gallen-Kallelan
Palokärki-nimisen öljyvärimaalauksen 2020.
Orsay on yksi maailman tärkeimmistä taidemuseoista.
Hintaa ei julkistettu, mutta asiantuntijat arvelevat sen olleen
1,6 miljoonan 2,3 miljoonan euron välillä.

Palokärkeen on liittynyt paljon uskomuksia:

• Kuolema vierailee talossa, jonka pihaan palokärki asettuu.
• Palokärki ennustaa onnettomuutta.
• Palokärjen äänen kuuleminen tietää sadetta.
• Kulkijan edellä ääneti lentävä tikka tietää omaisen kuolemaa.
• Sokeus parantuu, kun sairasta silmää hieroo palokärjen munalla.
• Seinää hakkaava palokärki ennustaa nälkävuotta tai tulipaloa.

Kasku
- Miksi palokärjellä on punainen päälaki?
- Ettei sitä syksyisin ammuttaisi hirvenä.

Loru
Tii, tii tikanpoika
kylvi tielle nauriin,
tuli tuhma paimenpoika,
söi sen tikan nauriin.
Tikka se itkeä tillitteli,
mutt paimenpoika vaan nauroi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Bombycilla garrulus

Tilhi syö kesällä hyönteisiä, syksyllä ja talvella marjoja.
Pihlajanmarjat kuuluvat tilhen ruokalistalle.
Jos marjat jäätyvät, sulavat ja lähtevät käymään,
niitä popsivat linnut voivat tulla kaatokänniin ja törmäillä päin ikkunoita.
Tilhien juopuminen on syksyisin aika tavallista.
Onneksi niiden maksa kestää hyvin alkoholia.

Lisää tietoa ja kuvia tilhestä Luontoportissa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Pyrstö on pystyssä. Siitä näkee, että tämä lintu on soidinvireessä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Peippo (Fringilla Coelebs)

Lapsen suusta
Pikkupoika katseli peipposia lintulaudalla. Joukkoon lennähti viherpeippo.
- Äiti, tule katsomaan! Täällä on raaka varpunen!

Kuva © Sastamala Visual Oy

(Pica pica)

Harakka ei ole rauhoitettu lintu, mutta sille on määrätty pesimärauha. Etelä-Suomessa harakan pesintä alkaa huhtikuun alussa, mutta kaupunkioloissa se voi ryhtyä pesimäpuuhiin jo maaliskuussa.

Harakka voi keräillä kiiltäviä esineitä pesäänsä.

Tietoja ja kuvia harakasta Luontoportin sivustolla.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Tetrao urogallus

Kaupungeissa ja maaseudulla elävä varpunen syö hyönteisiä, perhosia, toukkia, siemeniä ja viljaa.

Sakari Topelius kirjoitti Varpunen jouluaamuna -runon vuosi Rafael-poikansa kuoleman jälkeen.

Pasi Jääskeläinen lausuu runon varpusesta vuonna 1909 (Raita tietokanta).

Kasku - Mitä varpunen tekee kirjastossa?
- Etsii lukutoukkia.

Kasku - Mikä on kissojen lempijoululaulu?
- Varpunen jouluaamuna

Kuva © Sastamala Visual Oy

Motacilla alba

Västäräkki on Pirkanmaan maakuntalintu.

Kuu kiurusta kesään,

puoli kuuta peipposesta,

västäräkistä vähäsen,

pääskysestä ei päivääkään.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kasku - Mikä on punainen, harmaa, valkoinen ja musta ja makaa selällään riippukeinussa? - Punatulkku eläkkeellä.

Lapsen suusta Alakoululaisen ainekirjoituksesta: Punalutku istui oksalla...