Kuvat

Kaulauslauta ja -tukki olivat entisajan mankeli.
Niitä käytettiin vielä 50-luvulla,
koska pieniin kaupunkikoteihin ei mankeli mahtunut
eikä suuria, yhteisiä mankeleita ollut kovin tiheästi.

Hieman kosteat, viikatut ja vedetyt liinavaatteet kiedottiin tiukasti kaulaustukin ympärille.
Kuperalla laudalla rullattiin pakettia edestakaisin puhtaan pöydän tai penkin päällä, kunnes kangas oli sileää.
Lopuksi lakanarulla painettiin kaulauslaudalla pöytää vasten litteäksi.

Kaulauslautaa kutsutaan myös kauluulaudaksi ja Karjalassa rullookartuksi ja kataipaalikaksi.
Nykyisin käytetään myös sanoja mankelilauta ja -pölkky.

Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 42.

Kuva © Kirsi Alastalo

Helsingin Lauttasaaren uimaranta oli toiselta nimeltäänKasinon ranta. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

Kasku Jenkki kehui savolaiselle, että hänen maanmiehensä on kävellyt kuussa, johon savolainen: - Minäpä oon muannu auringossa.

CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N2228, Ivan Timiriasew, Helsingin kaupunginmuseo, 1923.

Kaksi naista kerää roskia uimarannan rantavedestä. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N40812, Kalle Havas, Helsingin kaupunginmuseo.

Tukkilaisia erottelemassa tukkeja
1920-1930-luvulla.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7596C

Maitoauto meijerin lastauslaiturin vieressä. Laiturillameijerin työntekijöitä. Taustalla Elannon leipätehdas Helsingissä.

Osuusliike Oripään kahvila ja 2. luokan ravintola. Kahvilan eteen on pysähtynyt Tampere-Turku -linja-auto. 1920-1930-luku, Oripää Kuva CCO (Flickr) Valokuvataiteen museo Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11255CxxB

Rouva Mirja Tukiainen Lydeckenin talon edessä Kaivopuistossa, Helsingissä vuonna 1928. Vanha auto värityskuvana Kuva cc (Flickr) Atelier Eric Sundström: Hopeagelatiinivedos. Suomen valokuvataiteen museo

Pahvisella tyttönukella on vaaleat hiukset ja punainen leninki.
Asuina on vaaleansininen leninki, puna-valkoraidallinen leninki,
valkoinen sinihelmainen ja -kauluksinen leninki,
keltainen valkovöinen takki, vaaleankeltainen ulkoiluasu.
Asuihin kuuluvat 3 hattua, laukku ja sateenvarjo.

Valmiiden paperinukkejen lisäksi nukkeja piirrettin paljon itse.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM20295:22

Pyörillä kulkeva vanerinen lehmä, jonka jäsenet ja häntä liikkuvat.
Osat on kiinnitetty toisiinsa nauloilla.
Maalattu valkoisella ja punaruskealla maalilla.

1900-luvun alkupuolella valtaosa suomalaislapsista asui maaseudulla.
Yli puolet suomalaisista sai silloin elantonsa maataloudesta.
Kaikki maatalouteen ja kotiaskareisiin liittyvät lelut olivat siten hyvin yleisiä.

Käpylehmiä tehtiin silloin, kun leikkikarjaa tarvittiin enemmän.
Tarvikkeita löytyi läheltä: käpy vartaloksi ja tikut jaloiksi.

Lehmän korkeus on 17 cm.

Leikkikaluja Finnassa

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM21976:8

Harmaatäplikkään keinuhevosen kaviot ovat mustat ja jalakset vihreät.
Päitset on tehty ruskeasta nahkasta, häntä meriheinästä.
Satula on punaista kloottikangasta.

Klootti eli kluutti on pintasuojattua, kulutusta kestävää kangasta,
jota käytetään lähinnä kirjansidonnassa.

Keinuhevosen pituus on 88 cm, leveys 32 cm ja korkeus 68,5 cm.

Tällä hevosella on keinuttu vuosina 1923-1927.

Leikkikaluja Finnassa.

Kuva CC BY-ND 4.0, Turun museokeskus, TMM18115:20

Kahvikulta-pakkauksessa näkyy Petsamo,
joten Suomi-neidolla on kaksi käsivartta.
Kahvikullan valmistaja oli SOK.
Kuvan muut pakkaukset ovat Pauligin.

Kahvikulta- ja Paula-pussit ovat 20-luvulta.
Muut pakkaukset ovat 30-luvulta.
Silloin pakkaustekniikka kehittyi
ja yhä useampi osti kahvipapunsa pakattuina.
Kahvipaketteihin alettiin leimata päiväys,
ja päivättyä paahdettua kahvia mainostettiin.

30-luvulla myytiin paahdettua kahvia
enemmän kuin paahtamatonta kahvia.
Valmiiksi paahdetun kahvin laatu oli tasaisempi
kuin kotona paahdetun kahvin.

Onko kahvipakkauksen päivämäärä sinulle tärkeä?
Millä tavalla onnistuit parhaiten kahvin aromien säilyttämisessä?

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.