Valitse haluamasi kuvat rastittamalla
Kuva-aiheet
- 1920-luku ja aiemmin (11)
- 1930-luku (38)
- 1940-luku (87)
- 1950-luku (407)
- 1960-luku (132)
- 1970-luku (30)
- 1980-luku (2)
- ammatit (117)
- auto (76)
- eläin (179)
- esine (51)
- evakot (7)
- hevonen (15)
- hygienia (8)
- ilta (32)
- isovanhemmat (16)
- isä (13)
- jauho (4)
- joulu (42)
- juhla (9)
- järvi (92)
- kahvi (50)
- kala (9)
- kalastus (16)
- kauppa (37)
- kesä (222)
- kevät (23)
- kissa (45)
- koira (43)
- koti (14)
- kotityöt (54)
- koulu (64)
- kukka (80)
- kuvataide (2)
- käsityö (35)
- lammas (8)
- lapsi (177)
- leipä (37)
- lelu ja leikki (80)
- lintu (57)
- luonto (141)
- LUONTO-kuvakortit (50)
- maaseutu (40)
- maatila (60)
- maisema (73)
- marja (75)
- matelija (2)
- metsä (39)
- metsästys (3)
- metsätyöt (7)
- mies (140)
- musiikki (17)
- nainen (114)
- nuoruus (23)
- näyttelijä (30)
- opetustaulu (66)
- perhonen (5)
- perinne (17)
- pihapiiri (1)
- postikortti (30)
- presidentti (35)
- puu (47)
- puuteollisuus (1)
- puutyöt (8)
- rakennus (49)
- ruoka (115)
- ryhmä (12)
- sanataide (2)
- sanonta (17)
- sato (7)
- sauna (6)
- sota (18)
- suru (4)
- syksy (74)
- sää (50)
- Taide (346)
- talvi (96)
- tapahtuma (20)
- teknologia (26)
- terveys (10)
- terveys ja sairaus (60)
- tilaisuus (7)
- työnteko (24)
- uni (19)
- urheilu (36)
- vaatehuolto (31)
- vene (36)
- yksinäisyys (13)
- ystävyys (49)
- yö (9)
- äiti (22)
Kuvat
Joulukortteja 50- ja 60-luvuilta

Postikortti rintamalta eli kenttäpostia

Postikortti: Hauskaa joulua

Runo
Jouluyö
On maassa hanget puhtahat ja yllä tähtein valo, ja on kuin hymnit soisivat, kun uinuu yössä salo.
Ja metsämökin ikkuna se sätehiä säihkyy, ja kuva siitä hangella niin valoisana väikkyy.
Ja on kuin hanki lämpiäis, kuin kuollut elon saisi, kuin kyynel siinä kimmeltäis, ja ruusut puhkeaisi.
Kuin suuri onkaan riemastus, kuin kirkas onkaan valo, kun näin sen öinen heijastus saa kukkaan hanget salon?
Vaan metsämökin ikkuna se yhä yössä säihkyy, ja yhä valo hangella niin ihanana väikkyy.
Immi Hellén, Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.
Postikortti

ELÄMÄN MURHEITA
Helsinki 29.4.1948
Paras ystäväni!
Kiitos kirjeestäsi!
Voi, et tiedä, miten paljon
minulla on ollut murheita.
Näinä viikkoina on
pääni tullut vallan harmaaksi.
Timo on ollut kovin sairas.
Mutta se ei ole pahinta.
Mirja meni naimisiin,
eikä kertonut siitä meille etukäteen.
Salasi tämän asian äidiltään ja isältään!
Isä suuttui asiasta kamalasti.
Nyt hän ei puhu Mirjalle mitään.
Voi, voi kuinka tästä selvitään?
Voitko sinä auttaa meitä?
Terveisin
Elsa
Keskustelun aiheita
Oliko sinulla ystävää, jolle
saatoit kertoa tai kirjoittaa elämäsi murheista?
Millaisista murheista kerroit? Saitko apua?
Saattoiko naapureille kertoa murheistaan?
Miten selvisit elämän vaikeista asioista?
Onko sinulla nyt ystävää, jolle
voi kertoa tai kirjoittaa elämän murheista?
Miten nykyään selviät huolista?
Millaista oli kasvattaa lapsia?
Muistatko, miltä tuntui, kun lapsesi kertoi menevänsä naimisiin?
Muistatko, mitä tarkoitettiin sanoilla susipari, polkkapari ja leipäsusi?
Mitä sinä ajattelet
- avioliitosta
- avoliitosta
- sukupuolesta
- sukupuolineutraaliudesta
- moniavioisuudesta
- apilaperheestä
Älä juokse miesten perässä,
anna niiden juosta sinun perässäsi.
- Näin neuvottiin tyttöjä ennen
Ja jos mua lemmit armahain,
niin tule minun tupaseeni!
Tupa on tehty ja kaunistettu
mun nuorehen sydämeeni.
Tupa on hongista huolitettu
ja karsina kalevanpuista!
Ja jos mua lemmit armahain,
niin ethän sä huoli muista?
- Eino Leino
Arvoitus Se on pohjaton, se on kanneton.
Se on tuoretta lihaa täynnä. Mikä se on?
Sormus
Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.
Postikortti: Pääsiäistoivotus

Postikortti:

Väritetty mustavalkoinen valokuvapostikortti
ELÄMÄN ILOJA
Helsinki 21.10 1951
Hyvä isä!
Nyt meitä onnisti.
Saimme juuri tietää, että
saamme tehtaalta uuden asunnon.
Vihdoinkin saamme uuden kodin!
Älä ole enää meistä huolissasi.
Nyt elämä alkaa sujua.
Vuokra on halpa,
minä teen kovasti työtä ja
me säästämme omaan asuntoon.
Tuntuu kuin suuri taakka
olisi harteilta poissa.
Näyttää elämä antavan
minulle ilojakin eikä vain murheita.
Terveisin
Poikasi
Keskustelun aiheita
Mikä on ollut elämäsi iloisin tapahtuma?
Kerro muista elämäsi iloisista ja
hauskoista tapahtumista?
Millainen oli ensimmäinen asuntosi?
Muistatko, miten sait sen?
Muistatko, mitä asunnot maksoivat?
Jouduitko tekemään velkaa saadaksesi sen?
Milloin sait velkasi maksetuksi?
Millaisia unelmia ja toiveita sinulla
on elämäsi aikana ollut?
Miten ne ovat toteutuneet?
Mitä unelmia ja toiveita sinulla on nyt?
Kerro jokin toive, jonka joku läheisesi voisi toteuttaa!
Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.
Postikortti: Tervehdys

Väritetty mustavalkoinen valokuvapostikortti
Mustavalkoisia valokuvia ja valokuvapostikortteja väritettiin
ennen kuin varsinainen värivalokuvaus keksittiin.
Kuvista väritettiin usein tärkeinä pidettyjä kohtia,
joihin huomion haluttiin suuntautuvan.
Valokuvaajat tekivät värityksiä itse,
mutta valokuvausliikkeissä oli töissä myös värittämiseen erikoistuneita ammattilaisia.
Postikortti: Toivotan onnea

Tavallisimpia postikortteja ovat onnittelu-, joulu- ja pääsiäiskortit sekä matkoilta lähetetyt tervehdykset.
Postikortteihin on tallentunut paljon sukujen ja kansakuntien historiaa. Ne sopivat mainiosti muisteluhetkien materiaaliksi. Kun puhelinta ei ollut, yhteyttä pidettiin kirjein ja kortein. Näin vuoropuhelut jäivät talteen.
Vielä 1950-luvulla oli paljon koteja, joissa ei ollut puhelinta. 1970-luvulla tulivat ensimmäiset matkapuhelimet, mutta ne yleistyivät vasta 1990-luvulla. Sitä ennen kaupungeissa ja taajamissa oli puhelinkioskeja eli koppeja, joista soitettiin kolikoilla ja myöhemmin korteilla.
Askartelua postikorteista
- Puolita vanhoja postikortteja ja käytä muistipelinä.
- Pistele korttien ympäri reiät 0,5-1cm välein, samalle etäisyydelle reunasta. Virkkaa puuvillalangalla kiinteitä silmukoita yksittäisen kortin tai kahden vastakkain asetetun kortin ympäri. Kiinnitä näin reunustetut kortit toisiinsa ommellen tai virkaten. Näin voi koota tilanjakajia, seinätauluja, rasioita, muistelukuutioita, joulukorttitelineitä ja korttikirjoja, jotka aukeavat haitarimaisesti tai perinteisen kirjan mukaisesti.
- Leikkaa kaarevilla viivoilla postikortti 4, 6 tai 8 palaan ja käytä palapelinä. Vaikeusasteita saa lisää, kun sekottaa kahden kuvan palaset keskenään ennen kokoamista.
Postikortti: Onnittelemme

Syntymä- ja nimipäivinä on lähetetty kortteja.
Monet ovat kirjoittaneet omia onnittelurunoja.
Lahjan kauniin ostaisimme,
jospa vainen tietäisimme,
mitä mielii neito tää,
mi aina apuun ennättää.
Mitään emme keksi, arvaa,
miksi siis tyhmää päätä vaivaa.
Tää päivä onneksi vaan olkoon,
ja viisaammilta lahjat tulkoon!
Postikortti: Sydämellinen onnittelu

Vanhoista postikorteista kerää ja jakaa tietoja Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry.
Postikortti: Naimisiin

Helsinki 7.5. 1931
Serkku hyvä!
Nyt minulla on oikein asiaa.
Minäkin lähden nyt
sinne naimisiin!
Miltä se kuulostaa?
Hyvältä tietysti ja
hyvältä sen täytyy maistuakin!
Häät ovat helluntaina.
Toivon, että sinä tulisit auttamaan meitä leipomisessa.
Sinun lämpimäisiäsi parempaa ei ole.
Olet tervetullut häihin,
mutta apuakin tarvitaaan.
Tulethan?
Terveisin
Marja
Keskustelunaiheita
Kenelle kerroit ensimmäiseksi, että aiot mennä naimisiin?
Oltiinko yleensä kauan kihloissa ennen naimisiin menoa?
Millaisissa häissä olet ollut?
Kerro entisistä hääpuvuista, hääruoaista ja -juomista.
Valmistettiinko tarjottavat itse?
Mistä hääpuvut saatiin?
Mistä sormukset hankittiin?
Oliko ennen erityisiä päiviä,
jolloin mentiin naimisiin?
Vihkikö pappi hääparin aina kirkossa?
Muistako häämarsseja ja häävalsseja?
Minkälaisia lahjoja hääpari sai?
Tuliko häihin kuokkavieraita? Millaisia?
Muistatko häihin liittyviä hauskoja sattumuksia?
Kerro aviopuolisostasi?
Miten nykyiset häät eroavat entisistä?
mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.
Sanonta
Kell' onni on, se onnen kätkeköön.
Vanha uskomus
Astioiden särkyminen häissä tietää pariskunnalle onnea.
Lapsus
Väkivalta parisuhteessa on asia, jonka eteen kannattaa tehdä töitä.
- Vantaan Sanomat
Postikortti: Naimiskauppoja

Salokylä 9.7.1930
Serkku hyvä!
Ota nyt tuoli ja istu!
Putoat jaloitasi,
kun kuulet asiani.
Tahdotko miehen?
Usko pois tämä on totisinta totta.
En ole ennen ollut puhemiehenä,
mutta nyt olen.
Siis tahdotko miehen?
Sulhaskokelas on Niemen isäntä.
Hän on hyvä mies.
Muistathan Niemen isännän?
Isäntä sanoo ajatelleensa Sinua paljon,
mutta ei ole uskaltanut kosia.
Minä kysyn nyt hänen puolestaan:
Suostutko naimisiin hänen kanssaan?
Vastaa pian, sillä
tämä ei ole leikkiä!
Terveisin
Hilma
Keskustelunaiheita
Miten sinua on kosittu tai miten itse kosit?
Saattoiko ennen tyttö kosia?
Oletko toiminut puhemiehenä? Kerro kokemuksistasi!
Miten puhemiestä palkittiin palveluksistaan?
Miten ennen aviopuoliso löydettiin?
Mentiinkö naimisiin rahasta vai rakkaudesta?
Painostivatko vanhemmat lapsiaan naimisiin?
Minkälaisia ominaisuuksia arvostettiin
miehessä ja naisessa aviopuolisona?
Miten itse löysit aviopuolisosi?
Kerro omasta seurusteluajastasi!
Onko aviopuolison löytäminen nykyään
erilaista kuin ennen?
kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.
Sanonta
Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti.
Naimisiin kaikki hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu.
Postikortti: Rakkaus

Tampere 1.3.1929
Helena hyvä!
Kerron Sinulle salaisuuden.
Mutta ensin saat luvata,
että et kerro sitä muille.
Lupaathan?
Minä taidan olla rakastunut,
oikein kunnolla ja perusteellisesti.
Jos en nyt ole löytänyt
sitä oikeaa, elämäni miestä,
en tiedä, kuka toinen se voisi olla?
Uskotko minua?
Miehen nimi on Niilo.
Tulemme ensi lauantaina
teidän luoksenne maalle.
Voi hyvin siihen asti.
Terveisin
Mari
Keskustelunaiheita
Millainen oli ensimmäinen ihastuksesi?
Miten sinä itse rakastuit?
Kerro miltä tuntui olla rakastunut?
Kerroitko rakkaudestasi kennelläkään toiselle?
Minkä ikäisenä ennen sai aloittaa seurustelun?
Minkä ikäisenä sinä aloitit seurustelun?
Miten vanhemmat valvoivat nuorien menemistä?
Missä nuoret tapasivat toisiaan?
Missä seurustelevat parit tapasivat toisiaan?
Milloin poika sai halata, milloin suudella tyttöä?
Oletko tällä hetkellä ihastunut tai rakastunut?
Minä rakastin metsää ja maailmaa,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän on minun metsäni, maailmain,
hän on minun ainoain.
Minä rakastin yötä ja päivää myös,
nyt rakastan häntä ma vain,
hän, hämärän impeni ihmeellinen,
niin vieno, mut väistyvä ain.
Minä rakastin muita ja itseäin,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän on mulle minä, hän on mulle muu,
hän on minun armahain.
- Eino Leino
Sitaatti
Aika on liian hidas niille, jotka odottavat, liian nopea niille, jotka pelkäävät, liian pitkä niille,
jotka surevat ja liian lyhyt niille, jotka iloitsevat. Mutta niille, jotka rakastavat, aika on ikuinen.
— Henry van Dyke
Suudelma on Lönnrotin keksimä sana.
Postikortin teksti ja kysymykset kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.
Postikortti: Kissoja ja kukkia

Kuva on vanhasta postikortista, jossa luki:
Nimipäiväonnittelut Esterille Annalta
Kissa istui ikkunalla,
kutoi pientä sukkaa.
Älä itke tyttö rukka,
itkus menee hukkaan.
- vanha loru, jota lapset kansakoulussa kirjoittivat ystäviensä muistovihkoihin
Hiiri metsään menee,
Pieni kelkkanen perässä,
Pieni kirves kelkkasessa.
Kissa aialta kysyy:
- Mihis menet hiiri parka?
- Mänen puita purjomaan,
Tervaksia tempomaan,
Katajoja kaatamaan,
Havuksia hankkimaan.
- A ku puu päälles kaatu?
- Miä juoksen juuren ala.
- A ko nälkä näykkäsöö?
- Koverran koivun kuorta.
- A ku vatsas poaristuu?
- Mie voitelen voisulalla.
- Mistä hiiri voita saapi?
- Vanhan ämmän vakkasesta.
- Mistä se vanha ämmä saap?
- Nuoren lehmän kukkarosta.
- Mistä se nuori lehmä saapi?
- Kultasen kukan nenästä,
Heliäisen heinän päästä.
- Suomen kansan vanhat runot
Postikortti: Onnellista Uutta Vuotta

Postikortti: Hyvää Joulua

Kasku - Mikä on majavien joululaulu? - Joulupuu on nakerrettu.
Kasku Opettaja: Tärkeintä jouluna ei ole suinkaan se, että toivotte lahjoja vaan mitähän se voisi olla? Lapset: No, tietenkin se, että todella saamme ne lahjat, joita toivomme.
Postikortti: Onnittelen nimipäivänäsi

Postikortti: Helsingin suurkirkko

Postikortteja on ollut tapana lähettää sekä kotimaan matkoilta että ulkomailta.
Keskustelun aiheita
Muistatko millaisia vanhat postikortit olivat?
Onko sinulla tallessa vanhoja postikortteja?
Kerro niiden herättämistä muistoista!
Mikä saamasi kortti on ollut
sinulle erityisen mieluinen?
Mistä postikortteja sai ostaa?
Teitkö itse postikortteja?
Lähetitkö ennen paljon kortteja?
Mitä kirjoitit ja kenelle lähetit kortteja?
Onko sinulla nykyisin tapana lähettää kortteja?
Millaisia ja kenelle niitä lähetät?
Millaisen postikortin itse haluaisit saada?
Tultiinko ennen kutsumatta kylään?
Vai ilmoitettiinko kylään tulosta etukäteen postikortilla?
Viipyivätkö kaukaa tuleet vieraat kauan?
Mitä vieraille tarjottiin?
Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.