Postikortti: Rakkaus
Tampere 1.3.1929
Helena hyvä!
Kerron Sinulle salaisuuden.
Mutta ensin saat luvata,
että et kerro sitä muille.
Lupaathan?
Minä taidan olla rakastunut,
oikein kunnolla ja perusteellisesti.
Jos en nyt ole löytänyt
sitä oikeaa, elämäni miestä,
en tiedä, kuka toinen se voisi olla?
Uskotko minua?
Miehen nimi on Niilo.
Tulemme ensi lauantaina
teidän luoksenne maalle.
Voi hyvin siihen asti.
Terveisin
Mari
Keskustelunaiheita
Millainen oli ensimmäinen ihastuksesi?
Miten sinä itse rakastuit?
Kerro miltä tuntui olla rakastunut?
Kerroitko rakkaudestasi kennelläkään toiselle?
Minkä ikäisenä ennen sai aloittaa seurustelun?
Minkä ikäisenä sinä aloitit seurustelun?
Miten vanhemmat valvoivat nuorien menemistä?
Missä nuoret tapasivat toisiaan?
Missä seurustelevat parit tapasivat toisiaan?
Milloin poika sai halata, milloin suudella tyttöä?
Oletko tällä hetkellä ihastunut tai rakastunut?
Minä rakastin metsää ja maailmaa,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän on minun metsäni, maailmain,
hän on minun ainoain.
Minä rakastin yötä ja päivää myös,
nyt rakastan häntä ma vain,
hän, hämärän impeni ihmeellinen,
niin vieno, mut väistyvä ain.
Minä rakastin muita ja itseäin,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän on mulle minä, hän on mulle muu,
hän on minun armahain.
– Eino Leino
Sitaatti
Aika on liian hidas niille, jotka odottavat, liian nopea niille, jotka pelkäävät, liian pitkä niille,
jotka surevat ja liian lyhyt niille, jotka iloitsevat. Mutta niille, jotka rakastavat, aika on ikuinen.
— Henry van Dyke
Suudelma on Lönnrotin keksimä sana.
Postikortin teksti ja kysymykset kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat – selkokirja muisteluryhmille. VTKL.
Luokka: mies, nainen, nuoruus, postikortti