Kuvat

Katiska olalla ja uskollinen koira seurana tällä talvikalastajalla helmikuussa 1979, jolloin Tampereella ja Helsingissäkin oli yli 50 cm lunta. Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Kiurala.

Aikuiset miehet tiernapoikina seurakuntatalolla joulukuussa 1979.

Aforismi Pahinta pelkuruutta on se, että tietää, mikä on oikein, eikä tee sitä.

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammalan seurakuntatalo.

Lauantaiseura oli Helsingin yliopiston opiskelijoiden ja nuorten opettajien perustama (1830) seura, joka kokoontui lauantai-iltaisin. He hankkivat kirjallisuutta ja keskustelivat niistä innokkaasti monta tuntia. Myöhemmin tässä ryhmässä syttyi into kansallisen Suomen luomiseen. Taulun alareunaan on merkitty kuvassa olevat henkilöt: (vas.) Elias Lönnrot, Fredrik Cygnaus, Fredr. Tengström, J. J. Nordström, B. O. Lille, J. V. Snellman, J. J. Nervander, A. A. Laurell, J. L. Runeberg. Heistä Lauantaiseuran perustajajäseniä olivat Runeberg, Nervander, Laurell, Lille ja Nordström. Taulu on ollut käytössä Museomäen koulussa ja Turun lyseon lukiossa Pahvilevyn päälle liimattu monivärinen painopaperi. Taulun yläreunassa kaksi metallirenkailla vahvistettua reikää. Taulun reunat päällystetty harmaalla kangasnauhalla. Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Otava Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua) Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9. CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat, Inventaarionumero TMM21298:39, Finna

A. Edelfeltin mukaan sommitellut ja piirtänyt Albert Gebhard Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Otava valmistaja Oy Tilgmann Ab Tietoa kansakoulujen opetustauluista löytyy Outi Talvitien kirjasta (22 sivua) Suomikuvan rakentajat – kansakoulun kuvataulut. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 9. CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat, Inventaarionumero TMM22391:20, Finna

Jeesus kaksitoistavuotiaana temppelissä Tämä kertomus on Raamatussa Luukkaan evankeliumin 2:41-52 "Jeesuksen vanhemmat menivät joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille. Kun Jeesus oli tullut kahdentoista vuoden ikään, he taas juhlan aikaan matkasivat sinne, niin kuin tapa oli. Juhlapäivien päätyttyä he lähtivät paluumatkalle, mutta poika jäi vanhempien huomaamatta Jerusalemiin. Nämä luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivän matkan, ennen kuin alkoivat haeskella häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta. Kun he eivät löytäneet häntä, he palasivat Jerusalemiin jatkaen etsintäänsä. Kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet temppelistä. Hän istui opettajien keskellä, kuunteli heitä ja teki heille kysymyksiä. Taulu on ollut käytössä Turun kansakouluissa. Kangasreunaiselle pahville kiinnitetty paperi, jossa litografia "Jeesuslapsi temppelissä". Jesus im Tempel Pahvissa ylhäällä reiät (metallisilla läpivienneillä), joitten läpi pujotettu sinivalkoinen naru. Leipziger Schulbildverlag von F. E. Wachsmuth, Leipzig. Biblische Anschauunsbilder, nach Gemälden von A. H. Schramm, herausgegeben von Jul. Lohmeyer. sarjanumero 17. Kaivertanut Julius Lohmeyer, Leipziger Schulbildervarlag von F. E. Wachsmuth, valmistaja Alois Hans Schramm Painettu Leipzigissä noin 1900 Sitaatti Surkuttelen niitä ihmisiä, jotka pitävät ääntä maisten asiain katoavaisuudesta ja häipyvät tarkastelemaan niiden mitättömyyttä. Olemmehan me olemassa tehdäksemme katoavaisen pysyväksi, mutta se voi tapahtua vain, jos kumpaakin osataan arvostaa oikein. - Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832) CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat, Inventaarionumero TMM17609:694, Finna

Kuva on otettu Helsingin Puistolassa, Puistotie 74, vuonna 1956. Sisko (Pirkko Pöysälä) ja veli istuvat joulukuusen edessä. Veli on lomalla armeijasta. CC BY 4.0, Juhani Eklund, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 17 luvussa 4. Paasikivestä Kekkoseen. Kuva ©U. A. Saarinen / JOKA / Museoviraston kuvakokoelmat

Kuvassa alikersantti Antero Rokka esittelee Paranohvin poikaa
eli vangiksi ottamaansa neuvostoliittolaista kapteenia
majuri Sarastielle ja luutnatti Lammiolle.

Tauno Palo esitti majuri Sarastietä ja Jussi Jurkka luutnantti Lammiota.
Antero Rokkaa näytteli Reino Tolvanen.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 27
luvussa 8. Tuntematon sotilas.

Kuva © KAVI / Suomen Filmiteollisuus SF Oy 1955

Kuvassa Väinö Linna on toinen vasemmalta. Hän toimi Finlaysonin kehräämön karstaajana. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 28 luvussa 8. Tuntematon sotilas. Kuva CC0 Wikimedia Commons

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 31 luvussa 9. Armi. Kuva CC0 Wikimedia Commons

Miss Universum Armi Kuusela, Helsingin ylipormestari Eero Rydman ja toimittaja Niilo Tarvajärvi Töölön Pallokentällä Armi Kuuselan kunniaksi järjestetyssä Kukkaisjuhlassa Helsingin olympialaisten päättäjäispäivän iltana. Helsinki, Urheilukatu 5. Paavo Nurmen tie 2. CC BY 4.0, Olympia-kuva Oy, Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionumero XLVIII-298, Finna

Saksan liittotasavallan urheilujoukkue on laskeutunut Helsingin lentoasemalle Seutulaan Helsingin olympialaisia varten heinäkuussa 1952. CC BY 4.0 Bonin Volker von, 1952 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionumero N210762, Finna

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 35 luvussa 11. Olympialaiset. Urheilumuseon sivustolla voi tehdä 360°-virtuaalikierroksen Paavo Nurmen kotitalossa Turun Jarrumiehenkadulla, jossa Paavo Nurmi asui lähes 30 vuoden ajan. Täältä hän lähti juoksulenkeilleen, joilla rakentui pohjakunto kymmeniin maailmanennätyksiin ja yhdeksään olympiakultaan. Nurmen perheen omistama asunto on nyt kotimuseo, jonka Urheilumuseo on sisustanut 1920-luvun asuun, osittain alkuperäisillä esineillä. Tartu kotitalon kuvaan hiirellä ja liikuta näkymää. Kuva © Räshid Nasretdin, Historian kuvakokoelma, Museoviraston kuvakokoelmat

Mies istuu ulkona ja juo maitoa pullosta

Elannon mainoskuva 1950 -luvulta.

Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N92160

Tarjoilua kotihipoissa 1955 Helsingin Uuden yhteiskoulun oppilaita vanhojenpäivän iltana luokkatoverin kotona Katajanokalla. Tarjolla oli nakkeja ja perunasalaattia. Suurissakin kaupungeissa puuhella oli vielä monessa kodissa. Sen tilalla tai lisäksi saattoi olla kaasuliesi. Sähköhellat vakiintuivat vasta myöhemmin. Kuvamuistiharjoitus Heijasta kuva seinälle suurena, jos ryhmä on iso tai tulosta jokaiselle osallistujalle tai osallistujaparille kuva. Kuvaa katsellaan ja tutkitaan esim. 1-2 minuuttia. Sen jälkeen se poistetaan näkyvistä ja esitetään kuvaa koskevia kysymyksiä tai pyydetään kertomaan kuvasta esim. 10 eri asiaa. Montako nakkia kuvassa näkyy? Mihin kuvan nainen nojaa? Mitä miehellä on yllään? Onko miehellä esiliina? Missä naisen oikea käsi on? Mitä mies tekee? Onko nakkikattila puuhellalla, sähköliedellä vai kaasuhellalla? Montako kattilaa kuvassa on? Mikä esine on hellan etunurkassa? Kuvaile keittiön valaisinta. Onko keittiössä kirjava vai yksivärinen verho? Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N260744 Finna

Sormiloru Peukaloputti sai sian hei! Suomensutti sen kotiin vei. Pitkä mies siltä niskat taittoi. Nimetön siitä makkarat laittoi. Pikku Sakari ne suuhunsa söi. Lorun aikana käydään läpi kaikki sormet. Viimeisen lauseen kohdalla viedään lusikka lapsen suuhun. Tämä loru on syntynyt niihin aikoihin, kun joka maatalossa tehtiin makkaratkin itse. Video Kouluruokailun historiaa Youtube (5:30 min) Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 62 kappaleessa 17. Koulu. Kuva © Ensio Kauppila, Vapriikin kuva-arkisto

CC BY 4.0 Valokuvaaja Yrjö Taurovaara, Helsingin kaupunginmuseo, Elanto -lehden kuva. FINNA

Kuva on otettu Pihlajasaaren hiekkarannalla Helsingissä. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. Kuva CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211429, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1966.

Mies ja kolme lasta rannalla Sompasaaressa Helsingissä. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N93489, Helsingin kaupunginmuseo 1950.

Kuva on otettu Hesperian puistossa Töölönlahden rannalla.

Sananparsi Ei se näe, kun nai, eikä se nai, kun näkee.

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210541, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo, 1960.

Kuntoilua Hietaniemen uimarannalla uinnin lomassa. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N150829, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo, 1944.

Opiskelija Ossi Mäntylä valmistaa joustinpatjaa opettaja A. Porkan ohjauksessa Ammattienedistämislaitoksen verhoilijakurssilla Helsingissä 1958. Alkuperäinen kuvateksti: "Opettaja A. Porkka opastaa Ossi Mäntylää verhoilijan ammattiin liittyvissä työharjoituksissa." Kuluttaja 46/1958, s. 18

Sananlasku - Jopa rupesi Lyyti kirjoittamaan (kun sai oikean osoitteen). Tarkoittaa: Työ alkaa sujua. - Jos ei tämä passaa, niin katsele kintaitasi. Näin sanotaan liian vaativan työn teettäjälle. - Onpa se niin näppimestä tärkkimeen. Tarkoittaa työn jäljen kehumista turhankin tarkaksi. - Se on justiinsa kuin tuumastukilla tehty. Tarkoittaa työn jäljen kehumista.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10091J

Kauhantekijät Sulo Toivonen ja Raimo Salonen työssään. Karinaisessa, Varsinais-Suomessa vuonna 1956. Alkuperäinen kuvateksti: "Kauhantekijät Sulo Toivonen (etualalla) ja Raimo Salonen kuvattuina verstaassa. Koivupölli sorvataan ensin nuijakis, jollainen nähdään takana olevan Salosen kädessä. Sen jälkeen nuija halkaistaan sahalla kahtia, ja kaksi kauhan raakakopiota on valmiina. Tässä verstaassa valmistettuja kauhoja muuten myydään myös OTKn välittäminä osuusliikkeittemme myymälöissä." Kuluttajain lehti 5/1956, s 7 Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Ensio Heikkilä, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7708A

Opettaja näyttämässä, miten ostokset paketoidaan Kulutusosuuskuntien Keskusliiton Osuuskauppakoulun myyjäkurssilla Helsingissä 1950-luvulla. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien keskusliiton kokoelma D1974_33_12068A

Pientilallinen myymässä lehmää teuraaksi osuuskaupan sisäänostajalle 1955.

Sanonta Sillä on jutut kuin rahattomalla lehmän ostajalla. Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot.

Sananlasku Sanasta miestä, sarvesta härkää.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien keskusliiton kokoelma D1974_33_10551A

Kulutusosuuskuntien Keskusliiton pääjohtaja Jalmari Laakso puhumassa Kulutusosuuskuntien Keskusliiton uuden kirjapainotalon harjannostajaisissa Helsingissä 1956. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7727B

Metsuri kuorimassa pölliä Iisalmen maalaiskunnassa, Pohjois-Savossa 1959. Alkuperäinen kuvateksti: "Pinotavaran kuorinta meneillään. Vaivattoman näköistä, mutta kovaa 'jobia'." Kuluttaja 6-7/1959, s. 9 CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Ensio Heikkilä, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7589C

Metsuri tauolla nuotion ääressä termospullo ja voileipä käsissään. Alkuperäinen kuvateksti: "Suomen metsät jumahtelevat taas kirveeniskuista. Välillä joutaa sentään jätkämies istahtamaan nuotiolle, kaivamaan termospullon ja voileipäkäärön repustaan ja hengähtämään." Kuluttajain lehti 2/1956, s. 16)

Sanonta Pohojanmaalta Passaa sitä komian kulukee vanhaski pairas.

CC0 11Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7600D

Keiteleen Osuuskaupan työntekijöitä lastaamassa sokeritoppia kuorma-auton lavalle 1930-1940-luvulla. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_11231CxxA

Kainuulainen metsuri kämpässä kuorimassa perunoita vuonna 1932. CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7599B

Tulosta Anttilan tavaraluettelo-kuvasarjan tekstit (15 sivua). kuva: Anttilan kuvasto syksy 1966

1970-luvulla vaatteissa oli käytössä monenlaista tyyliä, vaikka miehen asun yleisilme tuntuu vuosien varrella vaihdelleen vain vähän. Aikakausi on tunnistettavissa paitsi vaatteiden yksityiskohdista myös käytetyistä nimityksistä. Tällä luettelon sivulla esitellään mm. nuorisopukua ja käyttöpukua. 1960-luvulla alkanut hippiliike vaikutti 70-luvun muotiin. Lahkeet levenivät. Tolppakorkoisia kenkiä oli sekä miehillä että naisilla. Naisilla näki melkein nilkkoihin saakka ulottuvia hameita. Sukkahousuissa ei ollut reiden yläosassa raitoja niin kuin pitkissä sukissa, joten minihame saattoi lyhentyä mikrohameeksi. Naiset käyttivät myös vähemmän naisellisia housupukuja. Katukuvassa näkyi myös yhdistelmiä maxitakki ja mikroshortsit. Kankaissa oli isoja graafisia kuvioita ja niissä voimakkaat värit. Neonvärejäkin käytettiin. Joissakin vaatteissa oli hapsureunoja. Silmälasit olivat suurilinssisiä ja paksusankaisia. Kuten kuvasta näkyy, vaaleanpunaisia miesten paitoja on ollut käytössä yli 40 vuotta. Tulosta Anttilan tavaraluettelo-kuvasarjan tekstit (15 sivua). kuva: Anttilan kuvasto syksy 1970

Torikauppiaalla oli myynnissä vihtoja, juuriluutia, männynhavuja ja kuusiseppeleitä.
Kainalossa koivunoksista sidottu varpuluuta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 8.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-19896_2.tif

Tammikuun alennusmyynnit vuonna 1961.
Ostajien joukossa oli myös paljon miehiä,
joita tuntuivat kiinnostavan vaate- ja lasitavarat.

Sananlasku
Nuttu nurin, onni oikein.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 13.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23925_1.tif

Helsingin kaupungin rahatoimistossa oli kiirettä ennen palkkapäivää kun palkkarahoja pantiin tilipusseihin.
Kuvassa virkailija Kaarlo Tonttila järjestelee Suomen Pankista noudettuja rahoja.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 26.8.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27258_2.tif

Liikennepoliisi lumipyryn keskellä Helsingin keskustassa joulukuun lopussa 1961. Jouluvalot loistavat vielä.

Sanonta Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 29.12.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-28884_9.tif

Suomen Talokeskus Oy:n osastopäällikkö Kari Rahkamo vuonna 1961.

Diplomi-insinööri Kari Rahkamo (s.1933) oli aikoinaan Suomen paras kolmiloikkaaja ja edusti Suomea kaksissa olympialaissa (1956 ja 1960). Hän on jäätanssija Susanna Rahkamon isä, joka on toiminut kaupunginhallituksen puheenjohtajana, Helsingin kaupungin kaupunginjohtajana ja ylipormestarina.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Ilpo Lukus/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 29.9.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27708_1.tif

Taksinkuljettaja työssään helteisenä päivänä vuonna 1960. Huomaa virkalakki. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/ Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 16.7.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21929_7.tif

Aforismi
Mikäli elät vain menneessä,
on koko elämäsi historiaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 3.1.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-19848B_1.tif

Markkulan tilan tilanhoitaja Matti Kaasinen esittelee rygja-lampaan vuonia eli karitsoita. Rygja-lampaat tuotiin Suomeen Norjasta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Vihti 21.5.1962. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40493_4.tif

Mies kylvää pellolle väkilannoitteita, joiden levittäminen pelloille ja nurmikoille oli jo maaliskuussa aloitettu Etelä-Suomessa. Leudosta talvesta huolimatta kylvötöihin ei vielä päästy.

Touon aika

Touon, toivon kaunis kevät! Nuori nurmi vihannoi, laaksot lauluin helisevät, koko viita virttä soi. Keijut lehdikossa lymyy, joka kukkasesta hymyy, kevät suuren riemun loi.

Päivän terä maita kultaa, puuhun lehti puhkeaa, heiluu kuokka, kääntää multaa, tuorehena tuoksuu ma; aura kyntää vaot syvät, kylväjä jo kylvää jyvät, kasvu kerran kohoaa.

- Yrjö Kilpinen Antti Juhani (Anders Johan) Rytkösen, 1870-1930, mukaan Vanha kansakoululaulu

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Sipoo 23.3.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24819_5.tif

Uudenmaan läänin traktorikyntömestaruus meni syksyllä 1960 jälleen Karjalohjalle. Tuomarinkylän pelloilla käydyn kilpailun voitti Eero Rautiainen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 12.10.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22810_1.tif

Metsästysseurue Bodom-järvellä sorsastuskauden alkuhetkillä puoliltapäivin. Linnustus alkoi tuolloin ensimmäistä kertaa klo 12.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Espoo 20.8.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22179_3.tif

Mies tahkoaa Karkkilan raivausleirillä kuokanterää teräväksi.
Karkkilan leirillä Mustjäven tienoilla raivattiin kaikkiaan 200 hehtaaria peltoa ja asutusalueita.
Talvisodan jälkeen 400 000 pakolaista pyrittiin asuttamaan nopeasti.
Maatalousministeriö perusti keväällä 1941 parikymmentä raivausleiriä eri puolille Suomea.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Karkkila 30.5.1941. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r41-456_6.tif

ELÄMÄN MURHEITA

Helsinki 29.4.1948

Paras ystäväni!
Kiitos kirjeestäsi!
Voi, et tiedä, miten paljon
minulla on ollut murheita.
Näinä viikkoina on
pääni tullut vallan harmaaksi.
Timo on ollut kovin sairas.
Mutta se ei ole pahinta.
Mirja meni naimisiin,
eikä kertonut siitä meille etukäteen.
Salasi tämän asian äidiltään ja isältään!
Isä suuttui asiasta kamalasti.
Nyt hän ei puhu Mirjalle mitään.
Voi, voi kuinka tästä selvitään?
Voitko sinä auttaa meitä?

Terveisin
Elsa

Keskustelun aiheita

Oliko sinulla ystävää, jolle
saatoit kertoa tai kirjoittaa elämäsi murheista?
Millaisista murheista kerroit? Saitko apua?

Saattoiko naapureille kertoa murheistaan?
Miten selvisit elämän vaikeista asioista?
Onko sinulla nyt ystävää, jolle
voi kertoa tai kirjoittaa elämän murheista?
Miten nykyään selviät huolista?

Millaista oli kasvattaa lapsia?
Muistatko, miltä tuntui, kun lapsesi kertoi menevänsä naimisiin?
Muistatko, mitä tarkoitettiin sanoilla susipari, polkkapari ja leipäsusi?
Mitä sinä ajattelet

• avioliitosta
• avoliitosta
• sukupuolesta
• sukupuolineutraaliudesta
• moniavioisuudesta
• apilaperheestä

Älä juokse miesten perässä,
anna niiden juosta sinun perässäsi.
- Näin neuvottiin tyttöjä ennen

Ja jos mua lemmit armahain,
niin tule minun tupaseeni!
Tupa on tehty ja kaunistettu
mun nuorehen sydämeeni.
Tupa on hongista huolitettu
ja karsina kalevanpuista!
Ja jos mua lemmit armahain,
niin ethän sä huoli muista?

- Eino Leino

Arvoitus Se on pohjaton, se on kanneton.
Se on tuoretta lihaa täynnä. Mikä se on?
Sormus

Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Sanonta
Elä niin, että on, mitä vanhana kiikkustuolissa muistella!

Sanonta
Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran.

Sitaatti
Arkeologi on paras mies, jota voi toivoa.
Mitä vanhemmaksi nainen tulee,
sitä kiinnostuneempi mies on hänestä.
- Agatha Christie

Helsinki 7.5. 1931

Serkku hyvä!

Nyt minulla on oikein asiaa.
Minäkin lähden nyt
sinne naimisiin!
Miltä se kuulostaa?
Hyvältä tietysti ja
hyvältä sen täytyy maistuakin!

Häät ovat helluntaina.
Toivon, että sinä tulisit auttamaan meitä leipomisessa.

Sinun lämpimäisiäsi parempaa ei ole.
Olet tervetullut häihin,
mutta apuakin tarvitaaan.

Tulethan?

Terveisin
Marja

Keskustelunaiheita

Kenelle kerroit ensimmäiseksi, että aiot mennä naimisiin?
Oltiinko yleensä kauan kihloissa ennen naimisiin menoa?
Millaisissa häissä olet ollut?
Kerro entisistä hääpuvuista, hääruoaista ja -juomista.
Valmistettiinko tarjottavat itse?
Mistä hääpuvut saatiin?
Mistä sormukset hankittiin?
Oliko ennen erityisiä päiviä,
jolloin mentiin naimisiin?
Vihkikö pappi hääparin aina kirkossa?
Muistako häämarsseja ja häävalsseja?
Minkälaisia lahjoja hääpari sai?
Tuliko häihin kuokkavieraita? Millaisia?
Muistatko häihin liittyviä hauskoja sattumuksia?
Kerro aviopuolisostasi?
Miten nykyiset häät eroavat entisistä?

mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Sanonta
Kell' onni on, se onnen kätkeköön.

Vanha uskomus
Astioiden särkyminen häissä tietää pariskunnalle onnea.

Lapsus
Väkivalta parisuhteessa on asia, jonka eteen kannattaa tehdä töitä.
- Vantaan Sanomat