Kuvat

Katiska olalla ja uskollinen koira seurana tällä talvikalastajalla
helmikuussa 1979,
jolloin Tampereella ja Helsingissäkin oli yli 50 cm lunta.

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Kiurala.

Kuvassa alikersantti Antero Rokka esittelee Paranohvin poikaa
eli vangiksi ottamaansa neuvostoliittolaista kapteenia
majuri Sarastielle ja luutnatti Lammiolle.

Tauno Palo esitti majuri Sarastietä ja Jussi Jurkka luutnantti Lammiota.
Antero Rokkaa näytteli Reino Tolvanen.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 27
luvussa 8. Tuntematon sotilas.

Kuva © KAVI / Suomen Filmiteollisuus SF Oy 1955

Mies istuu ulkona ja juo maitoa pullosta

Elannon mainoskuva 1950 -luvulta.

Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N92160

Sananparsi Ei se näe, kun nai, eikä se nai, kun näkee.

CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N150829, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo, 1944.

Torikauppiaalla oli myynnissä vihtoja, juuriluutia, männynhavuja ja kuusiseppeleitä.
Kainalossa koivunoksista sidottu varpuluuta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 8.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-19896_2.tif

Tammikuun alennusmyynnit vuonna 1961.
Ostajien joukossa oli myös paljon miehiä,
joita tuntuivat kiinnostavan vaate- ja lasitavarat.

Sananlasku
Nuttu nurin, onni oikein.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 13.1.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-23925_1.tif

Helsingin kaupungin rahatoimistossa oli kiirettä ennen palkkapäivää kun palkkarahoja pantiin tilipusseihin.
Kuvassa virkailija Kaarlo Tonttila järjestelee Suomen Pankista noudettuja rahoja.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 26.8.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27258_2.tif

Liikennepoliisi lumipyryn keskellä Helsingin keskustassa joulukuun lopussa 1961.
Jouluvalot loistavat vielä.

Sanonta
Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 29.12.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-28884_9.tif

Suomen Talokeskus Oy:n osastopäällikkö Kari Rahkamo vuonna 1961.

Diplomi-insinööri Kari Rahkamo (s.1933) oli aikoinaan Suomen paras kolmiloikkaaja ja edusti Suomea kaksissa olympialaissa (1956 ja 1960). Hän on jäätanssija Susanna Rahkamon isä, joka on toiminut kaupunginhallituksen puheenjohtajana, Helsingin kaupungin kaupunginjohtajana ja ylipormestarina.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Ilpo Lukus/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 29.9.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27708_1.tif

Aforismi
Mikäli elät vain menneessä,
on koko elämäsi historiaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 3.1.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-19848B_1.tif

Markkulan tilan tilanhoitaja Matti Kaasinen esittelee rygja-lampaan vuonia eli karitsoita. Rygja-lampaat tuotiin Suomeen Norjasta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Vihti 21.5.1962. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40493_4.tif

Uudenmaan läänin traktorikyntömestaruus meni syksyllä 1960 jälleen Karjalohjalle. Tuomarinkylän pelloilla käydyn kilpailun voitti Eero Rautiainen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 12.10.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22810_1.tif

Metsästysseurue Bodom-järvellä sorsastuskauden alkuhetkillä puoliltapäivin. Linnustus alkoi tuolloin ensimmäistä kertaa klo 12.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Espoo 20.8.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22179_3.tif

Mies tahkoaa Karkkilan raivausleirillä kuokanterää teräväksi.
Karkkilan leirillä Mustjäven tienoilla raivattiin kaikkiaan 200 hehtaaria peltoa ja asutusalueita.
Talvisodan jälkeen 400 000 pakolaista pyrittiin asuttamaan nopeasti.
Maatalousministeriö perusti keväällä 1941 parikymmentä raivausleiriä eri puolille Suomea.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Karkkila 30.5.1941. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r41-456_6.tif

ELÄMÄN MURHEITA

Helsinki 29.4.1948

Paras ystäväni!
Kiitos kirjeestäsi!
Voi, et tiedä, miten paljon
minulla on ollut murheita.
Näinä viikkoina on
pääni tullut vallan harmaaksi.
Timo on ollut kovin sairas.
Mutta se ei ole pahinta.
Mirja meni naimisiin,
eikä kertonut siitä meille etukäteen.
Salasi tämän asian äidiltään ja isältään!
Isä suuttui asiasta kamalasti.
Nyt hän ei puhu Mirjalle mitään.
Voi, voi kuinka tästä selvitään?
Voitko sinä auttaa meitä?

Terveisin
Elsa

Keskustelun aiheita

Oliko sinulla ystävää, jolle
saatoit kertoa tai kirjoittaa elämäsi murheista?
Millaisista murheista kerroit? Saitko apua?

Saattoiko naapureille kertoa murheistaan?
Miten selvisit elämän vaikeista asioista?
Onko sinulla nyt ystävää, jolle
voi kertoa tai kirjoittaa elämän murheista?
Miten nykyään selviät huolista?

Millaista oli kasvattaa lapsia?
Muistatko, miltä tuntui, kun lapsesi kertoi menevänsä naimisiin?
Muistatko, mitä tarkoitettiin sanoilla susipari, polkkapari ja leipäsusi?
Mitä sinä ajattelet

• avioliitosta
• avoliitosta
• sukupuolesta
• sukupuolineutraaliudesta
• moniavioisuudesta
• apilaperheestä

Älä juokse miesten perässä,
anna niiden juosta sinun perässäsi.
- Näin neuvottiin tyttöjä ennen

Ja jos mua lemmit armahain,
niin tule minun tupaseeni!
Tupa on tehty ja kaunistettu
mun nuorehen sydämeeni.
Tupa on hongista huolitettu
ja karsina kalevanpuista!
Ja jos mua lemmit armahain,
niin ethän sä huoli muista?

- Eino Leino

Arvoitus Se on pohjaton, se on kanneton.
Se on tuoretta lihaa täynnä. Mikä se on?
Sormus

Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Sanonta
Elä niin, että on, mitä vanhana kiikkustuolissa muistella!

Sanonta
Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran.

Sitaatti
Arkeologi on paras mies, jota voi toivoa.
Mitä vanhemmaksi nainen tulee,
sitä kiinnostuneempi mies on hänestä.
- Agatha Christie

Helsinki 7.5. 1931

Serkku hyvä!

Nyt minulla on oikein asiaa.
Minäkin lähden nyt
sinne naimisiin!
Miltä se kuulostaa?
Hyvältä tietysti ja
hyvältä sen täytyy maistuakin!

Häät ovat helluntaina.
Toivon, että sinä tulisit auttamaan meitä leipomisessa.

Sinun lämpimäisiäsi parempaa ei ole.
Olet tervetullut häihin,
mutta apuakin tarvitaaan.

Tulethan?

Terveisin
Marja

Keskustelunaiheita

Kenelle kerroit ensimmäiseksi, että aiot mennä naimisiin?
Oltiinko yleensä kauan kihloissa ennen naimisiin menoa?
Millaisissa häissä olet ollut?
Kerro entisistä hääpuvuista, hääruoaista ja -juomista.
Valmistettiinko tarjottavat itse?
Mistä hääpuvut saatiin?
Mistä sormukset hankittiin?
Oliko ennen erityisiä päiviä,
jolloin mentiin naimisiin?
Vihkikö pappi hääparin aina kirkossa?
Muistako häämarsseja ja häävalsseja?
Minkälaisia lahjoja hääpari sai?
Tuliko häihin kuokkavieraita? Millaisia?
Muistatko häihin liittyviä hauskoja sattumuksia?
Kerro aviopuolisostasi?
Miten nykyiset häät eroavat entisistä?

mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Sanonta
Kell' onni on, se onnen kätkeköön.

Vanha uskomus
Astioiden särkyminen häissä tietää pariskunnalle onnea.

Lapsus
Väkivalta parisuhteessa on asia, jonka eteen kannattaa tehdä töitä.
- Vantaan Sanomat

Salokylä 9.7.1930

Serkku hyvä!

Ota nyt tuoli ja istu!
Putoat jaloitasi,
kun kuulet asiani.

Tahdotko miehen?
Usko pois tämä on totisinta totta.
En ole ennen ollut puhemiehenä,
mutta nyt olen.
Siis tahdotko miehen?

Sulhaskokelas on Niemen isäntä.
Hän on hyvä mies.
Muistathan Niemen isännän?
Isäntä sanoo ajatelleensa Sinua paljon,
mutta ei ole uskaltanut kosia.
Minä kysyn nyt hänen puolestaan:
Suostutko naimisiin hänen kanssaan?

Vastaa pian, sillä
tämä ei ole leikkiä!

Terveisin
Hilma

Keskustelunaiheita

Miten sinua on kosittu tai miten itse kosit?
Saattoiko ennen tyttö kosia?
Oletko toiminut puhemiehenä? Kerro kokemuksistasi!
Miten puhemiestä palkittiin palveluksistaan?
Miten ennen aviopuoliso löydettiin?
Mentiinkö naimisiin rahasta vai rakkaudesta?
Painostivatko vanhemmat lapsiaan naimisiin?
Minkälaisia ominaisuuksia arvostettiin
miehessä ja naisessa aviopuolisona?
Miten itse löysit aviopuolisosi?
Kerro omasta seurusteluajastasi!

Onko aviopuolison löytäminen nykyään
erilaista kuin ennen?

kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Sanonta
Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti.
Naimisiin kaikki hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu.

Tampere 1.3.1929

Helena hyvä!

Kerron Sinulle salaisuuden.
Mutta ensin saat luvata,
että et kerro sitä muille.
Lupaathan?

Minä taidan olla rakastunut,
oikein kunnolla ja perusteellisesti.
Jos en nyt ole löytänyt
sitä oikeaa, elämäni miestä,
en tiedä, kuka toinen se voisi olla?
Uskotko minua?

Miehen nimi on Niilo.
Tulemme ensi lauantaina
teidän luoksenne maalle.

Voi hyvin siihen asti.

Terveisin
Mari

Keskustelunaiheita
Millainen oli ensimmäinen ihastuksesi?
Miten sinä itse rakastuit?
Kerro miltä tuntui olla rakastunut?
Kerroitko rakkaudestasi kennelläkään toiselle?
Minkä ikäisenä ennen sai aloittaa seurustelun?
Minkä ikäisenä sinä aloitit seurustelun?
Miten vanhemmat valvoivat nuorien menemistä?
Missä nuoret tapasivat toisiaan?
Missä seurustelevat parit tapasivat toisiaan?
Milloin poika sai halata, milloin suudella tyttöä?

Oletko tällä hetkellä ihastunut tai rakastunut?

Minä rakastin metsää ja maailmaa,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän on minun metsäni, maailmain,
hän on minun ainoain.

Minä rakastin yötä ja päivää myös,
nyt rakastan häntä ma vain,
hän, hämärän impeni ihmeellinen,
niin vieno, mut väistyvä ain.

Minä rakastin muita ja itseäin,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän on mulle minä, hän on mulle muu,
hän on minun armahain.

- Eino Leino

Sitaatti
Aika on liian hidas niille, jotka odottavat, liian nopea niille, jotka pelkäävät, liian pitkä niille,
jotka surevat ja liian lyhyt niille, jotka iloitsevat. Mutta niille, jotka rakastavat, aika on ikuinen.
— Henry van Dyke

Suudelma on Lönnrotin keksimä sana.

Postikortin teksti ja kysymykset kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Innokkaita katsojia poikien mäkiautokilpailussa Helsingin Eläintarhassa lokakuussa 1957.

Mäkiautoilu oli 1950 ja 60-luvuilla yksi suosituimmista kaupunkilaislasten harrastuksista.

Mäkiauto on pyörien päälle tehty rakennelma,
joka liikkuu mäkeä alaspäin pelkän painovoiman avulla.
Siinä ei ole polkimia eikä moottoria,
joten tasaisella maalla se liikkuu vain työntämällä tai vetämällä.

Mäkiautoja rakennettiin itse monenlaisista laudoista ja levyistä.
Usein auton takaosa tehtiin maitokärryistä ja ohjauspyöräksi
- jos vain mahdollista - laitettiin oikean auton ratti
Jarruiksi tuli katajaiset kepit.

Edelleenkin järjestetään kilpailuja, kenen auto rullaa pisimmälle.

Mäkiautoilusta YLEn Elävässä arkistossa videoita ja lisätietoa.

Sananlasku
Auta miestä mäessä, älä mäen alla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 6.10.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9964_3.tif

Kuvassa isä ja tytär pelaavat Monopoli-peliä.
Monopoli-lautapeli julkaistiin vuonna 1935.
Pelissä myydään ja ostetaan kiinteistöjä.
Monopoli on taloustieteen käsite.
Se tarkoittaa sitä, että yksi yritys hallitsee markkinoita.
Peli on edelleen hyvin suosittu ja sitä pelataan monessa maassa.
Nykyään sitä voi pelata myös tietokonetta vastaan.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 21.12.1959.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: D2004_17_r1_r59-19769_2.tif

Vuonna 1957 yhä useammat ihmiset siirtyivät piippuun tupakan hinnan noustessa.
Kysynnän kasvaessa piipuille myönnettiin tuontilisenssejä,
mm. Ranskasta saatiin tuoda 450 000 markanja Englannista 160 000 markan arvosta piippuja.

Kuva ja tietoa vanhoista tupakkamerkeistä; kuva ja tietoa tupakan suodattimista; kuva ja tietoa piipputupakasta;kuva toisesta piippua polttavasta miehestä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 8.10.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9993_1.tif

Kouvolassa vuonna 1955 järjestettyjen Terpsikhoren tanssikilpailujen juhlatanssiaiset olivat Helsingin kauppakorkeakoululla.

Kuvassa jiven pyörityksessä tanssipari Vaistala-Savolainen.

Kasku
- Isoäiti oli oikeassa sanoessaan, ettei minun pitäisi käydä yökerhossa,
koska siellä saattaisi nähdä sellaista, mitä minun ei pitäisi nähdä.
- No, mitä sinä näit siellä?
- Isoäidin.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 7.11. 1955.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4235_1-2.tif

Elokuva "Nuori kapinallinen" ("Rebel Without a Cause")
tähtinään James Dean ja Natalie Wood oli maailmanmenestys.
Suomen ensi-ilta oli Helsingissä 26.10.1956 elokuvateatteri Reassa.
Elokuvan teemana oli sukupolvien välinen kuilu.
Se kertoi tunteisiin vetoavalla tavalla kolmesta lukiolaisesta.

Amerikkalainen näyttelijä James Byron Dean (1931 – 1955)
näytteli pääosaa kolmessa Hollywood-elokuvassa:
Eedenistä itään (1955), Nuori kapinallinen (1955) ja Jättiläinen (1956).

Dean harrasti autoilua. Hän mursi niskansa ja kuoli auto-onnettomuudessa 24-vuotiaana
ajaessaan uutta Porscheaan ylinopeutta.

SITAATTI
Unelmoi kuin eläisit ikuisesti. Elä kuin kuolisit tänään.
- James Dean

Kasku
Blondi on elokuvateatterin lippuluukulla.
- Miten te nyt taas olette ostamassa lippua?
Olen myynyt jo kaksi tähän samaan elokuvaan.
- Joku tyyppi ovella repii aina sen lipun!

Kuva on Muistoissamme 50-luku -kirjassa sivulla 80.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc Valokuvaaja Eero Makkonen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 11.12.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-7450_1.tif

Vuonna 1956 alkoi kesäkuun 9. päivänä helleaalto.
Parhaimmillaan elohopea nousi Helsingissä 29 + asteeseen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 12.6.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6022_2.tif

Nyrkkeilyliiton toiminnanjohtaja A. Salokangas antaa onnenpotkun
Milanon EM-kilpailuihin lähtevälle nyrkkeilijä Pentti Hämäläiselle.
Pentti Hämäläinen osallistui kisoihin silloin ainoana suomalaisena nyrkkeilijänä.
Nyrkkeily on ollut olympialaisten ohjelmassa jo vuodesta 1904.

Nyrkkeilijän välineitä ovat hammassuojat, käsisiteet, päänsuoja,
otteluhanskat, säkkihanskat ja nyrkkeilytossut.
Harjoituskypärä on usein myös poskipäitä suojaava.
Nykyään tuhannet ihmiset harrastavat kuntonyrkkeilyä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 12.5.1951.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r51-1476_2-2.tif

Paavo Nurmi tutkii solmioita omistamassaan vaatetusliikkeessä Mikonkatu 5:ssä Helsingissä.

Urheilumuseon julkaisemia kuvasarjoja Paavo Nurmen elämästä.

Sanonta: Kauppa se on, joka kannattaa.

Arvoitus: Yhdestä ovesta sisään mennään, kahdesta tullaan ulos? Housut

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 7.9.1950.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1-r50-1357_2-2.tif

Taksinkuljettajien piti ennen pukeutua virka-asuun.
Vuonna 1957 virka-asusta oli lupa helteellä riisua takki ja lakki.
Kuvassa taksinkuljettaja Ruotsalaisen teatterin tolpalla Helsingissä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Eero Markkula/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 17.8.1957
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9498_1-2.tif

Professori, akateemikko Martti Haavio käytti kirjailijanimeä P. Mustapää.
Kuva on otettu Helsingissä 21.3.1960.

Martti Haavio (1899-1973) oli monipuolinen kulttuurivaikuttaja, tiedemies ja runoilija.
Hän kirjoitti paljon lintuaiheista lyriikkaa. Hänestä on YLE.fi:n sivuilla.

Sanastoa: Tulenkantajat, Suojeluskunta, Akateeminen Karjala-seura, Aale Tynni,

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-20696_1.tif

Kulttuuripitoista seurustelua: vasemmalta kirjailija Hella Wuolijuoki, näyttelijä Glory Leppänen, maisteri T. J. Särkkä ja elokuvaohjaaja Matti Kassila.

Virossa syntynyt, äärivasemmistolainen Hella Wuolijoki (1886-1954) oli alunperin Ella Maria Murrik. Hän oli monipuolinen persoona: näytelmäkirjailija, kansanedustaja, Yleisradion pääjohtaja, maanviljelijä ja rikas liikenainen. Talvisodan aikana hän änkesi itsensä mukaan rauhanneuvotteluihin ja jatkosodan aikana hänet tuomittiin vankeuteen maanpetoksesta. Hän majoitti neuvostoliittolaista desanttia, Kerttu Nuortevaa. Wuolijoesta on tehty elokuva Hella W.

Hella Wuolijoki kirjoitti Niskavuori-sarjan, jonka esikuvana oli hänen puolisonsa Sulo Wuolijoen kotitalo, Hauholla sijaitseva Vuolijoen kartano. Hella Wuolijoen kynästä ovat näytelmät Entäs nyt Niskavuori? Niskavuoren Heta, Niskavuoren leipä, Niskavuoren naiset, Niskavuoren nuori emäntä, Häijynpuoleisia pikkunäytelmiä, Iso-Heikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle, Justiina, Juurakon Hulda, Kulkurivalssi, Työmies Rantasen perhe ja Vihreä kulta.

Hella Wuolijoki oli vakoilija, joka hyödynsi liikesuhteitaan politiikassa ja politiikkaa liikesuhteisssa. Hän laati Neuvostoliiton lähetystölle Helsingissä säännöllisiä poliittisia tilannekatsauksia.

Wuolijoki on Erkki Tuomiojan äidin äiti.

YLE:n Elävässä arkistossa on useita Hella Wuolijokeen liittyviä dokumentteja.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 1952. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r52-1692_1.tif

Ohjaaja Aarne Tarkas ja elokuvan Nina ja Erik sankaripari, Martti Katajisto ja Pirkko Mannola.

Aarne Tarkas (s. 1923) on käsikirjoittanut 35 elokuvakäsikirjoitusta, mm. elokuvat Radio tekee murron (1951), Yö on pitkä (1952) ja Olemme kaikki syyllisiä (1954) sekä joitakin tv-sarjoja. Hän ohjasi mm. elokuvat Ei ruumiita makuuhuoneeseen (1959), Isaskar keturin ihmeelliset seikkailut (1960), Oksat pois (1961) sekä Herra sotaministeri (1967).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

– Mitä sinä teet? Kysyi isä tyttäreltään.
– Kuutamoa vain katselen.
– Sano sille kuutamolle, että ottaa moponsa ja ajaa tiehensä!

cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, Helsinki 9.2.1960.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-20235_1.tif

Näyttelijä Joel Rinne rooliasussaan Hjalmar Bergmanin näytelmässä Swedenhielmit
(Helsinki 6.6.1960).

Joel Rinne (1897-1981) oli kansallisteatterin näyttelijä, joka esiintyi myös elokuvissa ja radiossa.
Hänen veljensä Jalmari Rinne oli myös tunnettu näyttelijä.

Erityisen hyvin Joel Rinne muistetaan komisario Palmuna elokuvissa Komisario Palmun erehdys,
Kaasua, komisario Palmu! Tähdet kertovat, komisario Palmu sekä Vodkaa, komisario Palmu.
Lisäksi hän esiintyi mm. elokuvissa Kuollut Mies rakastuu, Kuollut mies vihastuu,
Kuollut mies kummittelee, Niskavuori taistelee, Niskavuoren Aarne, Koskenlaskijan morsian,
Aatamin puvussa ja vähän Eevankin, Olenko minä tullut haaremiin! Tulitikkuja lainaamassa,
Suomisen perhe ja Kalle-Kustaa Korkin seikkailut.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21149_1.tif

Amerikkalainen filmitähti William Holden nojailee Palace-hotellin vastaanottotiskiin
käytyään juuri saunassa (Helsinki 6.6.1956).

Amerikkalainen William Holden (1918-1981) kuuluu legendaarisiin näyttelijöihin.
Hän näytteli mm. elokuvissa Auringonlaskun katu,
Eilen syntynyt, Päivien kimallus ja Vankileiri 17.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r5947_1.tif

Maailman kuuluisin jazzmuusikko Louis Armstrong sekstetteineen
keräsi Messuhallin täyteen yleisöä toukokuussa 1962
(Helsinki 27.5.1962).

Louis Armstrong (1901-1971) soitti trumpettia ja lauloi. Hänellä on New Yorkissa kotimuseo.

Sitaatti
Jokaisena päivänä pitäisi kuulla vähintään yksi kaunis laulu,
lukea hyvä runo, nähdä jokin oivallinen maalaus
ja jos mahdollista, puhua muutamia järkeviä sanoja.
Goethe

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40590_6.tif

Näyttelijä Arvo Lehesmaa kotioloissaan Helsingissä (28.9.1959).

Arvo Lehesmaa (1901-1973) oli Suomisen perheen Volmar-vaari, johtaja Gunnar Rygseck Komisario Palmun erehdyksessä
ja näytteli mm. seuraavissa elokuvissa:Kuollut mies vihastuu, Särkelä itte, Prinsessa Ruusunen, Ruma Elsa,
Aaltoska orkaniseeraa, Katarina kaunis leski, Radio tekee murron, Pitkäjärveläiset, Pekka Puupää, Herrojen Eeva,
Minäkö isä?, Hilmanpäivät, Pekka ja Pätkä pahassa pulassa, Rakas lurjus, Pekka ja Pätkä miljonääreinä,
Molskis, sanoi Eemeli, molskis!, Täällä Pohjantähden alla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Halme/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-18573_2.tif

Näyttelijäpariskunta Irja ja Matti Ranin olivat vuonna 1959 lähdössä kesäkiertueelle.
Näytelmä oli William Gibsonin "Kaksi kiikkulaudalla".
Sitä esitettiin tuolloin elokuun loppuun saakka kymmenillä paikkakunnilla.
(Helsinki 15.6.1959).

Teatterineuvos Matti Ranin (1926-2013) oli kansallisteatterin näyttelijä,
joka esiintyi useissa elokuvissa ja televisiosarjoissa.
Hän oli vänrikki Kariluoto elokuvassa Tuntematon sotilas
ja kirkkoherra Salpakari elokuvissa Täällä Pohjantähden alla sekä Akseli ja Elina.
Komisario Palmu-elokuvissa hän näytteli lain ylioppilasta.
Vaimonsa Irjan (1950-1995) kanssa hän pyöritti 27 vuotta Kasper-nukketeatteria.
Se tuli koko kansalle tunnetuksi television lastenohjelmissa,
kun vuonna 1960 alettiin lähettää lastenohjelmaa nimeltä Raninien tv-perhe.
Sen ajan lapset tunnistavat Kasper-nuken huudahduksen Trai trai trallallaa!

cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-17390_1.tif, Kuvia kaikille -sivusto

Maisteri Toivo Särkkä (oik.) esitteli ohjaaja Edvin Laineen kutsuvieraille,
jotka olivat saapuneet katsomaan Tuntematon sotilas -elokuvaa Bio Rexiin
(Helsinki 22.12.1955).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4647_1.tif

Virolainen laulaja Georg Ots vieraili Danilona Operettiteatterin
"Iloisessa leskessä" 1960-luvulla (Helsinki 1.2.1962).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-29843_1.tif

Säveltäjä Igor Stravinsky(1882 – 1971) haastateltavana hotelli Palacessa.
Venäläissyntyinen, USA:ssa asuva säveltäjä Igor Stravinsky johti
Radion Sinfoniaorkesterin vuoden 1961 syyskauden
ensimmäisessä tiistaikonsertissa omia sävellyksiään.
(Helsinki 11.9.1961).

Arvoitus
Mikä on neulassa, ovessa ja ihmisen päässä? (silmä)

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-27458_1.tif

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen ja presidentti Pehr Evind Svinhufvudin eli Ukko-Pekan rintakuva (Helsinki 25.8.1938).

Wäinö Aaltonen (1894-1966) on Pohjoismaiden merkittävimpiä kuvanveistäjiä.
Hän teki Tampereen Hämeensillalla olevat Pirkkalaisveistokset
Eränkävijä, Kauppias, Suomen neito ja Veronkantaja vuosina 1928-29.

Muita hänen töitään ovat Paavo Nurmen patsas ja eduskuntatalon istuntosalin patsaat
Raivaaja, Henkinen työ, Tulevaisuus, Usko ja Sadonkorjaaja (1932).

Muotokuvat hän teki mm. presidentti K. J. Ståhlbergistä, kirjailija Joel Lehtosesta,
Jean Sibeliuksesta sekä Ruotsin kuningattaresta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Sitaatti
Luo, taiteilija! Älä puhu!
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

Aforismi
Takuuvarma keino säilyttää itsensä luovana
on pakottaa itsensä oppimaan joka päivä jotain uutta.

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r38-325_2.tif

Suurjuoksija Hannes Kolehmainen "Lentävä suomalainen"
esiintyi Huhtamäki-yhtymän mainoksessa
ja suositteli Ranamalt-ravintojuomaa urheilijoille (Helsinki 6.7.1948).

Hannes Kolehmainen (1889-1966) oli viisinkertainen olympiamitalisti.
Hän juoksi Tukholman olympialaisissa kolme kultaa
ja yhden hopean ja Antwerpenissa kultaa maratoonilla.

Urheilumuseon kuvia Finnassa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r48-915_1.tif

Kansallisteatterin näyttelijä Tauno Palo roolivihkoineen 50-vuotispäivänsä aattona.

Tauno Palo (1908-1982) esiintyi yli 60 elokuvassa ja levytti kymmeniä lauluja. Palo näytteli mm. elokuvissa Vaimoke, Kulkurin valssi, Jääkärin morsian, Rosvo-Roope, Loviisa - Niskavuoren nuori emänta, Niskavuoren naiset, Juurakon Hulda, Kaivopuiston kaunis Regina, Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin, Tuntematon sotilas. Ansa Ikosen kanssa hän muodosti elokuvakankaalla parin, jonka luultiin olevan pari myös oikeassa elämässä.

Tupakan vaikutuksista tunnettiin sota- ja pula-aikana lähinnä vain positiiviset vaikutukset (kuva tupakka-askeista, kuva piipuista, kuva suodattimesta). Tauno Palo kuoli kurkkusyöpään.

Hänelle pystytettiin synnyinkaupunkiinsa Hämeenlinnaan muistolaatta 100-vuotissyntymäpäivänään hänen mukaansa nimetyllä Tauno Palon raitilla. Palolla on kahdesta avioliitostaan kolme poikaa: Pertti, Martti ja Jukka-Pekka.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
(Helsinki 24.10.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13613_1.tif

Kesällä 1959 18-vuotias laulaja Paul Anka esiintyi kahtena iltana Linnanmäellä
innokkaiden ihailijoiden edessä (Helsinki 18.8.1959).

Paul Ankan (s. 1941) hittejä olivat mm. You Are My Destiny, Crazy Love, Lonely Boy,
Put Your Head on My Shoulder, My Home Town ja Puppy Love.

Hän myös sävelsi ja sanoitti kappaleita, jotka menestyivät muiden esittämänä.
Tunnetuin niistä on Frank Sinatran tunnuslauluksi muodostunut, Ankan sanoittama My Way.

Paul Ankan musiikkia on YouTubessa ja YLE:n Elävässä arkistossa.

Sananlasku: Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-18085_6.tif

Kansallisteatterin näyttelijä Tauno Palo vuonna 50-vuotispäivänsä aattona.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 24.10.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13613_2.tif

Ansa Ikonen, Tauno Palon moninkertainen vastanäyttelijä elokuvissa
ja teatterissa onnittelemassa lämpimästi päivänsankaria.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Rakkautta on silloin, kun näkee jonkun,
mutta se tuntuukin mahassa.
- Sofia 5 v.

Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 25.10.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13625_5.tif