Opetustaulu (uskonto) Jeesus-lapsi temppelissä

Jeesus kaksitoistavuotiaana temppelissä
Tämä kertomus on Raamatussa Luukkaan evankeliumin 2:41-52

”Jeesuksen vanhemmat menivät joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille.
Kun Jeesus oli tullut kahdentoista vuoden ikään,
he taas juhlan aikaan matkasivat sinne, niin kuin tapa oli.

Juhlapäivien päätyttyä he lähtivät paluumatkalle,
mutta poika jäi vanhempien huomaamatta Jerusalemiin.

Nämä luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivän matkan,
ennen kuin alkoivat haeskella häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta.

Kun he eivät löytäneet häntä, he palasivat Jerusalemiin jatkaen etsintäänsä.

Kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet temppelistä.
Hän istui opettajien keskellä, kuunteli heitä ja teki heille kysymyksiä.

Kaikki, jotka kuulivat mitä hän puhui,
ihmettelivät hänen ymmärrystään ja hänen antamiaan vastauksia.

Hänet nähdessään vanhemmat hämmästyivät kovasti, ja hänen äitinsä sanoi:
– Poikani, miksi teit meille tämän? Isäsi ja minä olemme etsineet sinua,
ja me olimme jo huolissamme.

Jeesus vastasi heille:
– Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?
Mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hän tällä tarkoitti.
Jeesus lähti kotimatkalle heidän kanssaan, tuli Nasaretiin ja oli heille kuuliainen.
Kaiken, mitä oli tapahtunut, hänen äitinsä kätki sydämeensä.

Jeesukselle karttui ikää ja viisautta; Jumalan ja ihmisten suosio seurasi häntä.”

Taulu on ollut käytössä Turun kansakouluissa.

Kangasreunaiselle pahville kiinnitetty paperi,
jossa litografia ”Jeesuslapsi temppelissä”.
Jesus im Tempel
Pahvissa ylhäällä reiät (metallisilla läpivienneillä),
joitten läpi pujotettu sinivalkoinen naru.

Leipziger Schulbildverlag von F. E. Wachsmuth, Leipzig.
Biblische Anschauunsbilder, nach Gemälden von A. H. Schramm,
herausgegeben von Jul. Lohmeyer.
sarjanumero 17.

Kaivertanut Julius Lohmeyer, Leipziger Schulbildervarlag von F. E. Wachsmuth,
valmistaja Alois Hans Schramm
Painettu Leipzigissä noin 1900

Sitaatti
Surkuttelen niitä ihmisiä, jotka pitävät ääntä maisten asiain katoavaisuudesta
ja häipyvät tarkastelemaan niiden mitättömyyttä.
Olemmehan me olemassa tehdäksemme katoavaisen pysyväksi,
mutta se voi tapahtua vain, jos kumpaakin osataan arvostaa oikein.
– Johann Wolfgang von Goethe (1749 – 1832)

CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM17609:694,
Finna

Luokka: lapsi, mies, opetustaulu