Kuva CC0 Kuvia Suomesta Roine-Piirainen

Bufo bufo

Rupikonna on hyvin yleinen koko Euroopassa.
Se voi elää 15-vuotiaaksi.

Suomessa elää monta sammakkolajia, ja ne kaikki ovat rauhoitettuja.
Siksi sammakonkutua ei ole lupa ottaa lasitölkkiin seurattavaksi.

Sammakko syö hyönteisiä, matoja, etanoita, kotiloita, hämähäkkieläimiä ja pieniä kaloja.

Rupisammakko elää kosteassa elinympäristössä.
Talvet se on horroksessa kivenkoloissa tai lammen tai järven pohjamudassa.

Kun rupikonna puolustautuu, se erittää ihostaan myrkyllistä limaa.
Ihmisille ja nisäkkäille sammakonliha on myrkyllistä ja kitkerän makuista.
Suolla eläville linnuille sammakonliha maistuu sen sijaan hyvin.

• Oletko seurannut sammakonkudun kehittymistä?

Laulu Raparperin alla & Saku sammakko & Pienet sammakot

LUONTO-kuvapakankuva numero 11

Kuva CC0 Pixabay Princesse Petit Pois

Erinaceus europaeus

Siili on öisin liikkuva nisäkäs. Se elää keskimäärin 3–4 vuotta.
Siili viettää talven horroksessa, joka Suomessa kestää 6–7 kuukautta.

Sukukypsyyden siili saavuttaa syntymän jälkeisenä talvena.
Poikueeseen kuuluu 2–10 poikasta.

Siili puolustautuu menemällä kerälle, jolloin siitä tulee piikikäs pallo.
Siilin suurimpia vihollisia nykyään ovat robottiruohonleikkurit ja autot.

Siili on kaikkiruokainen ja syö etenkin hyönteisiä ja pieniä selkärankaisia.
Siilillä on laktoosi-intoleranssi eli sille ei saa antaa maitoa.
Hyönteiset ja madot kuuluvat siilin ruokalistalle.
Sille voi haavilla pyydystää syötävää.
Kala on siilin suurta herkkua ja kissanruokaakin se pistelee poskeensa mielellään.
Kesällä siilin hyvinvointia voi tukea huolehtimalla, että sillä on vettä juotavaksi.
Talveksi voi tehdä talvehtimislaatikon tai huolehtia rauhallisesta pesäpaikasta.

• Oletko ruokkinut siiliä? Mitä tarjoilit sille?
• Oletko nähnyt siilin? Millaisia havaintoja teit?

Laulu Siili menee lypsylle & Ihme ja kumma

LUONTO-kuvapakankuva numero 14

Kuva CC0 Pixabay

Sciurus vulgaris

Oravan turkiksia käytettiin joskus kauan sitten maksuvälineenä.
Sana ”raha” on alun perin tarkoittanut oravannahkaa.
Pohjanmaalla on 1900-luvun alussa maksettu jopa taloja oravannahoilla.

Orava syö kuusen siemeniä, marjoja ja hedelmiä, toukkia, linnunmunia ja -poikasia.

Pyöreän pesänsä orava vuoraa sisältä naavalla, ruoholla, sammalilla ja lehdillä.
Ensimmäinen poikue syntyy huhti-toukokuussa, toinen myöhemmin kesällä.
Kerralla poikasia syntyy 3–6 kappaletta.

Oravat kätkevät ruokaa varastoon maahan tai puun koloihin.

• Kuinka pienen oravan poikasen olet nähnyt?
• Muistatko lauluja, jotka kertovat oravasta?

Laulu Oravan pesä: Makeasti oravainen & Kas kuusen latvassa oksien alla
& Olipa pikkuinen oravanpoika kotona Kuuselassa

LUONTO-kuvapakankuva numero 14

Kuva CC0 Pixabay

Syksyllä orava vaihtaa kesäpuvun talviturkkiin.
Se on paksumpi kuin kesällä javäritykseltään lähes harmaa.
Ilmojen kylmeneminen saa turkin tuuheutumaan.
Vaaleampi väri antaa suojaa lumen tullessa.

Kuva CC0 Pixabay Emmi Nummela

Vulpes vulpes

Kettu on onkaloissa asuva koiraeläin, jonka päävihollinen on kotka.

Kaikkiruokainen kettu on ollut turkiseläin.

Syyhypunkki aiheuttaa ketulle kapia, joka voi tarttua kotieläimiin ja ihmisiin.
Siksi kuolleeseen kettuun ei saa koskea paljain käsin.

Monissa kansansaduissa viekas kettu ottelee karhun ja jäniksen kanssa
viisaudesta, oveluudesta ja nopeudesta.

• Oletko joskus onnistunut näkemään ketun luonnossa?
• Millaisia tunteita kettu tai sen näkeminen sinussa herättää?

Laulu Mummon kanat & Kettu juoksi yli järven & Ketun joululaulu
& Kettu ja tähti & Kettu ja korppi

LUONTO-kuvapakankuva numero 15

Kuva CC0 Pixabay Thomas Wilken

Lepus europeus

Rusakkoa metsästetään sekä ravinnoksi että turkin takia.

Jänikset nakertavat puiden kuoria.
Siksi hedelmäpuiden runkoja suojataan ja ympäröidään verkkoaidoilla.

Rusakko voi risteytyä metsäjäniksen kanssa,
mutta niiden jälkeläiset eivät kykene lisääntymään.

Ilman matkalippua matkustavaa kutsutaan jänikseksi.

• Onko sinulla ollut lemmikkinä kania tai jänistä?
• Tunnistatko lumesta jäniksen jäljet?

Laulu Jänis istui maassa & Jänöjussin mäenlasku & Jäniksellä pitkät korvat

LUONTO-kuvapakankuva numero 16

Lisätietoja Luontoportti

Kuva CC0 Pixabay

Alces alces

Hirvi on Suomen metsien kookkain nisäkäs.
Sen pääravintoa kesäisin ovat pajut ja lehtipuiden oksat.
Suurta herkkua ovat maitohorsmat.
Syksyllä hirvi syö mustikoita, puolukoita ja varpuja.
Myöhemmin maistuu pihlajan, haavan ja katajan oksat
sekä talvella männyn versot.
Kookas eläin syö noin 20 kg vuorokaudessa,
joten se voi aiheuttaa metsälle isot tuhot.

Hirviurokselle kasvaa joka vuosi uudet sarvet.
Välillä se voi menettää sarvensa toisen uroksen kanssa mitellessä.

Hirvipaisti on terveellistä ja herkullista.
Metsästyksen sivutuotteena saadaan komeita taljoja.

Metsätuhojen lisäksi hirvistä on harmia maanteillä.
Hirvikolareita sattuu joka vuosi noin 2 000.

• Oletko nähnyt hirveä?
• Pidätkö hirven lihasta? Entä taljasta tai sarvista sisustuksessa?

Laulu Hirvenmetsästys & Hirvi ja karhu

LUONTO-kuvapakankuva numero 17

Kuva CC0 Pixabay David Mark

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

Ursus arctos

Karhu on Euroopan suurin petoeläin ja Suomen kansalliseläin.
Se syö haaskoja, hirviä ja marjoja.

Citykarhut mellastavat mehiläistarhoilla
ja käyvät tonkimassa talojen roskalaatikoita.

Karhun lempinimiä ovat mesikämmen, otso, kontio, ohto, nalle ja metsän omena.
Itse asiassa ne ovat kaikki kiertoilmauksia.
Karhu on ollut metsästäjälle vaarallinen vastustaja,
ja siitä ei sen vuoksi haluttu puhua ”oikealla” nimellä.

Talvet karhu viettää unten mailla.
Talviunen aikana sille syntyvät pennut.

Karhun lihassa voi olla trikiinin toukkia kuten kaikkien raatoja syövien eläinten lihassa.
Siksi karhunliha täytyy kypsentää yli 70 asteessa.

Moni isovanhempi on leikkinyt lastenlastensa kanssa Karhu nukkuu -leikkiä.
Leikkiin kuuluu laulu, joka loppuu sanoihin: Eipäs nukukaan!
Silloin karhu herää peiton alta ja yrittää ottaa leikkijöitä kiinni.
Se, kenet hän saa kiinni ensimmäisenä, jää seuraavaksi karhuksi.

• Onko sinulla ollut rakasta lelunallea?
• Oletko maistanut karhun lihaa?
• Oletko koskaan maannut karhuntaljalla?

Laulu Karhunpoika sairastaa & Nalle Puhin sadelaulu & Karhu nukkuu
& Metsämiehen laulu (Terve metsä, terve vuori)

LUONTO-kuvapakankuva numero 18

Kuva CC0 Tapani Hellman

Kuva CC0 Pixabay Reijo Telaranta

Rangifer tarandus

Poro on peuran kesytetty muoto. Se on puolikesy kotieläin.

Porotalous on Lapissa tärkeä elinkeino.
Porosta saadaan hieno talja, terveellistä lihaa ja komeat sarvet.
Luista keitetään luulientä ja jänteillä neulotaan taljoja.

Porot syövät jäkälää, sieniä, heinää ja ruohovartisia kasveja
sekä puiden ja pensaiden lehtiä.

Poroerotuksessa porotokka eli lauma ajetaan aitaukseen,
vasat merkitään ja teuraaksi menevät porot erotetaan muista.

Ahma on poron pahin vihollinen.

• Oletko syönyt poronkäristystä tai poropaistia? Piditkö siitä?
• Oletko istunut poron vetämässä reessä?
• Tiedätkö, kuinka pitkä on poronkusema? (noin 7,5 km)

Laulu Juokse porosein & Petteri Punakuono & Poro juoksee tunturilla
& Lapinmaa

LUONTO-kuvapakankuva numero 19

Lisätietoja Luontoportti

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

Kuvassa saukko rannalla kala kynsissään.

Tukevalle paperille liimattu monivärinen painopaperi.
Taulun yläreunassa puinen lista,
taulun sivuissa ja alareunassa valkoinen kangasnauha.

Taulu on ollut käytössä Åbo Svenska Samskolassa

CC BY-NC-ND 4.0 Turun museokeskus, Inventaarionro TMM18168:586, Finna

(Parus caeruleus)

Satakunnan maakuntalintu sinitiaisesta on tietoja Luontoportissa.

BirdLife Suomi on järjestänyt Pönttöbongauksenvuodesta 2013 lähtien.
Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja.
Tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista
ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan.

2014 pönttöbongaukseen osallistui yli 5000 ihmistä yli 3000 paikalla,
ja kaikkiaan ilmoitettiin lähes 30 000 pöntön tiedot.
Pönttöbongauksen havaintoihin voi tutustua tulossivulla.

Kuva © Tero Pelkonen

(Passer montanus)

Kesäkuun alkupuolella järjestetään valtakunnallinen pönttöbongaustapahtuma,
jossa tarkkaillaan kaikkien linnunpönttöjen asukkaita.

Kuva © Ari Ahlfors www.naturephoto.1g.fi

(Falco tinnunculus)

Tuulihaukoille rakennetaan nykyään tämän näköisiä avopönttöjä.
Luonnossa tuulihaukka pesii vanhassa oravan, varislinnun tai petolinnun pesässä,
jonne naaras tuo jonkin verran korsia ym.

Tuulihaukasta löytyy tietoja Luontoportissa.

Kuva © Ari Ahlfors, www.naturephoto.1g.fi

(Corvus monedula)

Kesäkuun alkupuolella järjestetään valtakunnallinenpönttöbongaustapahtuma,
jossa tarkkaillaan kaikkien linnunpönttöjen asukkaita.

Kuva © Ari Ahlfors www.naturephoto.1g.fi

Kuva kottaraisparvesta

Kuva © Petri Pietiläinen

Sturnus vulgaris

Kuva © Ari Ahlfors www.naturephoto.1g.fi

(Ficedula hypoleuca)

Kirjosieppo rakentaa pesänsä pönttöön tai puunkoloon. Se kerää sinne kuivia lehtiä, männyn kuoriliuskoja, heiniä ja juuria ja vuoraa ohuilla korsilla tai jouhilla.

Toukokuussa pesään ilmaantuu 5–8 munaa, joita naaras hautoo pari viikkoa.

Vuosittaisessa pönttöbongauksessa tarkkaillaan mm. kirjosieppojen elämää.

Kirjosieposta tietoja Luontoportissa.

Kuva © Ari Ahlfors www.naturephoto.1g.fi

Markkulan tilan tilanhoitaja Matti Kaasinen esittelee rygja-lampaan vuonia eli karitsoita. Rygja-lampaat tuotiin Suomeen Norjasta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Vihti 21.5.1962. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40493_4.tif

Asutustilan karja oli vielä tilapäissuojassa syyskuussa 1947,
jolloin sanomalehtimiesretkikunta teki tutustumismatkan
siirtolaisten oloihin Pohjois-Karjalaan ja Savoon.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_11.tif

Loru
Pium' paum' papin kello,
lukkarin lesken lehmän kello.
Vallesmannin varsan kello,
Markkulan Heikin hevosen kello.

Sananlasku
Hyvä hevonen näkyy huononkin loimen alta.

Mielikuvamatka kuvan avulla
Ohjaaja lukee rauhallisesti:
Ota hyvä ja rento asento. Astu sisään kuvaan.

• Mitä näet ympärilläsi?
• Millaisia ääniä kuulet?
• Millaisia tuoksuja tunnet?
• Haluatko koskettaa jotakin?
• Mistä olet tullut tähän paikkaan?
• Tapaat henkilön, joka ei näy kuvassa. Mitä häneltä kysyt?
• Miten matkasi tästä jatkuu?

Kuva CC0 Outi Mäki

Kana on kaikkiruokainen. Ihmisen ruuantähteiden ja rehuseosten lisäksi se syö siemeniä, vihreitä kasvinosia, hedelmiä, marjoja, matoja, hyönteisiä ja toukkia.

Sanastoa: hautomakone, kukko, pesä, kolesteroli, vapaan kanan muna, Omega, tehokanala, kesäkana, luomutuotanto, virikekanala

Sananlasku
Loppui lyhyeen kuin kanan lento.

Kasku
- Kuinka monta munaa kana munii ylipäänsä vuodessa?
- Ei kana muni yli päänsä.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

(Larus canus)

Lokit elävät usein suurissa yhdyskunnissa, joissa on mukana useita lajeja. Ne voivat lentää päivittäin kymmeniä kilometrejä. Ne syövät pikkukaloja, pikkujyrsijöitä, surviaissääskiä, lentomuurahaisia ja kastematoja. Suurikokoisemmat lajit syövät haaskoja, kalaa, jätteitä, lintujen poikasia ja -munia sekä pieniä vesilintuja.

Linnut tekevät yksinkertaisen pesän kasveista matalan kasvillisuuden joukkoon.

Kalalokin sukulaisia ovat naurulokki, merilokki, harmaa- ja selkälokki sekä pikkulokki.

Anton Tšehovin yksi klassikkonäytelmä on nimeltään Lokki.

Kuva © Sastamala Visual Oy

(Phoenicurus phoenicurus)

Leppälintu painaa vain 14–19 g.
Se on kolopesijä, joka tykkää vähän ränsistyneistä linnunpöntöistä.

Talveksi leppälintu lentää Afrikkaan.

Käki munii usein juuri leppälinnun pesään.

Kuva © Sastamala Visual Oy

(Anas platyrhynchos)

Sorsastus alkaa vuosittain 20. elokuuta ja kestää joulukuun loppuun.

Sorsista on tietoa Luontoportin sivuilla. Sorsien sukuun kuuluu heinäsorsan lisäksi haapana, harmaasorsa, heinätavi, jouhisorsa, lapasorsa ja tavi. Heinäsorsan toinen nimi sinisorsa tulee uroksen sinivihreän pään väristä.

- Miksi sorsa ui?
- Sen jalat ei ulotu pohjaan.

Jean Sibelius sävelsi A.V. Koskimiehen runon Souda, souda sinisorsa

Souda, souda, sinisorsa, souda tähän rantaan;
pesäs tänne rakenna sen ritvakoivun kantaan!

Laske, laske, pursi pieni, laske valkamaani;
purrestasi neito nuori, astu asuntaani!

Tääll' on sija suoritettu sammalista sulle;
tule, tule, kultaseni kumppaniksi mulle!

Tääll' on aallot armahat ja suuret hongat huojuu;
solkikoivut soreasti aallon helmaan nuojuu.

Laulu löytyy YouTubesta useiden artistien esittämänä.

Laulu yksinäisyys -teemasta

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi
Sorsa se Saimaan aalloissa sousi,
kaipasi, kaipasi kullaistaan,
mihin lie joutunut, kuka sen ties,
joko lie ampunut metsämies,
metsämies?

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi
kanteli kaihoa sydämessään,
syys oli synkkä ja kulta ei tullut,
vilu oli uida joukossa jään.

Sorsa se Saimaan aalloissa sousi,
kuikutti kurja yksinään.

Emil Kauppi ja Antti Juhani Rytkönen (1870-1930)

Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomen yleisin sorsalintu on heinäsorsa eli sinisorsa (Anas platyrhynchos).

Jean Sibelius sävelsi ja hänen ystävänsä A. V. Forsman (myöh. Koskimies) sanoitti 1899 laulun Souda, souda sinisorsa.

Souda, souda, sinisorsa, souda tähän rantaan;
pesäs tänne rakenna sen ritvakoivun kantaan!
Laske, laske, pursi pieni, laske valkamaani;
purrestasi neito nuori, astu asuntaani!

Tääll' on sija suoritettu sammalista sulle;
tule, tule, kultaseni kumppaniksi mulle!
Tääll' on aallot armahat ja suuret hongat huojuu;
solkikoivut soreasti aallon helmaan nuojuu.

Topeliuksen suomentamassa Inarinjärvi-laulussa sanotaan:
Siel uipi sorsa suruton...

Lapsen suusta
Alakoululaisen koevastauksesta:
Sorsa kuuluu räpylijalkaisiin.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Grus grus

Kurki on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu.
Se sopii hyvin suopitoisen maakunnan tunnukseksi.

Tietoja ja kuvia kurjista Luontoportin sivuilla.

Kasku
Kaksi kurkea jutteli suolla.
- Viitsisitkö nostaa tuon sammakon minulle?
- En minä ole mikään nostokurki!

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kurki muistuttaa harmaahaikaraa.
Lentävät linnut erottaa siitä, että kurki lentää kaula suorana, harmaahaikara kaula taivutettuna.

Kurjet saapuvat Suomeen huhtikuun puolivälin paikkeilla.
Syksyllä ne lähtevät syys-lokakuussa.
Linnut lentävät V-muotoisissa auroissa, joissa ilmanvastus on pienempi kuin yksin lentäessä.
Auran kärjessä lentävää vaihdellaan.
Suurimmissa auroissa saattaa olla satoja lintuja.

Kurjet viihtyvät soilla ja rantaniityillä – muuttoaikoina vilja- ja perunapelloilla.

Arvoitus
- Mikä lintu pystyy lentämään korkeammalle kuin vuoret?
- Kaikki linnut. Vuoret eivät osaa lentää ollenkaan.

Sanonta
Ei lintu liian korkealle lennä,
jos se lentää omilla siivillään.
- William Blake (1757-1827)

Kuva © Sastamala Visual Oy

(Cygnus cygnus)

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu.

Kuuntele laulujoutsenen fanfaari (Suomen luonnonsuojeluliitto).

Kaks joutsenta

Kuva © Sastamala Visual Oy

Laulajapoika

Kuva © Sastamala Visual Oy

Joutsenta kutsutaan myös laulujoutseneksi.

On olemassa myös kyhmyjoutsen, pikkujoutsen, mustajoutsen, trumpettijoutsen ja mustakaulajoutsen.

Kalevalassa Lemminkäinen saa tehtäväkseen ampua Tuonen joutsenen.
Hän lähtee suorittamaan tehtävää jousi ja nuolet mukanaan.
Lemminkäinen kuitenkin joutuu virtaan ja hänet isketään palasiksi.
Lemminkäisen äiti nostaa poikansa palat joesta ja elvyttää hänet henkiin.

Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa Lemminkäisen äiti näkyy taustalla tuonen joutsen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Runo

Kaksi onnellista

On koti pieni puussa,
on pesä pehmoinen.
Nää kaksi toukokuussa
jo rakensivat sen.

Ja siihen joka korren
he kantoi nokassaan
ja alla kotiorren
he lauloi riemuaan.

Ei heiltä mitään puutu,
on elo ihanaa.
He toisilleen ei suutu,
oi pientä onnelaa!

He laulaa aamuin, illoin
kiitosta Luojallen.
Ja hartahana silloin
ma sitä kuuntelen.

Immi Hellén, 1927
Julkaistu kirjassa Lasten runokirja: Suomen pojille ja
tytöille omistettu. 1930 Valistus, Helsinki.

Kasku
- Kuinka kolme pikkulintua syö nopeammin sangollisen kauroja kuin kolme hevosta?
- Linnut eivät syö hevosia.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Vanha loru
Pii, pii, pikkuinen lintu, tee pellolle pesäsi, kalliolle kartanosi,
kaivon korvalle kotisi, hongan oksalle hovisi.

Saman lorun toinen versio
Piu, pau pieni lintu, paleltaako jalkojas,
koivun oksalla ollessas, marjanvarrella maatessas?
Piu, pau pieni lintu.

Aforismi
Metsässä olisi hyvin hiljaista, jos vain ne linnut laulaisivat,
jotka parhaiten osaavat.
- Henry van Dyke (1852–1933)

Kuva © Sastamala Visual Oy

Lyrurus tetrix

Teeriuros on sinimusta, lyyrapyrstöinen ja isokokoinen kanalintu.
Kun uros lentää, näkyy tummanruskeissa siivissä siipijuova ja pyrstö näyttää pitkältä.
Silmän yläpuolella on punainen heltta.
Se on suurimmillaan pesintäkauden alkaessa.

Naarasteeri muistuttaa metsonaarasta, mutta on pienempi.
Sillä on selvä valkea siipijuova ja kellanruskean poikkijuovikas kaula sekä halkoinen pyrstö.

Teeren koivet ovat höyhenpeitteiset, varpaat ovat tummanruskeat,
nokka on musta ja silmät tummanruskeat.

Keväisin teerikoiraat kokoontuvat ryhmäsoitimelle.
Naaraat valitsevat ominaisuuksiltaan parhaan koiraan parittelukumppanikseen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Naarasteeri muistuttaa metsonaarasta, mutta on pienempi.
Sillä on selvä valkea siipijuova ja kellanruskean poikkijuovikas kaula sekä halkoinen pyrstö.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sisilisko voi vaaratilanteessa irrottaa häntänsä.
Irrallinen häntä jää kiemurtelemaan hetkeksi itsekseen ja hämää vihollista niin,
että sisilisko itse pääsee karkuun.
Tämän irrotustempun sisilisko voi kuitenkin tehdä vain yhden kerran.
Tilalle kasvavaa uutta häntää se ei enää pysty irrottamaan.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomessa on yli 300 koirarotua.

Koiraroduista ja koirien hoitamisesta saa tietoa Kennelliiton sivustolta.

Sananlasku

- Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
- Kyllä koira haavansa nuolee.
- Kyllä koira koiran tuntee.
- Koiralla on isäntä, mutta kissalla palveluskunta.
- Ei ole koiraa karvoihin katsominen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Runo

Mirri sairastaa

Ikävän nyt kerron teille;
mirri sairastui!
Paha oli ilma eilen,
mirri vilustui.

Nyt on vaivaa ystävällä
– senhän arvaatkin –
kaikk’ on kipeänä hällä,
nenä, varpaatkin.

Minä häntä silittelin,
ei hän hyrrännyt.
Maidollakin mairittelin,
ei hän lerkkinyt.

Äiti makkarankin osti,
mirrilleni vei,
mirri päätänsä vaan nosti,
sanoi: »kiitos, ei!»

Viimein isän tohvelihin
mirri löysi tien;
kävi sinne kyyryksihin
ystäväni pien’.

Sh, sh, lapset, hiljaa aivan,
antaa maata vain.
Uni huomiseksi vaivan
poistaa pienoltain.

Samuli Suomalainen (1850–1907)
Pieni helmivyö: Suomen runoja koulunuorisolle. 1895.
Werner Söderström, Porvoo.

Kissa eri kielillä

Englanti cat, pussy
Ruotsi katt, misse
Norja katt
Tanska kat
Hollanti kat
Saksa katze
Ranska chat
Latvia kakis
Viro kass
Liettua katé
Esperanto kato
Portugali gato
Espanja gato
Italia gatto
Kreikka gáta
Puola kot
Venäjä kot
Turkki kedi
Unkari macska
Japani neko
Latina feles

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sananlasku ja sanonta

Ei makaavan kissan suuhun hiiri juokse kannustaa ahkeruuteen.
Ahkerat saavat työstään tuloksen jalaiskurit jäävät ilman.

Ei ole kissaa karvoihin katsominen. Näin sanotaan, kun muistutetaan,
että ihmisen ulkoinen olemus voi joskus pettää.
Ihminen voi antaa itsestään väärän kuvan taikka ensivaikutelman.

Sillä ihmisellä on kissan päivät -sanonta tarkoittaa, että henkilön elämä on helppoa ja onnellista.

Kissa kiitoksella elää.
Konstit on monet, sano akka, kun kissalla pöytää pyyhki.
Vaihtelu virkistää, sano kissa, kun akalla pöytää pyyhki.
Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa.
Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.
Kun kissa on poissa, niin hiiret tanssivat pöydällä.
Nostetaan kissa pöydälle -lause tarkoittaa epämiellyttävän asian tai ongelman käsittelyä avoimesti.

Uskomus

Kun kissa pesee itseänsä, tulee vieraita ja mihin päin
kissan häntä osoittaa, vieras tulee sieltä päin.
Kun kissa pesee itseään, tulee sade.

Kasku

- Miksi blondi juoksi ympyrää sänkynsä ympärillä?
- Hän yritti saada unen päästä kiinni.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kettu liikkuu hämärässä ja öisin.

Monissa kansansaduissa esiintyy ovela kettu repolainen,
joka huijaa itseään isompaa karhua tai muita eläimiä.

Nykyään on citykettuja, jotka elävät isoissakin kaupungeissa.
Kettu on mahdollista kesyttää.

Kansanruno
Kettu se tuuti lapsiansa, joita on niin paljon.
Kaksi on karjassa, kaksi on marjassa, kaksi on maltaita jauhamassa.
Seitsemän saunalla, kahdeksan meren rannalla,
ja kolmekymmentä korkeimman vuoren päällä.

Sananlasku
- Jäljestään jäniskin tunnetaan.
- Jäljet johtavat sylttytehtaaseen.
- Kettu ei koskaan jää kahdesti samaan ansaan.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kun maass on hanki ja järvet jäässä...

Sananlasku
Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.

Pyry, pyry, pyry hei!
Miksi tuiskus' ovat julmat?
Kiire mulla ompi niin,
kun maat ja metsäkulmat
mun täytyy peittää neitoksiin.
- Martti Helan sanoittamasta ja säveltämästä
alakansakoulun laulusta

Tulosta Eino Leinon runo Sydämeni talvi, kokoelmasta Hiihtäjän virsiä 1900

Kuva © Sastamala Visual Oy

- Miksi kukko kiekuu silmät ummessa?
- Se osaa läksynsä ulkoa.

Sananlasku

- Loppui lyhyeen kuin kanan lento.
- Kyllä sokeakin kana jyvän löytää.
- Mun mummoni muni mun mammani, mun mammani muni mun.
- On kuin kukko tunkiolla.
- Ole kärsivällinen – aikanaan munakin kävelee.
- Ei kukko käskien laula.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen suomalainen hevosrotu.

Suomenhevosia on nykyään noin 20 000.

Talvisodassa armeijalla oli käytössään noin 71 800 hevosta.
Niillä kuljettettiin aseita, muonaa ja haavoittuneita.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräsi kansanrunousarkistoon
vuonna 1975 muistitietoa aiheena Hevoset sodassa 1939-1944.

Käytä YouTubessa hakusanana suomenhevonen.

Kuva © Sastamala Visual Oy