Valitse haluamasi kuvat rastittamalla
Kuva-aiheet
- 1920-luku ja aiemmin (11)
- 1930-luku (38)
- 1940-luku (87)
- 1950-luku (407)
- 1960-luku (132)
- 1970-luku (30)
- 1980-luku (2)
- ammatit (117)
- auto (76)
- eläin (179)
- esine (51)
- evakot (7)
- hevonen (15)
- hygienia (8)
- ilta (32)
- isovanhemmat (16)
- isä (13)
- jauho (4)
- joulu (42)
- juhla (9)
- järvi (92)
- kahvi (50)
- kala (9)
- kalastus (16)
- kauppa (37)
- kesä (222)
- kevät (23)
- kissa (45)
- koira (43)
- koti (14)
- kotityöt (54)
- koulu (64)
- kukka (80)
- kuvataide (2)
- käsityö (35)
- lammas (8)
- lapsi (177)
- leipä (37)
- lelu ja leikki (80)
- lintu (57)
- luonto (141)
- LUONTO-kuvakortit (50)
- maaseutu (40)
- maatila (60)
- maisema (73)
- marja (75)
- matelija (2)
- metsä (39)
- metsästys (3)
- metsätyöt (7)
- mies (140)
- musiikki (17)
- nainen (114)
- nuoruus (23)
- näyttelijä (30)
- opetustaulu (66)
- perhonen (5)
- perinne (17)
- pihapiiri (1)
- postikortti (30)
- presidentti (35)
- puu (47)
- puuteollisuus (1)
- puutyöt (8)
- rakennus (49)
- ruoka (115)
- ryhmä (12)
- sanataide (2)
- sanonta (17)
- sato (7)
- sauna (6)
- sota (18)
- suru (4)
- syksy (74)
- sää (50)
- Taide (346)
- talvi (96)
- tapahtuma (20)
- teknologia (26)
- terveys (10)
- terveys ja sairaus (60)
- tilaisuus (7)
- työnteko (24)
- uni (19)
- urheilu (36)
- vaatehuolto (31)
- vene (36)
- yksinäisyys (13)
- ystävyys (49)
- yö (9)
- äiti (22)
Kuvat
Lehmäkauppoja

Sanonta Sillä on jutut kuin rahattomalla lehmän ostajalla. Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot.
Sananlasku Sanasta miestä, sarvesta härkää.
Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien keskusliiton kokoelma D1974_33_10551ASinitiainen

(Parus caeruleus)
Satakunnan maakuntalintu sinitiaisesta on tietoja Luontoportissa.
BirdLife Suomi on järjestänyt Pönttöbongauksenvuodesta 2013 lähtien.
Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja.
Tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista
ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan.
2014 pönttöbongaukseen osallistui yli 5000 ihmistä yli 3000 paikalla,
ja kaikkiaan ilmoitettiin lähes 30 000 pöntön tiedot.
Pönttöbongauksen havaintoihin voi tutustua tulossivulla.
Kuva © Tero Pelkonen
Pikkuvarpunen

(Passer montanus)
Kesäkuun alkupuolella järjestetään valtakunnallinen pönttöbongaustapahtuma,
jossa tarkkaillaan kaikkien linnunpönttöjen asukkaita.
Kuva © Ari Ahlfors www.naturephoto.1g.fi
Tuulihaukka

(Falco tinnunculus)
Tuulihaukoille rakennetaan nykyään tämän näköisiä avopönttöjä.
Luonnossa tuulihaukka pesii vanhassa oravan, varislinnun tai petolinnun pesässä,
jonne naaras tuo jonkin verran korsia ym.
Tuulihaukasta löytyy tietoja Luontoportissa.
Kuva © Ari Ahlfors, www.naturephoto.1g.fi
Naakka

(Corvus monedula)
Kesäkuun alkupuolella järjestetään valtakunnallinenpönttöbongaustapahtuma,
jossa tarkkaillaan kaikkien linnunpönttöjen asukkaita.
Kuva © Ari Ahlfors www.naturephoto.1g.fi
Kirjosieppo

(Ficedula hypoleuca)
Kirjosieppo rakentaa pesänsä pönttöön tai puunkoloon. Se kerää sinne kuivia lehtiä, männyn kuoriliuskoja, heiniä ja juuria ja vuoraa ohuilla korsilla tai jouhilla.
Toukokuussa pesään ilmaantuu 5–8 munaa, joita naaras hautoo pari viikkoa.
Vuosittaisessa pönttöbongauksessa tarkkaillaan mm. kirjosieppojen elämää.
Kirjosieposta tietoja Luontoportissa.
Kuva © Ari Ahlfors www.naturephoto.1g.fi
Kaksi pientä karitsaa

Markkulan tilan tilanhoitaja Matti Kaasinen esittelee rygja-lampaan vuonia eli karitsoita. Rygja-lampaat tuotiin Suomeen Norjasta.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Vihti 21.5.1962. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40493_4.tif
Lehmät talven jälkeen ulos

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Vihti 21.5.1962. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40493_6.tifLihakarjalle apetta

Evakkojen lehmä odottaa navetan valmistumista

Asutustilan karja oli vielä tilapäissuojassa syyskuussa 1947,
jolloin sanomalehtimiesretkikunta teki tutustumismatkan
siirtolaisten oloihin Pohjois-Karjalaan ja Savoon.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Pohjois-Karjala 22.9.1947. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-673_11.tif
Hämeen korpien kauhu tiensä päässä

Hevonen vetää niittokonetta

Rekiajelulle lähdössä

Loru
Pium' paum' papin kello,
lukkarin lesken lehmän kello.
Vallesmannin varsan kello,
Markkulan Heikin hevosen kello.
Sananlasku
Hyvä hevonen näkyy huononkin loimen alta.
Mielikuvamatka kuvan avulla
Ohjaaja lukee rauhallisesti:
Ota hyvä ja rento asento. Astu sisään kuvaan.
- Mitä näet ympärilläsi?
- Millaisia ääniä kuulet?
- Millaisia tuoksuja tunnet?
- Haluatko koskettaa jotakin?
- Mistä olet tullut tähän paikkaan?
- Tapaat henkilön, joka ei näy kuvassa. Mitä häneltä kysyt?
- Miten matkasi tästä jatkuu?
Kuva CC0 Outi Mäki
Kananrehumainos

Kana on kaikkiruokainen. Ihmisen ruuantähteiden ja rehuseosten lisäksi se syö siemeniä, vihreitä kasvinosia, hedelmiä, marjoja, matoja, hyönteisiä ja toukkia.
Sanastoa: hautomakone, kukko, pesä, kolesteroli, vapaan kanan muna, Omega, tehokanala, kesäkana, luomutuotanto, virikekanala
Sananlasku
Loppui lyhyeen kuin kanan lento.
Kasku
- Kuinka monta munaa kana munii ylipäänsä vuodessa?
- Ei kana muni yli päänsä.
Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
Kuva © Emilia Nieminen
Kalalokki

(Larus canus)
Lokit elävät usein suurissa yhdyskunnissa, joissa on mukana useita lajeja. Ne voivat lentää päivittäin kymmeniä kilometrejä. Ne syövät pikkukaloja, pikkujyrsijöitä, surviaissääskiä, lentomuurahaisia ja kastematoja. Suurikokoisemmat lajit syövät haaskoja, kalaa, jätteitä, lintujen poikasia ja -munia sekä pieniä vesilintuja.
Linnut tekevät yksinkertaisen pesän kasveista matalan kasvillisuuden joukkoon.
Kalalokin sukulaisia ovat naurulokki, merilokki, harmaa- ja selkälokki sekä pikkulokki.
Anton Tšehovin yksi klassikkonäytelmä on nimeltään Lokki.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Heinäsorsa eli sinisorsa, naaras

(Anas platyrhynchos)
Sorsastus alkaa vuosittain 20. elokuuta ja kestää joulukuun loppuun.
Sorsista on tietoa Luontoportin sivuilla. Sorsien sukuun kuuluu heinäsorsan lisäksi haapana, harmaasorsa, heinätavi, jouhisorsa, lapasorsa ja tavi. Heinäsorsan toinen nimi sinisorsa tulee uroksen sinivihreän pään väristä.
- Miksi sorsa ui?
- Sen jalat ei ulotu pohjaan.
Jean Sibelius sävelsi A.V. Koskimiehen runon Souda, souda sinisorsa
Souda, souda, sinisorsa, souda tähän rantaan;
pesäs tänne rakenna sen ritvakoivun kantaan!
Laske, laske, pursi pieni, laske valkamaani;
purrestasi neito nuori, astu asuntaani!
Tääll' on sija suoritettu sammalista sulle;
tule, tule, kultaseni kumppaniksi mulle!
Tääll' on aallot armahat ja suuret hongat huojuu;
solkikoivut soreasti aallon helmaan nuojuu.
Laulu löytyy YouTubesta useiden artistien esittämänä.
Laulu yksinäisyys -teemasta
Sorsa se Saimaan aalloissa sousi
Sorsa se Saimaan aalloissa sousi,
kaipasi, kaipasi kullaistaan,
mihin lie joutunut, kuka sen ties,
joko lie ampunut metsämies,
metsämies?
Sorsa se Saimaan aalloissa sousi
kanteli kaihoa sydämessään,
syys oli synkkä ja kulta ei tullut,
vilu oli uida joukossa jään.
Sorsa se Saimaan aalloissa sousi,
kuikutti kurja yksinään.
Emil Kauppi ja Antti Juhani Rytkönen (1870-1930)
Kuva © Sastamala Visual Oy
Sorsia

Suomen yleisin sorsalintu on heinäsorsa eli sinisorsa (Anas platyrhynchos).
Jean Sibelius sävelsi ja hänen ystävänsä A. V. Forsman (myöh. Koskimies) sanoitti 1899 laulun Souda, souda sinisorsa.
Souda, souda, sinisorsa, souda tähän rantaan;
pesäs tänne rakenna sen ritvakoivun kantaan!
Laske, laske, pursi pieni, laske valkamaani;
purrestasi neito nuori, astu asuntaani!
Tääll' on sija suoritettu sammalista sulle;
tule, tule, kultaseni kumppaniksi mulle!
Tääll' on aallot armahat ja suuret hongat huojuu;
solkikoivut soreasti aallon helmaan nuojuu.
Topeliuksen suomentamassa Inarinjärvi-laulussa sanotaan:
Siel uipi sorsa suruton...
Lapsen suusta
Alakoululaisen koevastauksesta:
Sorsa kuuluu räpylijalkaisiin.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Kurkia

Grus grus
Kurki on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu.
Se sopii hyvin suopitoisen maakunnan tunnukseksi.
Tietoja ja kuvia kurjista Luontoportin sivuilla.
Kasku
Kaksi kurkea jutteli suolla.
- Viitsisitkö nostaa tuon sammakon minulle?
- En minä ole mikään nostokurki!
Kuva © Sastamala Visual Oy
Kurkiaura

Kurki muistuttaa harmaahaikaraa.
Lentävät linnut erottaa siitä, että kurki lentää kaula suorana, harmaahaikara kaula taivutettuna.
Kurjet saapuvat Suomeen huhtikuun puolivälin paikkeilla.
Syksyllä ne lähtevät syys-lokakuussa.
Linnut lentävät V-muotoisissa auroissa, joissa ilmanvastus on pienempi kuin yksin lentäessä.
Auran kärjessä lentävää vaihdellaan.
Suurimmissa auroissa saattaa olla satoja lintuja.
Kurjet viihtyvät soilla ja rantaniityillä – muuttoaikoina vilja- ja perunapelloilla.
Arvoitus
- Mikä lintu pystyy lentämään korkeammalle kuin vuoret?
- Kaikki linnut. Vuoret eivät osaa lentää ollenkaan.
Sanonta
Ei lintu liian korkealle lennä,
jos se lentää omilla siivillään.
- William Blake (1757-1827)
Kuva © Sastamala Visual Oy
Joutsen, laulujoutsen

(Cygnus cygnus)
Laulujoutsen on Suomen kansallislintu.
Kuuntele laulujoutsenen fanfaari (Suomen luonnonsuojeluliitto).
Kaks joutsenta
Kaks joutsenta virralla vierekkään
ui salmia ulpukoiden
ja tyyn’ oli virta ja tyynessään
kuvat valkeat kuvasti noiden.
Tuli tuulispää yli virran ja maan
ja mylvi ja viskoi multaa.
Nyt joutsenet aaltoja soutaa vaan
ja etsii entistä kultaa.
- Eino Leino, Sata ja yksi laulua 1898
Kuva © Sastamala Visual Oy
Joutsenpariskunta

Laulajapoika
Ja minä se olen se laulajapoika
ja mull’ on laulun ääni.
Kekrinä kullan ma kihlasin
ja kevähäll’ on hääni.
Ja minä se olen se laulajapoika
ja kaiutan kangasmaita.
On aikani nuorena iloita
ja vanhana olla saita.
Ne käskevät mun muka säästelemään,
ne neuvovat nöyrää mieltä,
mut tuhlata tahdon ma tunteitani
ja soitella sotien kieltä.
Minä tahdon nauttia nuoruuttain
ja ahmia kynsin ja hampain,
minä annan kerjätä köyhempäin
ja säästellä rikkahampain.
Minä tahdon maljani tyhjentää,
kun ensi leivoset laulaa,
kun koivut on hiirenkorvallaan
ja vuorilla virrat pauhaa.
Ja tahdon ma lauluni lahjoittaa,
kun ensi joutsen soutaa,
kun kukka on puussa ja kukka on maassa
ja lehdot leikkihin joutaa.
Näin nuorena jos minä köyhdynkin
ja mökki on särpimettä,
on aikani nuorena iloita
ja vanhana juoda vettä.
Eino Leino (1878 - 1926)
Kuva © Sastamala Visual Oy
Joutsenperhe

Joutsenta kutsutaan myös laulujoutseneksi.
On olemassa myös kyhmyjoutsen, pikkujoutsen, mustajoutsen, trumpettijoutsen ja mustakaulajoutsen.
Kalevalassa Lemminkäinen saa tehtäväkseen ampua Tuonen joutsenen.
Hän lähtee suorittamaan tehtävää jousi ja nuolet mukanaan.
Lemminkäinen kuitenkin joutuu virtaan ja hänet isketään palasiksi.
Lemminkäisen äiti nostaa poikansa palat joesta ja elvyttää hänet henkiin.
Akseli Gallen-Kallelan maalauksessa Lemminkäisen äiti näkyy taustalla tuonen joutsen.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Linnunpesän nälkäiset asukkaat

Runo
Kaksi onnellista
On koti pieni puussa,
on pesä pehmoinen.
Nää kaksi toukokuussa
jo rakensivat sen.
Ja siihen joka korren
he kantoi nokassaan
ja alla kotiorren
he lauloi riemuaan.
Ei heiltä mitään puutu,
on elo ihanaa.
He toisilleen ei suutu,
oi pientä onnelaa!
He laulaa aamuin, illoin
kiitosta Luojallen.
Ja hartahana silloin
ma sitä kuuntelen.
Immi Hellén, 1927
Julkaistu kirjassa Lasten runokirja: Suomen pojille ja
tytöille omistettu. 1930 Valistus, Helsinki.
Kasku
- Kuinka kolme pikkulintua syö nopeammin sangollisen kauroja kuin kolme hevosta?
- Linnut eivät syö hevosia.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Linnunpesä

Vanha loru
Pii, pii, pikkuinen lintu, tee pellolle pesäsi, kalliolle kartanosi,
kaivon korvalle kotisi, hongan oksalle hovisi.
Saman lorun toinen versio
Piu, pau pieni lintu, paleltaako jalkojas,
koivun oksalla ollessas, marjanvarrella maatessas?
Piu, pau pieni lintu.
Aforismi
Metsässä olisi hyvin hiljaista, jos vain ne linnut laulaisivat,
jotka parhaiten osaavat.
- Henry van Dyke (1852–1933)
Kuva © Sastamala Visual Oy
Teerikukko

Teeriuros on sinimusta, lyyrapyrstöinen ja isokokoinen kanalintu.
Kun uros lentää, näkyy tummanruskeissa siivissä siipijuova ja pyrstö näyttää pitkältä.
Silmän yläpuolella on punainen heltta.
Se on suurimmillaan pesintäkauden alkaessa.
Naarasteeri muistuttaa metsonaarasta, mutta on pienempi.
Sillä on selvä valkea siipijuova ja kellanruskean poikkijuovikas kaula sekä halkoinen pyrstö.
Teeren koivet ovat höyhenpeitteiset, varpaat ovat tummanruskeat,
nokka on musta ja silmät tummanruskeat.
Keväisin teerikoiraat kokoontuvat ryhmäsoitimelle.
Naaraat valitsevat ominaisuuksiltaan parhaan koiraan parittelukumppanikseen.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Sisilisko

Sisilisko voi vaaratilanteessa irrottaa häntänsä.
Irrallinen häntä jää kiemurtelemaan hetkeksi itsekseen ja hämää vihollista niin,
että sisilisko itse pääsee karkuun.
Tämän irrotustempun sisilisko voi kuitenkin tehdä vain yhden kerran.
Tilalle kasvavaa uutta häntää se ei enää pysty irrottamaan.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Koira noutaa heitetyn kepin vaikka vedestä

Suomessa on yli 300 koirarotua.
Koiraroduista ja koirien hoitamisesta saa tietoa Kennelliiton sivustolta.
Sananlasku
- Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
- Kyllä koira haavansa nuolee.
- Kyllä koira koiran tuntee.
- Koiralla on isäntä, mutta kissalla palveluskunta.
- Ei ole koiraa karvoihin katsominen.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Mitä asiaa?

Runo
Mirri sairastaa
Ikävän nyt kerron teille;
mirri sairastui!
Paha oli ilma eilen,
mirri vilustui.
Nyt on vaivaa ystävällä
– senhän arvaatkin –
kaikk’ on kipeänä hällä,
nenä, varpaatkin.
Minä häntä silittelin,
ei hän hyrrännyt.
Maidollakin mairittelin,
ei hän lerkkinyt.
Äiti makkarankin osti,
mirrilleni vei,
mirri päätänsä vaan nosti,
sanoi: »kiitos, ei!»
Viimein isän tohvelihin
mirri löysi tien;
kävi sinne kyyryksihin
ystäväni pien’.
Sh, sh, lapset, hiljaa aivan,
antaa maata vain.
Uni huomiseksi vaivan
poistaa pienoltain.
Samuli Suomalainen (1850–1907)
Pieni helmivyö: Suomen runoja koulunuorisolle. 1895.
Werner Söderström, Porvoo.
Kissa eri kielillä
Englanti cat, pussy
Ruotsi katt, misse
Norja katt
Tanska kat
Hollanti kat
Saksa katze
Ranska chat
Latvia kakis
Viro kass
Liettua katé
Esperanto kato
Portugali gato
Espanja gato
Italia gatto
Kreikka gáta
Puola kot
Venäjä kot
Turkki kedi
Unkari macska
Japani neko
Latina feles
Kuva © Sastamala Visual Oy
Kissan päiväunet

Sananlasku ja sanonta
Ei makaavan kissan suuhun hiiri juokse kannustaa ahkeruuteen. Ahkerat saavat työstään tuloksen jalaiskurit jäävät ilman.
Ei ole kissaa karvoihin katsominen. Näin sanotaan, kun muistutetaan, että ihmisen ulkoinen olemus voi joskus pettää. Ihminen voi antaa itsestään väärän kuvan taikka ensivaikutelman.
Sillä ihmisellä on kissan päivät -sanonta tarkoittaa, että henkilön elämä on helppoa ja onnellista.
Kissa kiitoksella elää. Konstit on monet, sano akka, kun kissalla pöytää pyyhki. Vaihtelu virkistää, sano kissa, kun akalla pöytää pyyhki. Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa. Kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse. Kun kissa on poissa, niin hiiret tanssivat pöydällä. Nostetaan kissa pöydälle -lause tarkoittaa epämiellyttävän asian tai ongelman käsittelyä avoimesti.
Uskomus
Kun kissa pesee itseänsä, tulee vieraita ja mihin päin kissan häntä osoittaa, vieras tulee sieltä päin. Kun kissa pesee itseään, tulee sade.
Kasku
- Miksi blondi juoksi ympyrää sänkynsä ympärillä? - Hän yritti saada unen päästä kiinni.
Kuva © Sastamala Visual OyHirvi kaadettu

Ketun jäljet hangella

Kettu liikkuu hämärässä ja öisin.
Monissa kansansaduissa esiintyy ovela kettu repolainen,
joka huijaa itseään isompaa karhua tai muita eläimiä.
Nykyään on citykettuja, jotka elävät isoissakin kaupungeissa.
Kettu on mahdollista kesyttää.
Kansanruno
Kettu se tuuti lapsiansa, joita on niin paljon.
Kaksi on karjassa, kaksi on marjassa, kaksi on maltaita jauhamassa.
Seitsemän saunalla, kahdeksan meren rannalla,
ja kolmekymmentä korkeimman vuoren päällä.
Sananlasku
- Jäljestään jäniskin tunnetaan.
- Jäljet johtavat sylttytehtaaseen.
- Kettu ei koskaan jää kahdesti samaan ansaan.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Ketun jäljet hangessa

Kun maass on hanki ja järvet jäässä...
Sananlasku
Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.
Pyry, pyry, pyry hei!
Miksi tuiskus' ovat julmat?
Kiire mulla ompi niin,
kun maat ja metsäkulmat
mun täytyy peittää neitoksiin.
- Martti Helan sanoittamasta ja säveltämästä
alakansakoulun laulusta
Tulosta Eino Leinon runo Sydämeni talvi, kokoelmasta Hiihtäjän virsiä 1900
Kuva © Sastamala Visual Oy
Hevosen valjaat

Sananlasku Kerran ne kiesitkin keikahtaa. Tarkoittaa epäonnistumista Kuvia kieseistä.
Sanastoa kuolaimet, luokki, suitset, länget, mahavyö, työvaljaat, ravivaljaat, aisaremmi, silmälaput, alaremmi, rintaremmi Kuva © Sastamala Visual OyHevonen metsätöissä

Kukko

- Miksi kukko kiekuu silmät ummessa?
- Se osaa läksynsä ulkoa.
Sananlasku
- Loppui lyhyeen kuin kanan lento.
- Kyllä sokeakin kana jyvän löytää.
- Mun mummoni muni mun mammani, mun mammani muni mun.
- On kuin kukko tunkiolla.
- Ole kärsivällinen – aikanaan munakin kävelee.
- Ei kukko käskien laula.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Suomenhevonen syö koivunlehtiä

Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen suomalainen hevosrotu.
Suomenhevosia on nykyään noin 20 000.
Talvisodassa armeijalla oli käytössään noin 71 800 hevosta.
Niillä kuljettettiin aseita, muonaa ja haavoittuneita.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräsi kansanrunousarkistoon
vuonna 1975 muistitietoa aiheena Hevoset sodassa 1939-1944.
Käytä YouTubessa hakusanana suomenhevonen.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Laukon kartanon hevosia

Laukon kartano sijaitsee Vesilahdessa Pirkanmaalla.
Se on ollut jo kuusi vuosisataa samalla paikalla Pyhäjärven rannalla.
1970-luvulta lähtien kartano on tunnettu kansainvälisen tason ratsuhevosistaan.
Hevosilla on oma nimipäiväkalenterinsa.
Siinä on 590 nimeä: sekä virallisia suomenhevosten nimiä että lempinimiä.
Kansanomaisia hevostennimiä ovat Harmo, Liinaharja ja Riento.
Elias Lönrot on ollut nuorena ylioppilaana kotiopettajana Laukon kartanossa.
Hevosten ohella Laukko tunnetaan peuroistaan.
1930-luvulla amerikansuomalaiset lähettivät seitsemän valkohäntäpeuraa Laukon silloisille omistajille.
Kartanon tarhasta peurat kotiutuvat Vesilahden metsiin ja lopulta kaikkialle eteläiseen Suomeen.
Kaunis laukonpeura on nykyään Pirkanmaan maakuntaeläin.
”Vuonna 2015 Pirkanmaan maanteillä tapahtui 117 hirvionnettomuutta ja 535 peuraonnettomuutta.
Tosiasiassa peuraonnettomuuksien määrä todennäköisesti on paljon suurempi
kuin poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien tilasto osoittaa.
Poliisi ei ole kahteen vuoteen käynyt tällaisilla onnettomuuspaikoilla,
jos henkilövahinkoja ei ole sattunut.” -Alueviesti 16.10.2017
Kuva © Sastamala Visual Oy