Kuvat

Kuva CC0 Pixabay

Kuva © Sirpa Pursiainen

Suomessa on 190 000 järveä tai lampea, joiden pinta-ala on vähintään 500 neliömetriä.
Ei ihme, että souteleminen on monelle tuttua ja mieluista.
Soutu on myös olympialaji.

Ennen kaikki veneet tehtiin puusta ja tervattiin.
Nykyään lasikuitu on yleinen materiaali.

Syksyisin soutuveneet käännetään ylösalaisin odottamaan seuraavaa kevättä.

Jos ei pääse järven rantaan, paljaita jalkoja voi kauniina kesäpäivänä uittaa vadissa ulkona.
Jos vadin pohjalle laittaa kerroksen hienoa hiekkaa ja laittaa silmät kiinni,
voi tavoittaa mielikuvia rannalla olosta.

• Tykkäätkö soutelemisesta?
• Osaatko sekä soutaa että huovata?
• Nautitko uimisesta tai sukeltelusta?

Laulu Kukkuu, kukkuu kaukana kukkuu & Souda, souda sinisorsa
& Mummin luona & Onnelliset & Pappa lupas talon laittaa

LUONTO-kuvapakankuva numero 36

Kuva CC0 Pixabay Albrecht Fietz

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay Reijo Telaranta

Laulu Mummin luona

Järveltä kuuluu airon loiske,
ken siellä mahtaa soutaa?
Järveltä kuuluu airon loiske
ken siellä mahtaa soutaa?

Varmaan ukki, joka meitä
mummin luokse noutaa.
Varmaan ukki, joka meitä
mummin luokse noutaa.

Kuva CC0 Pixabay

  Kuva© Liisa Lagerstam

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

Purjevene liikkuu tuulen voimalla ja menoa ohjataan kääntelemällä purjeen asentoa
köysien avulla ja kääntelemällä köliä.

Purjehtijan perusvarustukseen kuuluu sopivan kokoiset pelastusliivit.

Pursiseuroissa voi opetella purjehdusta. Harrastusta suositellaan kaiken ikäisille.

• Tykkäätkö katsella veneiden lipumista pitkin järven pintaa?
• Oletko ollut purjeveneen kyydissä?

Laulu Ei kukaan voi tyynessä seilata, ei kukaan voi airotta soutaa
& Merimieslaulu & Suomen salossa & Kaunis olet synnyinmaa

LUONTO-kuvapakankuva numero 44

Kuva© Sirpa Pursiainen

Kuva CC0 Pixabay Kosti Keistinen

Kuva CC0 Pixabay Walter Bieck

Kuva CC0 Pixabay Waltteri Paulaharju

Auringonottajia Helsingissä Eteläisellä Uunisaarella Uuninsuun rannalla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N211516, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo 1968.

Lehmiä viedään laitumelle veneellä Dragsfjärdissä Varsinais-Suomeessa 1950-1960-luvulla. CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10349B​

Vaatteiden, kameroiden, astiastojen, kosmetiikan ja huonekalujen lisäksi Anttilan kuvastoista saattoi tilata jopa veneitä. "Lasikuituhuvilavene on viimeisteltyä huippulaatua. Malli on erittäin hyväksi koettu kevytkulkuinen kantaperäinen yleistyyppi." Kuva kuuluu sarjaan Anttilan tavaraluettelot (33 kuvaa). Tulosta Anttilan tavaraluettelo-kuvasarjan tekstit (15 sivua). kuva: Anttilan kuvasto 1969

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Valokuvaaja Erkki Johannes Viitasalo/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Viitasalo kesällä 1948. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r48-699_4.tif

Juhannusaatto hiljensi pääkaupungin kesällä 1958. Veneitä Kaisaniemen rannassa, taustalla Pitkäsilta.

Uskomus Juhannuksen aikainen sade on pitkällinen.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja NS/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 20.6.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-12470_2.tif

Arvoitus
Kannettava väsyy, mutta ei kantaja. (Vastaus: vene ja soutaja)

Sananlasku
Vain tyynessä vedessä voi taivas kuvastua.

Rauha

Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin?
Mitä on tämä hiljaisuus?
Mitä tietävi rauha mun sydämessäin,
tää suuri ja outo ja uus?

Minä kuulen, kuink’ kukkaset kasvavat
ja metsässä puhuvat puut.
Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat
ja toivot ja tou’ot muut.

Kaikk’ on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaikk’ on niin hellää ja hyvää.
Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.

- Eino Leino (1898) kokoelmassa Sata ja yksi laulua

Rannalla

Ihanat vaaleat pilvet
liukuvat taivaalla.
Hiljaa ja lumoavasti
laulaa ulappa.

Aaltojen hyväilyistä
hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa
tulisit juuri nyt –

- Saima Harmaja 17.3.1930

Kuva © Sastamala Visual Oy

Ohitusleikkauksen jälkeen lääkäri sanoi 90-vuotiaalle Ollille, jonka mökki sijaitsi saaressa: - Tänä kesänä et souda metriäkään! Kesän jälkeen lääkäri kyseli, kuinka kesä oli mennyt ja oliko ohjetta noudatettu. - En soutanut, huopasin vaan, vastasi Olli.

Sananlasku Tyynessä vedessä suuret kalat kutevat. Tyynet vedet ovat syvimmät.

Arvoitus Koko kesän tanssii ja leikkii, talveksi muotonsa peittää. Mikä se on? (Järvi)

Kuva © Sastamala Visual Oy

Aamu

Aamun kirkkaus on niinkuin laulu.
Itse taivas lepää järvessä.
Liikkumatta, autuaina pilvet
uneksivat ilman äärillä.

Kaislat välkkyy kastepisaroista,

metsä hymyy läpi kyynelten.
Kaukaa, helisten ja värähdellen
rastaan huilu jumalallinen.

- Saima Harmaja 10.6.1931

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kirkkoveneeksi kutsutaan pitkää soutuvettä, jolla ennen kuljettiin kirkkoon.

Nykyään järjestetään kirkkoveneiden välisiä soutukilpailuja.
Suomenmestaruuskilpailuja järjestetään sprintti, 10 km, 30 km ja 60 km matkoilla.
Veneluokkia ovat kirkkovenesoutu, parisoutu, vuorosoutu ja yksinsoutu.

Monissa vanhoissa aforismitauluissa oli ommeltuna kannustava teksti:
Sortumatta souda vaikk ois vastatuulta.

Sananlasku
Ei vara venettä kaada.

Kuva © Studio-86

Puuveneet käsitellään yleensä tervalla.

Kuivuneen ja vuotavan puuveneen saa usein korjattua tiiviiksi liottamalla sitä järvessä muutaman päivän, jolloin laudat turpoavat ja pienet raot menevät umpeen.

Vahvikkeessa on muutama kuva veneen tervauksesta.

Arvoitus: Kannettava väsyy, mutta ei kantaja? Vene ja soutaja

Runo

Kankaalle

Siveltimen vedot vedän.
Maalaan mieleisimmän retken.
Valmiin taulun edessä
vietän useammankin hetken.

Ymmärrän voimia vaipuneita,
tulen sinua tielle vastaan.
En sure päiviä painuneita,
vaan kuuntelen laulua rastaan.

- Hellevi Estama

Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomalaiset puiset soutuveneet on perinteisesti tervattu.
Myös laivat ja niiden köydet on käsitelty ennen tervalla.

Tervan levitys on helppoa ja nopeaa.
Lämmitetty terva imeytyy hyvin puun syihin.

Tervan poltosta video Perinteet.fi -sivustolla.

Terva on ollut monikäyttöinen aine ja myös tärkeä vientituote.
Antiseptisena aineena sitä on käytetty sekä ihmisten että eläinten vaivoihin.
Vaikka käyttö on harvinaistunut, sen tuoksu tulee vastaan monissa museoissa.

1800-luvuilla Suomessa rakennettiin paljon pärekattoisia rakennuksia
ja terva antoi päreelle suojaa vettä ja säänvaihteluita vastaan.
Myös kirkkojen paanukatot tervattiin ().
Tervattuina ne ovat säilyneet vuosisatojen ajan.

Puusukset tervattiin kerran pari talvessa.
Puusuksista Metsäradiossa (9 min haastattelu).

Leijona-tervapastillin maku on monelle lapsuudesta tuttu.

Tervashampoota käytetään hilseeseen ja tervasaippua helpottaa psoriasista joillakin potilailla.

Tervan valmistuksen sivutuotteena männystä saadaan tärpättiä ja mäntyöljyä.

Ihmisen tervaamista ja höyhenien päälle heittoa on käytetty kauan, kauan sitten
häpeärangaistuksena ja idea on jäänyt elämään puhekieleen.
Vieläkin suuttumusta aiheuttanut henkilö uhataan kastaa tervaan ja pyöritellä höyhenissä.

EU halusi kieltää tervan käytön biosididirektiivin perusteella, kunnes selvisi,
että terva toimii eri tavalla kuin kemialliset puunkyllästeet. Käyttöä on lupa jatkaa.

Terva on ympäristöystävällinen puunsuoja-aine, sillä tervatun puun voi polttaa.
Nykyään tervaa käytetään myös kosmetiikassa, saunatuotteissa sekä terva-aromeina.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Terva on veneen pinnassa käytännöllinen, sillä se korjaa itse pikkuvauriot sulaessaan auringon lämmössä. Se imeytyy myös kolhujen reunoilta paljastuneeseen puuhun. Vaatetuksen suhteen tämä aiheuttaa vähän varovaisuutta. Pehmennyt terva tartuu myös kankaaseen.

Sananlasku - Liikkuu kuin täi tervassa. - Menee kuin terva kuivaan puuhun. - Jos mitä teet, tee tervan kanssa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Tärkeää on hangata tervaa veneen joka koloon.
Silloin se suojaa tehokkaasti laholta.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Auringonvalo ja kevättuulet kuivattavat juuri tervatun veneen.
Pellavaöljyllä jatkettu terva kuivuu hyvällä ilmalla viikossa.
Sateisilla ilmoilla aikaa tarvitaan paljon enemmän.
Jos jättää tervaamisen keväällä liian myöhään,
se ei ehdi kuivua varjoisissa paikoissa riittävästi
ja silloin ei veneeseen kannata juhlavaatteilla kiivetä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Eri tervalaatujen kuivumisaika vaihtelee. Hyvälaatuinen aito hautaterva saattaa kuivua istumiskelpoiseksi parissa kolmessa päivässä. Kuva © Sastamala Visual Oy

Lämmitettäessä tervaa avotulella, nuotion savujen sekaan nousee kattilan pinnasta huuruja,
joiden syttymistä tulee varoa. Huurusyttyy hyvin herkästi.

Ei savua ilman tulta.
- suomalainen sananlasku

Kuva © Sastamala Visual Oy

Oppia perinteistä -hankkeen sivustolla Perinteet.fi on video tervan polttamisesta. Oppia perinteistä -hankkeen tavoitteena on edistää käsityöläisten toimintaa ja verkostoitumista paikallisella ja kansainvälisellä tasolla, käsityöperinteen hyödyntäminen ja kehittäminen sekä vanhojen perinnetaitojen siirtäminen tuleville sukupolville ja niiden taltioiminen ja dokumentointi. Kuva © Sastamala Visual Oy

Tervan valuminen ei haittaa mitään,
sillä ylijäämä imeytyy puuhun.

Pienet valumat sulautuvat pintaan nopeasti.

Vain lämmin terva imeytyy.
Liian kylmänä sivelty ei kuivu koko kesänä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Jähmeä terva lämmitetään levitystä varten. Kuvassa kynsitulet on sytytetty.
Lämmittäminen tehdään hellävaraisesti pohjaanpalamista varoen ja rauhallisesti sekoittaen.

Avotulen kanssa pitää olla tarkkana varsinkin, jos ympäristössä on kuivaa heinää.

Palamaan syttynyt terva sammutetaan kannella tukahduttamalla.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Motacilla alba

Västäräkki on Pirkanmaan maakuntalintu.

Kuu kiurusta kesään,

puoli kuuta peipposesta,

västäräkistä vähäsen,

pääskysestä ei päivääkään.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Ruuhi voi olla tasapohjainen puinen lautavene tai puunrungosta koverrettu palkomainen vene. Ruuhet ovat ihmisen vanhimpia vesikulkuneuvoja. Niitä on tehty kaikkialla maapallolla. Niitä valmistetaan edelleenkin monilla maailman syrjäisillä seuduilla. Kuva © Sastamala Visual Oy