Kuvat

Fragaria vesca

Ahomansikka rönsyilee aurinkoisilla laidunmailla,
ahoilla ja metsien reunassa melkein koko Suomessa.
Monet eläimet herkuttelevat niillä.

Marjoja voi laittaa puuroon, mysliin, taikinoihin, leivonnaisiin ja kasvonaamioihin.
Ahomansikkaa on käytetty myös rohtona.

Oma maa mansikka, muu maa mustikka -sanonta liittyy marjojen kasvupaikkaan.
Mustikoita pitää lähteä hakemaan metsästä,
mutta mansikka voi kasvaa omalla pihamaalla.

Mansikkakuumeeksi kutsutaan ”tautia”, jonka voi saada syömällä liikaa mansikoita.
Oireena on kuume, joka kestää alle vuorokauden.

• Oletko pujottanut ahomansikoita heinänkorteen?
• Onko sinulla ollut mansikkakuumetta?
• Mistä marjasta pidät eniten?

Laulu Kotimaani ompi Suomi

LUONTO-kuvapakankuva numero 1

Lisätietoja LuontoPortti

Kuva CC0 Pixabay Victor Khilchuk

Vaccinium myrtillus

Karhut saavat mustikoista mainiota vitamiinilisää.
Hyvänä vuonna ne voivat syödä monta kymmentä litraa yhdeltä aarilta.
Se tietää talvella syntyville pennuille hyvää rasvaista maitoa.

Luontoretkeilijä saa makoisaa teeainesta mustikan lehdistä.
Tämä opetetaan armeijassakin.

Mustikoista voi tehdä kotiviiniä.
Mustikalla värjätyistä langoista tulee violetteja.

Kehrääjät ja yökköstoukat käyttävät mustikan lehtiä ravinnokseen.

• Miten syöt mustikkaa mieluiten?
• Oletko tehnyt marjaretkiä? Kerro.
• Tykkäätkö mustikkapiirakasta vaniljakastikkeen vai jäätelön kanssa?

Laulu Ollin marjamatka: …Metsä on täynnänsä mustikkaa
& Mustikoita poimin, poimin, poimin & Muistatko muinoin

LUONTO-kuvapakankuva numero 2

Lisätietoja LuontoPortti

Kuva CC0 Pixabay

Ribes rubrum -ryhmä

Herukoiden sukuun kuuluu noin 150 lajia.
Osa on luonnonvaraisia, osa alkujaan viljeltyjä ja viljelykarkulaisia.

Valkoherukka on punaherukan valkomarjainen muoto.
Mustaherukan lehdistä tehdään Louhisaaren juomaa.
Sama resepti sopii punaherukan lehdille.
Siitä tulee hyvää, muttei niin aromikasta kuin mustaherukan lehdistä.
Kaikista herukoista tehdään höyrymehua.

• Mistä marjoista olet tehnyt mehua?

Laulu Lasten mehuhetki

LUONTO-kuvapakankuva numero 3

Lisätietoja LuontoPortti

Kuva CC0 Pixabay Henryk Niestroj

Kuva CC0 Pixabay

Apis mellifera

Mehiläisiä on Suomessa 235 eri lajia.
Tunnetuin on tarhamehiläinen. Se tuottaa hunajaa.

Heinäkuussa mehiläispesässä voi olla 80 000 mehiläistä.
Luonnossa mehiläiset viihtyvät mm. onttojen puiden uumenissa.

Mehiläisten toukat syövät siitepölyä.
Työläismehiläinen imee kärsällään kukista mettä,
varastoi pisarat kennoihin ja erittää päälle vahaa.
Mehiläisten eritteet ja kosteuden haihtuminen muuttavat meden hunajaksi.
Eri kasveista syntyy erimakuista hunajaa.
Ihminen kerää hunajat ja laittaa tilalle sokeria.

Kun mehiläiset palaavat kierrokseltaan pesään,
ne kertovat merkkikielellä, mistä ja minkä värisistä kukista saalis on haettu.

Runsaasti kukkivien niittyjen ja ketojen harventuessa mehiläisetkin vähenevät.

Mehiläisten avulla marja- ja hedelmäsato kaksinkertaistuvat ja laatu paranee.
Mehiläishoitajat tarjoavat viljelijöille pölytyspalvelua.
Mansikan ja vadelman harmaahomettakin torjutaan mehiläisten avulla.

• Onko hunaja mielestäsi hyvän makuista? Mihin käytät sitä?
• Onko sinua koskaan pistänyt ampiainen, mehiläinen tai kimalainen? Kuinka hoidit pistoa?

Laulu Käy mehiläisten piiriin

LUONTO-kuvapakankuva numero 6

Lisätietoa Suomen Luonto ja Suomen mehiläishoitajain liitto

Kuva CC0 Pixabay Pexels

Coccinella septempunctata

Seitsenpistepirkko on Suomen kansallishyönteinen.
Se valittiin vuonna 1996.
Seitsenpistepirkon lisäksi Suomessa elää yli 60 muuta leppäkerttulajia.

Leppäkerttuja käytetään luomuviljelyssä.
Leppäkertun toukka saattaa syödä jopa 50 kirvaa päivässä.

Linnut ovat leppäkerttujen vihollisia.
Leppäkerttu suojaa itsensä pahan hajuisella aineella.

Leppäkertun lentämisestä on ennustettu säätä.

• Oletko joskus saanut käsiisi leppäkertun pahanhajuista eritettä?
• Tunnetko laulun Lennä, lennä leppäkerttu?
• Osaatko ennustaa säätä leppäkertun avulla?

Laulu Lennä, lennä leppäkerttu ison kiven juureen

LUONTO-kuvapakankuva numero 9

Lisätietoja Suomen Luonto ja Ötökkätieto

Kuva CC0 Pixabay PollyDot

Araneus diadematus

Kuvassa on ristihämähäkin kutoma pyyntiverkko.
Se nököttää usein verkkonsa keskellä odottamassa saalista
ja hyökkää heti kimppuun, kun saalis sen verkkoon tarttuu.

Ristihämähäkkiä kutsutaan usein ristilukiksi, vaikka se ei lukkien sukua olekaan.
Ristihämähäkin selässä on valkoinen ristikuvio.
Ristihämähäkkejä on monen kokoisia, isoimmat ovat 3–4 cm pituisia.

Suomessa on lähes 650 hämähäkkilajia.
Kaikki hämähäkit erittävät kehruurauhasistaan ilmassa kovettuvaa seittiä.
Ne käyttävät sitä muniensa suojana, pyyntiverkkona, pesinä ja liitorihmoina.
Paksuuteensa nähden seitti on teräslankaa vahvempaa.

Hämähäkit ovat biologisia torjujia pelloilla ja puutarhoissa.

Hätätilanteessa monet hämähäkit tekeytyvät kuolleiksi
ja muistuttavat pyöreähköä siementä tai pisaraa.
Vaaran mentyä ohi hämähäkki pinkaisee pakoon.

Hämähäkkikammo on araknofobia.

• Oletko nähnyt ristihämähäkin?
• Tunnetko henkilön, joka pelkää hämähäkkejä?
• Mikä tekee hämähäkeistä pelottavia?

Laulu Hämä-hämähäkki kiipes langalle

LUONTO-kuvapakankuva numero 10

Kuva CC0 Pixabay Albrecht Fietz

Kuva CC0 Pixabay FotoRieth

Kuva CC0 Pixabay PollyDot

Kuva CC0 Pixabay

Suomalainen sanonta ”Luja tahto vie läpi harmaan kiven” muistuttaa siitä,
että riittävällä sisulla ja sitkeällä yrittämisellä voi saada ihmeitä aikaan.

”Voimallinen tahto vie miehen läpi harmaan kiven”
- Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä

Kuva © Sirpa Pursiainen

Kuva © Sirpa Pursiainen

Kuva CC0 Pixabay

Käpylehmät olivat entisaikaan maaseudulla ehkä yleisin lelu.
Kuusen käpyjä oli hyvin saatavilla, tikut pysyivät suomujen välissä työntämällä
ja jos jalka meni poikki, uusia löytyi läheltä.

Käpylehmien lisäksi yleisiä leluja olivat pajupillit, puusta veistetyt pyssyt,
paperinuket, räsynuket, kiiltokuvat jaritsat.

Yleisiä lasten leikkejä olivat kirkonrotta, tervapata, nurkkajussi, kymmenen tikkua laudalla,
lankkuhyppy, naruhyppy, piilosilla, majan rakennus, poliisi ja rosvot.
Keinulauta tehtiin pitkästä, kapeasta lankusta, joka asetettiin kiven tai pöllin päälle niin,
että kun toinen pää laskeutui alas, toinen nousi ilmaan.
Laudan päissä istuvat keinujat ponnistivat vuorotellen vauhtia maasta.
Joskus lautaan tehtiin myös kädensijat, jolloin vauhdissa oli helpompi pysyä mukana.

Kuva cc Aila Mäkelä

15. helmikuuta 1961 Keski- ja Etelä-Euroopassa sattui täydellinen auringonpimennys. Suomessa se näkyi osittaisena. Poika seuraa auringonpimennystä ja suojaa silmiään mustaksi valotetulla filminkappaleella. Nykyään tiedetään, että yksinkertaisena se oli riittämätön suoja. Jos aurinkoa katselee ilman silmäsuojaa pitempään kuin muutamia sekunteja, syntyy pysyviä vaurioita. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa suosittelee hitsarinlaseja numero 14 tai erityisesti auringonpimennyksien katseluun myytäviä laseja. Auringonpimennyksessä kuu tulee auringon ja maan väliin ja näin peittää auringon näkymästä. Täydellinen auringonpimennys nähtiin Suomessa viimeksi vuonna 1990. Kuunpimennys syntyy, kun maa on auringon ja kuun välissä. Silloin kuu ei heijasta auringon säteitä. Neljästä kuuteen pimennystä tapahtuu joka vuosi. Ne osataan laskea kauan etukäteen. Seuraavan kerran aurinko pimenee täällä kokonaan vasta lokakuussa 2126. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 15.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24323_1.tif

Sinivuokko on Hämeen maakuntakukka.

Tietoa sinivuokosta(Hepatica nobilis) Luontoportissa

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Arvoitus
Kesällä turkki päällä, talvella alaston (lehtipuu).

Kuva © Studio-86

Suomesta on löydetty yli 20 erilaista kärpässienilajia.
Osa niistä on tappavan myrkyllisiä, osa vain myrkyllisiä.
Joku laji kelpaa syötäväksikin, mutta koska lajeja on vaikea erottaa toisistaan,
parempi jättää kaikki kärpässienet koskematta.
Kavalakärpässieni on maailmanlaajuisesti aiheuttanut eniten kuolemantapauksia.
Suomessa valkokärpässieni on tappanut eniten.

(Yksi paavi on kuollut kärpässienimyrkytykseen.)

Kuva © Studio-86

Korpirämeessä on sekä korpien että rämeiden tunnuspiirteitä.
Korpirämeessä kasvaa eniten mäntyjä ja sen lisäksi kuusia ja hieskoivuja.
Puolukoita ja mustikoita löytyy molempia, samoin lakkoja.

Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä Impivaaran maisemassa on Ilvesjärvi
ja sen lähimaisemassa kantoinen aho sekä kuivattavia rämeitä.

Loru

Hus sika metsään!

Hus sika metsään!
Mitä sika metsässä?
Tuomahan marjoja
punaisella pussilla,
sinisellä silkillä,
korialla kontilla,
vaskisella va’illa,
kultaisella kuppisella,
maalatulla maljasella.

Kanteletar

Kuva © Sastamala Visual Oy

Tämä muinaismuistokiviröykkiö Hartolankosken Hiukkassaaressa
on viikinkien ensimmäisiä asutuskohteita Suomen alueella.

Muinaismuistokohde on muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaismuisto.

Kuva © Studio-86

Näkymä Lapissa. Horisontissa oikealla näkyy Korvatunturi.
Kelo on pystyyn kuivunut, harmaa ja kuoreton puu.
Se on hyvin kestävää ja siksi hyvää rakennusmateriaalia.

Lapsen suusta
Puita on siksi, ettei ulkona olisi niin tyhjää.
- Antti 5 v.

Viikon seisoin suon selällä
tunnotonna niinkuin tukki,
korpit hyppi korvillani,
silmillä varikset vaakkui,
pedot juurella pesivät,
hukat luona huutelivat.
Lapset parkaisi pahasti
marjamailla käydessänsä,
nähdessä näköni mustan,
surun synkän syövyttämän,
pökkelön suon selällä,
karahkaisen kankahalla.

Tulipa tyttö tähtisilmä,
enkeli elämän joulun,
ei se parkaissut pahasti
eikä luota loitonnunna,
tuli luoksi leikkimähän,
vienoinen visertämähän,
tuli silmin niin sinisin,
kävi niin valkoisin kätösin
runkohon ruman petäjän,
juurihin jumalten hylyn –
soi salossa enkel’laulu,
lapsen nauru laaksoloissa.

Ja katso: Ihana ihme!
Sylkähti sydän petäjän,
kuohahti kuollehet vetoset,
puu vihersi, päivä nousi,
kevät kaikille hymysi.

- Eino Leinon runosta Katson, katson, kaunis tyttö;
kokoelmasta Pyhä kevät 1901

Kuva © Sastamala Visual Oy

Aarniometsä on luonnontilassa.
Sille ei ole tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä.
Tuulen kaatamat puut saavat lahota paikoilleen.
Aarniometsä tarjoaa eläimille monimuotoisemman ympäristön kuin hoidettu metsä.

Suomessa on enää vähän aarniometsiä.

Kuva on Seitsemisen kansallispuistosta.

Sananlasku
- Metsä kirkkoni olla saa.
- Metsä on suomalaisen kirkko.
- Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Karpalo eli kurjenmarja estää virtsatietulehduksia. Karpalo kuuluu puolukoiden sukuun. Se kasvaa kosteahkoilla sammalikoilla ja suomättäillä koko Suomessa. THL ylläpitää kansallista Fineli ^® - elintarvikkeiden koostumustietopankkia, josta löytyy marjojen sisältämät aineet. Kuva CC0 Pixabay

Puolukka(Vaccinium vitis-idaea) on ainavihanta kasvi.
Siinä on alfa-linoleenihappoa, kuitua,
A-, E-, C-, B1-, B2-, B3-vitamiineja ja karotenoideja.
Puolukka tappaa virtsateiden bakteereja.
Sen on todettu myös ehkäisevän rasvaisen ruuan aiheuttamaa
lihomista ja haitallista sisäelinrasvaa.
Puolukan syöminen ehkäisee matala-asteista tulehdusta
sekä haitallisia sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan muutoksia,
jotka altistavat tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja verisuonisairauksille. (Mediuutiset)

Puolukan punainen marja on niin hapan,
että se säilyy sisältämiensä sitruuna- ja bentsoehappojen takia
viileässä ilman säilöntäaineitakin.

Monessa koulussa koululaiset joutuivat syksyisin poimimaan
muutaman litran puolukoita koululle.

THL ylläpitää kansallista Fineli ^® - elintarvikkeiden koostumustietopankkia,
josta löytyy myös marjojen sisältämät aineet.

Luonnonmarjojen poimiminen on jokamiehenoikeus.
Jokamiehenoikeudet löytyvät mm. ympäristöhallinnon verkkosivulta.

MARJAMÄMMI

Puoli litraa survottuja puolukoita sekoitetaan litraan kylmää vettä
ja seokseen lisätään 3/4 litraa ruisjauhoja ja hiukan sokeria.
Seos laitetaan tuohisiin (uunivuokiin)
ja paistetaan miedossa uunin lämmössä 3-4 tuntia.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Mustikoita kannattaa syödä raakana, mutta niistä voi tehdä myös piirakoita ja muita leivonnaisia, puuroja, hilloja, mustikkakukkoa, rahkaa ja smoothieta. Mustikan lehtiä voi käyttää salaatissa ja teessä. Marjoja kannattaa kuivata talven varalle. Mustikan sisältämät terveelliset aineet voi tarkistaa THL:n ylläpitämästä Finelistä. Mustikoissa on paljon silmille tärkeitä aineita. "Kun mustikka kypsyy, niin yö mustuu."

Lapsen suusta Mustikat on hyviä, koska niiden sisällä on hilloa. - Pertti 5 v.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Tämä Gallen-niminenomenapuu kasvaa Sastamalassa Jaatsin tilalla,
joka oli Akseli Gallen-Kallelan lapsuuden koti.

Nykyään maukasta, raikasta ja kevyesti makeahappoista Gallen-lajiketta on myös myynnissä.
Se on keskikokoinen puu, joka tulee melko nopeasti satoikään.

Gallen on kesälajike. Se on saanut nimensä Akseli Gallen-Kallelan äidin Matilda Gallenin mukaan,
jonka 1800-luvun loppupuolella tekemästä siemenkylvöksestä tämä lajike on valittu.
Hedelmät ovat keskikokoisia tai suuria, keltaisia, kekomaisia ja tulevat kypsyessään kuulakkaiksi.
Maku on erittäin hyvä, sopivan makea ja happoinen ja siinä on miellyttävä aromi.
Hieno kestihedelmä. Aikais- ja runsassatoinen. Lajike on talven- ja ruvenkestävä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kestävä ja tuoksuva juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia) kasvaa koko Suomessa.
Se on tiheäpiikkinen, erittäin helppohoitoinen ja terve ruusupensas,
joka leviää nopeasti juurivesojen avulla.
Juhannusruusua on viljelty meillä 1800-luvun alusta lähtien.

Prinsessa Ruusunen on vanha, paljon kerrottu satu.
Kun odotettu prinsessa syntyy,
hänelle järjestetään suuret ristiäisjuhlat.
Haltiatarkummit antavat lahjoja.
Kutsumatta jäänyt paha haltiatar ilmoittaa,
että prinsessa kuolee pistäessään sormensa värttinään 16-vuotissyntymäpäivänään.
Seuraava haltiatar peruu osan kirouksesta ja sanoo,
että prinsessa vaipuu silloin uneen. Näin tapahtuu.
Prinsessan 16-vuotissyntymäpäivänä koko hovi vaipuu uneen ja nukkuu sata vuotta.
Piikkipensaat (juhannusruusut?) peittävät linnan.
Prinssi kiipeää nukkuvan prinsessan torniin ja suutelee tätä.
Prinsessa ja koko hovi heräävät. Hääthän siitä seuraa.

Prinsessa Ruusu linnassa, linnassa, linnassa,
prinsessa Ruusu linnassa, linnassa.

On pahan noidan pauloissa, pauloissa, pauloissa.
on pahan noidan pauloissa, pauloissa.

Vuossadan nukkuu Ruusunen, Ruusunen, Ruusunen,
vuossadan nukkuu Ruusunen, Ruusunen...

Edvin Laine ohjasi satuelokuvan Prinsessa Ruusunen vuonna 1949.
Prinsessaa näytteli Tuula Rosenqvist (ent. Ignatius),
jonka sukunimeenkin tuli avioliiton myötä ruusu (rose).
Tuula Rosenqvist tuli myöhemmin tunnetuksi televisiokuuluttajana.

"Yksi ruusu voi olla puutarhani, ja yksi ystävä maailmani."
- Leo Buscaglia

Kuva © Sastamala Visual Oy

Perinteinen, voimakkaasti tuoksuva juhannusruusu
kukkii todella runsaasti vuoden valoisimpaan aikaan
eli juhannuksen tienoilla.
Se on erittäin helppohoitoinen ja leviää nopeasti juurivesojen avulla.

Juhannusruusussa on kermanvalkoiset kukat ja tiheäpiikkiset varret.
Se menestyy vaatimattomillakin kasvupaikoilla ja kestää hyvin pakkasia.

Juhannusruusua kutsutaan myös suomenruusuksi ja pimpinellaruusuksi.

Tietoa juhannusruususta (Rosa pimpinellifolia) Luontoportissa

Kuva © Studio-86

Juhannusruusun kukinta kestää parisen viikkoa.

Romanssit Melartin, Erkki (säv.); Huttunen, Hugo (esitt.);
Linko, Erkki (esitt.) (1929) viulu, piano, op44, nro 5, F-duuri
Raita - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä

Kuva © Studio-86

Maitohorsma on Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka
ja vuoden 2019 nimikkoyrtti.
Se levittäytyy tehokkaasti sinne, missä on tilaa kasvaa.
Se viihtyy monenlaisessa maaperässä.

Alkukesästä poimitut maitohorsman lehdet sopivat salaatteihin ja leivän päälle
kuten poimulehti, voikukka, ja mesimarjanlehti.
10-20 cm pitkiä horsman varsia lehtineenvoi paistaa voissa ja syödä kuin parsaa.
Lehdet ovat parhaimmillaan ennen kukintaa.
Ne voidaan kuivata teesekoituksia varten
tai murentaa viherjauheeksi kastikkeisiin, keittoihin sekä pata- ja laatikkoruokiin.
Pula-aikana horsman kuivatuista juurista on valmistettu kahvinkorviketta.

Luonnossa kasvavat yrtit ovat usein paljon ravintorikkaampia
viljeltyihin salaattikasveihin verrattuna.
Ne sisältävät runsaasti mm. ravintokuitua, C- ja E-vitamiinia, beetakaroteenia,
folaattia, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja mangaania.

Rentun ruusu on Irwin Goodmanin suosituimman laulun nimi.
Hän levytti sen vuonna 1988.

Viime vuosina lupiini on valloittanut horsman kasvualueita tienpientareilla.

Tietoa maitohorsmasta(Chamaenerion angustifolium) Luontoportissa

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sinivuokko (Anemone hepatica) on kevään ensimmäisiä kukkijoita. Lämpimillä paikoilla sen sinisiä kukkia näkyy jo huhtikuussa ja yleisesti jo vapun aikoihin.

Kaikki sinivuokon osat sisältävät myrkyllisiä aineita, mutta silti sitä on käytetty munuaiskivien ja haavojen hoitoon.

Kevätlaulu

Kas jo metsä viheriöi,
Kohisee jo kosket,
Ilmassa ja maassa soi
Kummallinen kuiske.

Puussa lehti värisee
Tuulen suloisuutta,
Joet ja norot lirisee
Eloansa uutta.

Lämmintä ja valoa
Maa poveensa juopi,
Kukkasia kauniita
Meille taas se tuopi.

- Yrjö Kilpinen & Pekka Juhani Hannikainen (1854-1924)
Vanha kansakoululaulu

Kuva © Sastamala Visual Oy

Anemone nemorosa

Valkovuokko on monivuotinen,
laajalle levinnyt kukka.
Se viihtyy lehdoissa ja lehtomaisissa tuoreissa metsissä sekä lehtoniityillä.
Valkovuokko on Uudenmaan maakuntakukka.
Suomessa sitä poimitaan varsinkintoukokuun toisen sunnuntain
eli äitienpäivän aikoihin.

Kasvi on lievästi myrkyllinen.

Murskattua tuoretta valkovuokkoa on käytetty
reumaattisiin vaivoihin ja nivelsärkyyn.

Keltavuokko (Anemone ranunculoides) on myös myrkyllinen.

Valko- ja keltavuokko voivat risteytyä keskenään,
jos ne kasvavat näin lähekkäin kuin kuvassa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Valkovuokolle on tyypillistä kasvaa laajoina kasvustoina.

Valkovuokko on levinnyt koko Eurooppaan Etelä-Lappia myöten.

Sanonta
- Kevät keikkuen tulevi. (Keväällä sää on vuoroin lämmin, vuoroin kylmä.)
- Kevättä rinnassa. (Luonnossa eläimet pariutuvat ja hankkivat jälkeläsisiä. Nuoret - ja vanhemmatkin - ihastuvat toisiinsa.)

Kuva © Sastamala Visual Oy

Anemone nemorosa

Valkovuokko on Uudenmaan maakuntakukka.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Lumme kasvaa pehmeäpohjaisissa, mutaisissa lammissa ja suojaisissa järven lahdissa. Se kukkii kesä-syyskuussa. Kasvi on kaikilta osiltaan myrkyllinen. Pohjanlumme on Etelä-Savon maakuntakukka.

Piisami tykkää syödä lumpeiden juurakoita.

Immi Hellénin runo vuodelta 1920:

Rannan lumme valkeuttaan hohtaa
illan tyvenessä uinaellen,
taivaan kirkkautta kuvastellen. –
Uimatiellään tyttö kukan kohtaa.

Ah, hän lausuu, noin jos puhdas oisin,
rannan lumme, luontehesi saisin,
taivaan kirkkautta kuvastaisin,
kaikkein kaunihinta unelmoisin!

Kuva © Sastamala Visual Oy

On olemassa meri-, järvi- ja purotaimenia. Ne kuuluvat lohien heimoon. Taimenen erottaa lohesta siitä, että taimenella on pilkkuja koko kyljellä ja lohella pilkkuja on kylkiviivan yläpuolella. Lisäksi lohella on pyrstössään lovi ja taimenen pyrstö on tasareunainen. Lohikalojen syöminen on paras tapa saada omega-3-rasvahappoja DHA:ta ja EPA:a. Niissä on myös D-vitamiinia, jodia, seleeniä ja proteiinia. Taimenen ravintoaineet voi tarkistaa THL:n Finelistä.

Sanonta Kateus vie kalatkin vedestä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kun maass on hanki ja järvet jäässä...

Sananlasku
Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.

Pyry, pyry, pyry hei!
Miksi tuiskus' ovat julmat?
Kiire mulla ompi niin,
kun maat ja metsäkulmat
mun täytyy peittää neitoksiin.
- Martti Helan sanoittamasta ja säveltämästä
alakansakoulun laulusta

Tulosta Eino Leinon runo Sydämeni talvi, kokoelmasta Hiihtäjän virsiä 1900

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Studio-86

Kiutaköngäs on noin 325 metriä pitkä koski
Oulangan kansallispuistossa Pohjois-Kuusamossa.

Kiutakönkään kuohuja voi seuratalive-kameran kuvasta.
Googlaa: Kiutaköngäs kamera.

Uskomus
Jos koski helmikuussa kohisee, niin se on Maarian (25.3.) jälkeen jäätynyt.
Kun kosken pohjoispuoli tyynenä iltana tavallista kovemmin pauhaa, tulee kaunis ilma, talvisin pakkanen.
Etelän puolelta kohiseva koski ennustaa sadetta ja rajuilmaa.

Kuva © Studio-86

Kestä mielin uljahin!

Sä kestä mielin uljahin
myös aika ankara.
Viel' kerran aamu kirkkahin
voi nousta usvasta.
Jos kestät, voitto varma on
keskellä tappion.

On mainen matka kulkua
kuin aallon liikkuvan,
mi korkeimmalta harjalta
taas syöksyy pohjahan.
Näin laaksoon, kunnahalle vie
myös riemun, tuskan tie.

Jos aina vaan ois tyyni sää,
niin matka kesken jäis.
Vaan toisin aalto vaahtopää
sun purtes lennättäis.
Mutt' aaltoihin voi sortua
ken hylkäs' purtensa.

Jos suur' ois vastus tielläsi
et sortua sa saa.
Jos pirstoiksi käy purtesi,
myös pirstat kannattaa
ja luodolle jos joudut sa,
ei ranta kaukana.

- Otto Kotilainen & Linda Kunnas
Vanha kansakoululaulu

Kuva © Studio-86

Kuva © Sastamala Visual Oy

Ennola, Juhana H. (säv.); Pahlman, Emil (sov.) Suomalaista musiikkia vuodelta 1929
1. Introduction ; 2. Suomen salossa / Ennola. 3. Velisurmaaja / trad.
4. Minä seison korkealla vuorella / trad. äänitetty Pariisissa 1929

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kottarainen (Sturnus vulgaris) oli yleinen lintu vielä 1970-luvulla,
mutta nyt kannasta on jäljellä enää viidesosa.
Kottarainen viihtyy karjatilojen lähellä ja muualla, missä on lyhyttä heinikkoa,
sillä siellä on sen ruoka-apajat.
Tehomaatalous on ollutkottaraiselle tuhoisaa.

Suomen Luonto -lehden nettisivulla voi kuunnella kottaraisen ääntä.

Signe Liljequist esittää (vuonna 1928) Oskar Merikannon säveltämän
ja J.H. Erkkon sanoittaman laulunKottarainen (Raita tietokanta).

Kasku
- Kottarainen kikatteli puhelinlangalla.
- Mikä sinua niin naurattaa?
- Kun ne puhuvat Turun murretta ja se kutittaa jalkapohjia.

Kuva © Studio-86

Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomenpeura eli metsäpeura on poron luonnonvarainen "serkku".
Tämä metsäpeura asuuÄhtärin eläinpuistossa.

Poroja Suomessa on noin 200 000 kpl, mutta metsäpeuroja vain alle pari tuhatta.
Se ei ole vielä uhanalainen, mutta silmälläpidettävä.

Metsähallitus ylläpitää metsäpeurasta omaa sivustoa netissä.

Metsäpeurasta on YouTubessa videoita.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Lapinpöllö (Strix nebulosa) on suuri pöllö. Sen siipien kärkiväli voi olla lähes puolitoista metriä.

Lisää tietoa lapinpöllöistä ja muista pöllöistä Luontoportin sivustolta.

- Mistä tietää, että pöllöt ovat viisaampia kuin broilerit?
- No, mistä?
- Oletko koskaan kuullut grillatusta pöllöstä?

Kuuntele lapinpöllön huhuilua (Suomen Luonnonsuojeluliitto).

Kuva © Sastamala Visual Oy