Kuvat

Fragaria vesca

Ahomansikka rönsyilee aurinkoisilla laidunmailla,
ahoilla ja metsien reunassa melkein koko Suomessa.
Monet eläimet herkuttelevat niillä.

Marjoja voi laittaa puuroon, mysliin, taikinoihin, leivonnaisiin ja kasvonaamioihin.
Ahomansikkaa on käytetty myös rohtona.

Oma maa mansikka, muu maa mustikka -sanonta liittyy marjojen kasvupaikkaan.
Mustikoita pitää lähteä hakemaan metsästä,
mutta mansikka voi kasvaa omalla pihamaalla.

Mansikkakuumeeksi kutsutaan ”tautia”, jonka voi saada syömällä liikaa mansikoita.
Oireena on kuume, joka kestää alle vuorokauden.

• Oletko pujottanut ahomansikoita heinänkorteen?
• Onko sinulla ollut mansikkakuumetta?
• Mistä marjasta pidät eniten?

Laulu Kotimaani ompi Suomi

LUONTO-kuvapakankuva numero 1

Lisätietoja LuontoPortti

Kuva CC0 Pixabay Victor Khilchuk

Vaccinium myrtillus

Karhut saavat mustikoista mainiota vitamiinilisää.
Hyvänä vuonna ne voivat syödä monta kymmentä litraa yhdeltä aarilta.
Se tietää talvella syntyville pennuille hyvää rasvaista maitoa.

Luontoretkeilijä saa makoisaa teeainesta mustikan lehdistä.
Tämä opetetaan armeijassakin.

Mustikoista voi tehdä kotiviiniä.
Mustikalla värjätyistä langoista tulee violetteja.

Kehrääjät ja yökköstoukat käyttävät mustikan lehtiä ravinnokseen.

• Miten syöt mustikkaa mieluiten?
• Oletko tehnyt marjaretkiä? Kerro.
• Tykkäätkö mustikkapiirakasta vaniljakastikkeen vai jäätelön kanssa?

Laulu Ollin marjamatka: …Metsä on täynnänsä mustikkaa
& Mustikoita poimin, poimin, poimin & Muistatko muinoin

LUONTO-kuvapakankuva numero 2

Lisätietoja LuontoPortti

Kuva CC0 Pixabay

Ribes rubrum -ryhmä

Herukoiden sukuun kuuluu noin 150 lajia.
Osa on luonnonvaraisia, osa alkujaan viljeltyjä ja viljelykarkulaisia.

Valkoherukka on punaherukan valkomarjainen muoto.
Mustaherukan lehdistä tehdään Louhisaaren juomaa.
Sama resepti sopii punaherukan lehdille.
Siitä tulee hyvää, muttei niin aromikasta kuin mustaherukan lehdistä.
Kaikista herukoista tehdään höyrymehua.

• Mistä marjoista olet tehnyt mehua?

Laulu Lasten mehuhetki

LUONTO-kuvapakankuva numero 3

Lisätietoja LuontoPortti

Kuva CC0 Pixabay Henryk Niestroj

Cantharellus cibarius

Kantarelli on herkullinen ruokasieni.
Sitä kuivataan ja pakastetaan.

Kantarelli kasvaa useimmiten koivun,
mutta myös männyn ja kuusen seurassa.

Kantarellista voi tehdä keittoa, piirakkaa ja risottoa.
Se sopii myös lihapullataikinaan.

Muita syötäviä sieniä ovat mm. haperot, huhtasieni, korvasieni, lampaankääpä,
mustatorvisieni, rouskut, suppilovahvero, tatit ja vaaleaorakas.
Ruokasienten paras keruuaika on elokuun lopulta syyskuun lopulle.
Suppilovahveroita löytää Etelä-Suomesta vielä lokakuun lopullakin.

• Tunnistatko sieniä?
• Tykkäätkö syödä sieniä? Keittona, kastikkeena, salaattina vai munakkaana?
• Tykkäätkö sienestämisestä?

Laulu Sienilaulu & Maasta se sienikin

LUONTO-kuvapakankuva numero 4

Lisätietoja LuontoPortti

Kuva CC0 Pixabay Barbro Forsberg

Solanum tuberosum

Keskiverto suomalainen syö perunaa yli 60 kiloa vuodessa.

Perunat istutetaan toukokuun loppupuolella.
Sato korjataan syys-lokakuun vaihteessa.
”Alakuulla alas, yläkuulla ylös”, sanoi vanha kansa.
Koululaisilla oli ennen perunannostoloma.
Joissakin oppilaitoksissa opiskelijat osallistuivat perunannostoon vielä 80-luvulla.

Jos peruna kasvaa osittain mullan päällä, siihen tulee vihreä kohta, jota ei saa syödä.
Perunaa voi kasvattaa ämpärissä.
Uusia perunoita voi pakastaa jouluksi, kun kiehauttaa niitä ensin hieman.

Perunajauhoa varten pestyt perunat raastetaan hienoksi raasteeksi,
lisätään vettä ja sekoitetaan hyvin.
Seos kaadetaan harsokankaan läpi astiaan, jonne tärkkelyspitoinen vesi valuu.
Perunajauhoilla suurustetaan kiisseleitä.

Herkulliset perunaleivokset sisältävät keitettyjen perunoiden lisäksi kakun muruja,
aprikoosimarmeladia ja kaakaojauhetta sekä vähän rommia, konjakkia tai punssia.

Keitetyllä ja halkaistulla perunalla voi liimata kiiltokuvia ja paperia.

• Mistä perunaruuasta pidät? (muusi, uuniperunat, perunakeitto,
  paistinperunat, keitetyt perunat, ranskalaiset perunat)
• Oletko maistanut perunapuuroa – voisilmällä tai ilman?
• Oletko viljellyt perunoita?
• Oletko painanut perunalla kuvioita kankaaseen tai paperiin?
• Syötkö uusia perunoita tillin, sillin ja voin kera?
• Oletko liimannut kiiltokuvia keitetyllä perunalla?
• Tunnetko sohvaperunan?

Laulu Peruna on pyöreä & Juha Vainion Perunalaulu

LUONTO-kuvapakankuva numero 5

Lisätietoa Ruokatieto

Kuva CC0 Pixabay

Apis mellifera

Mehiläisiä on Suomessa 235 eri lajia.
Tunnetuin on tarhamehiläinen. Se tuottaa hunajaa.

Heinäkuussa mehiläispesässä voi olla 80 000 mehiläistä.
Luonnossa mehiläiset viihtyvät mm. onttojen puiden uumenissa.

Mehiläisten toukat syövät siitepölyä.
Työläismehiläinen imee kärsällään kukista mettä,
varastoi pisarat kennoihin ja erittää päälle vahaa.
Mehiläisten eritteet ja kosteuden haihtuminen muuttavat meden hunajaksi.
Eri kasveista syntyy erimakuista hunajaa.
Ihminen kerää hunajat ja laittaa tilalle sokeria.

Kun mehiläiset palaavat kierrokseltaan pesään,
ne kertovat merkkikielellä, mistä ja minkä värisistä kukista saalis on haettu.

Runsaasti kukkivien niittyjen ja ketojen harventuessa mehiläisetkin vähenevät.

Mehiläisten avulla marja- ja hedelmäsato kaksinkertaistuvat ja laatu paranee.
Mehiläishoitajat tarjoavat viljelijöille pölytyspalvelua.
Mansikan ja vadelman harmaahomettakin torjutaan mehiläisten avulla.

• Onko hunaja mielestäsi hyvän makuista? Mihin käytät sitä?
• Onko sinua koskaan pistänyt ampiainen, mehiläinen tai kimalainen? Kuinka hoidit pistoa?

Laulu Käy mehiläisten piiriin

LUONTO-kuvapakankuva numero 6

Lisätietoa Suomen Luonto ja Suomen mehiläishoitajain liitto

Kuva CC0 Pixabay Pexels

Celastrina argiolus

Yleisö äänesti paatsamasinisiiven kansallisperhoseksi itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017.

Paatsamasinisiipi on Etelä-Suomessa yleinen.
Se on saanut nimensä ravintokasvinsa korpipaatsaman mukaan.
Paatsama on rannoilla kasvava puu, jonka oksat muistuttavat pajunvitsaksia.
Keväisin paatsama muistuttaa tuomea, mutta kukkien tuoksu ei ole niin voimakas.

• Oletko keräillyt perhosia?
• Onko sinulla lempiperhosta?

Laulu Kesäilta

LUONTO-kuvapakankuva numero 7

Kuva CC0 Pixabay

Aglais io

Neitoperhonen on helppo tunnistaa suurista silmäkuvioista.

Neitoperhonen on maahanmuuttaja.
Se oli vielä 70-luvulla hyvin harvinainen,
mutta se on lisääntynyt ilmaston lämpenemisen myötä viimeisen 30 vuoden aikana
ja on nykyään yksi yleisimmistä perhosista.

Neitoperhonen talvehtii aikuisena kuten sitruuna-, herukkaja nokkosperhonen sekä suruvaippa.
Keväällä se munii nokkosten lehtien alapinnoille ja kuolee.
Kesällä munista kehittyy toukkia,
joille maistuu vain nokkonen – joskus harvoin humala.
Nokkosilla herkuttelun jälkeen toukat koteloituvat isäntäkasvien varsille.

• Tunnistatko perhoslajeja? Mitä eri lajeja muistat?

Laulu Perhonen

LUONTO-kuvapakankuva numero 8

Kuva CC0 Pixabay Couleur

Coccinella septempunctata

Seitsenpistepirkko on Suomen kansallishyönteinen.
Se valittiin vuonna 1996.
Seitsenpistepirkon lisäksi Suomessa elää yli 60 muuta leppäkerttulajia.

Leppäkerttuja käytetään luomuviljelyssä.
Leppäkertun toukka saattaa syödä jopa 50 kirvaa päivässä.

Linnut ovat leppäkerttujen vihollisia.
Leppäkerttu suojaa itsensä pahan hajuisella aineella.

Leppäkertun lentämisestä on ennustettu säätä.

• Oletko joskus saanut käsiisi leppäkertun pahanhajuista eritettä?
• Tunnetko laulun Lennä, lennä leppäkerttu?
• Osaatko ennustaa säätä leppäkertun avulla?

Laulu Lennä, lennä leppäkerttu ison kiven juureen

LUONTO-kuvapakankuva numero 9

Lisätietoja Suomen Luonto ja Ötökkätieto

Kuva CC0 Pixabay PollyDot

Araneus diadematus

Kuvassa on ristihämähäkin kutoma pyyntiverkko.
Se nököttää usein verkkonsa keskellä odottamassa saalista
ja hyökkää heti kimppuun, kun saalis sen verkkoon tarttuu.

Ristihämähäkkiä kutsutaan usein ristilukiksi, vaikka se ei lukkien sukua olekaan.
Ristihämähäkin selässä on valkoinen ristikuvio.
Ristihämähäkkejä on monen kokoisia, isoimmat ovat 3–4 cm pituisia.

Suomessa on lähes 650 hämähäkkilajia.
Kaikki hämähäkit erittävät kehruurauhasistaan ilmassa kovettuvaa seittiä.
Ne käyttävät sitä muniensa suojana, pyyntiverkkona, pesinä ja liitorihmoina.
Paksuuteensa nähden seitti on teräslankaa vahvempaa.

Hämähäkit ovat biologisia torjujia pelloilla ja puutarhoissa.

Hätätilanteessa monet hämähäkit tekeytyvät kuolleiksi
ja muistuttavat pyöreähköä siementä tai pisaraa.
Vaaran mentyä ohi hämähäkki pinkaisee pakoon.

Hämähäkkikammo on araknofobia.

• Oletko nähnyt ristihämähäkin?
• Tunnetko henkilön, joka pelkää hämähäkkejä?
• Mikä tekee hämähäkeistä pelottavia?

Laulu Hämä-hämähäkki kiipes langalle

LUONTO-kuvapakankuva numero 10

Kuva CC0 Pixabay Albrecht Fietz

Bufo bufo

Rupikonna on hyvin yleinen koko Euroopassa.
Se voi elää 15-vuotiaaksi.

Suomessa elää monta sammakkolajia, ja ne kaikki ovat rauhoitettuja.
Siksi sammakonkutua ei ole lupa ottaa lasitölkkiin seurattavaksi.

Sammakko syö hyönteisiä, matoja, etanoita, kotiloita, hämähäkkieläimiä ja pieniä kaloja.

Rupisammakko elää kosteassa elinympäristössä.
Talvet se on horroksessa kivenkoloissa tai lammen tai järven pohjamudassa.

Kun rupikonna puolustautuu, se erittää ihostaan myrkyllistä limaa.
Ihmisille ja nisäkkäille sammakonliha on myrkyllistä ja kitkerän makuista.
Suolla eläville linnuille sammakonliha maistuu sen sijaan hyvin.

• Oletko seurannut sammakonkudun kehittymistä?

Laulu Raparperin alla & Saku sammakko & Pienet sammakot

LUONTO-kuvapakankuva numero 11

Kuva CC0 Pixabay Princesse Petit Pois

Perca fluviatilis Ahven on Suomen yleisin kalalaji Se valittiin kansalliskalaksemme vuonna 1994. Se elää kaikissa vesissä, missä on riittävästi happea. Pilkillä on noussut jopa 60-senttinen ahven. Kalakeittoon laitetaan kalojen lisäksi perunaa, porkkanaa, kermaa ja tilliä. Kalojen savustaminen on monella kesämökillä perinne. Ahvenista saa ruistaikinakuoreen kätkemällä ja monta tuntia paistamalla herkullisen ahvenkukon. Syötäviä kalalajeja ovat ahven, ankerias, hauki, kampela, kirjolohi, kuha, lahna, lohi, made, muikku, nahkiainen, nieriä, sei, siika, silakka, särki, säyne, taimen, toutain ja turska.

• Oletko käynyt pilkkiongella? Saitko saalista?
• Oletko pujottanut matoa koukkuun?
• Oletko itse rakentanut mato-onkea?
• Mitä kalaa syöt mieluiten?
• Mitä sinulle tulee mieleen sanasta kalareissu?

Laulu Kalastaja Eemelin valssi & Kalastajan laulu Kalatalouden keskusliiton nettiosoite on ahven.fi. LUONTO-kuvapakankuva numero 12 Kuva CC0 Pixabay Vesa Leppänen

Erinaceus europaeus

Siili on öisin liikkuva nisäkäs. Se elää keskimäärin 3–4 vuotta.
Siili viettää talven horroksessa, joka Suomessa kestää 6–7 kuukautta.

Sukukypsyyden siili saavuttaa syntymän jälkeisenä talvena.
Poikueeseen kuuluu 2–10 poikasta.

Siili puolustautuu menemällä kerälle, jolloin siitä tulee piikikäs pallo.
Siilin suurimpia vihollisia nykyään ovat robottiruohonleikkurit ja autot.

Siili on kaikkiruokainen ja syö etenkin hyönteisiä ja pieniä selkärankaisia.
Siilillä on laktoosi-intoleranssi eli sille ei saa antaa maitoa.
Hyönteiset ja madot kuuluvat siilin ruokalistalle.
Sille voi haavilla pyydystää syötävää.
Kala on siilin suurta herkkua ja kissanruokaakin se pistelee poskeensa mielellään.
Kesällä siilin hyvinvointia voi tukea huolehtimalla, että sillä on vettä juotavaksi.
Talveksi voi tehdä talvehtimislaatikon tai huolehtia rauhallisesta pesäpaikasta.

• Oletko ruokkinut siiliä? Mitä tarjoilit sille?
• Oletko nähnyt siilin? Millaisia havaintoja teit?

Laulu Siili menee lypsylle & Ihme ja kumma

LUONTO-kuvapakankuva numero 14

Kuva CC0 Pixabay

Sciurus vulgaris

Oravan turkiksia käytettiin joskus kauan sitten maksuvälineenä.
Sana ”raha” on alun perin tarkoittanut oravannahkaa.
Pohjanmaalla on 1900-luvun alussa maksettu jopa taloja oravannahoilla.

Orava syö kuusen siemeniä, marjoja ja hedelmiä, toukkia, linnunmunia ja -poikasia.

Pyöreän pesänsä orava vuoraa sisältä naavalla, ruoholla, sammalilla ja lehdillä.
Ensimmäinen poikue syntyy huhti-toukokuussa, toinen myöhemmin kesällä.
Kerralla poikasia syntyy 3–6 kappaletta.

Oravat kätkevät ruokaa varastoon maahan tai puun koloihin.

• Kuinka pienen oravan poikasen olet nähnyt?
• Muistatko lauluja, jotka kertovat oravasta?

Laulu Oravan pesä: Makeasti oravainen & Kas kuusen latvassa oksien alla
& Olipa pikkuinen oravanpoika kotona Kuuselassa

LUONTO-kuvapakankuva numero 14

Kuva CC0 Pixabay

Vulpes vulpes

Kettu on onkaloissa asuva koiraeläin, jonka päävihollinen on kotka.

Kaikkiruokainen kettu on ollut turkiseläin.

Syyhypunkki aiheuttaa ketulle kapia, joka voi tarttua kotieläimiin ja ihmisiin.
Siksi kuolleeseen kettuun ei saa koskea paljain käsin.

Monissa kansansaduissa viekas kettu ottelee karhun ja jäniksen kanssa
viisaudesta, oveluudesta ja nopeudesta.

• Oletko joskus onnistunut näkemään ketun luonnossa?
• Millaisia tunteita kettu tai sen näkeminen sinussa herättää?

Laulu Mummon kanat & Kettu juoksi yli järven & Ketun joululaulu
& Kettu ja tähti & Kettu ja korppi

LUONTO-kuvapakankuva numero 15

Kuva CC0 Pixabay Thomas Wilken

Lepus europeus

Rusakkoa metsästetään sekä ravinnoksi että turkin takia.

Jänikset nakertavat puiden kuoria.
Siksi hedelmäpuiden runkoja suojataan ja ympäröidään verkkoaidoilla.

Rusakko voi risteytyä metsäjäniksen kanssa,
mutta niiden jälkeläiset eivät kykene lisääntymään.

Ilman matkalippua matkustavaa kutsutaan jänikseksi.

• Onko sinulla ollut lemmikkinä kania tai jänistä?
• Tunnistatko lumesta jäniksen jäljet?

Laulu Jänis istui maassa & Jänöjussin mäenlasku & Jäniksellä pitkät korvat

LUONTO-kuvapakankuva numero 16

Lisätietoja Luontoportti

Kuva CC0 Pixabay

Alces alces

Hirvi on Suomen metsien kookkain nisäkäs.
Sen pääravintoa kesäisin ovat pajut ja lehtipuiden oksat.
Suurta herkkua ovat maitohorsmat.
Syksyllä hirvi syö mustikoita, puolukoita ja varpuja.
Myöhemmin maistuu pihlajan, haavan ja katajan oksat
sekä talvella männyn versot.
Kookas eläin syö noin 20 kg vuorokaudessa,
joten se voi aiheuttaa metsälle isot tuhot.

Hirviurokselle kasvaa joka vuosi uudet sarvet.
Välillä se voi menettää sarvensa toisen uroksen kanssa mitellessä.

Hirvipaisti on terveellistä ja herkullista.
Metsästyksen sivutuotteena saadaan komeita taljoja.

Metsätuhojen lisäksi hirvistä on harmia maanteillä.
Hirvikolareita sattuu joka vuosi noin 2 000.

• Oletko nähnyt hirveä?
• Pidätkö hirven lihasta? Entä taljasta tai sarvista sisustuksessa?

Laulu Hirvenmetsästys & Hirvi ja karhu

LUONTO-kuvapakankuva numero 17

Kuva CC0 Pixabay David Mark

Ursus arctos

Karhu on Euroopan suurin petoeläin ja Suomen kansalliseläin.
Se syö haaskoja, hirviä ja marjoja.

Citykarhut mellastavat mehiläistarhoilla
ja käyvät tonkimassa talojen roskalaatikoita.

Karhun lempinimiä ovat mesikämmen, otso, kontio, ohto, nalle ja metsän omena.
Itse asiassa ne ovat kaikki kiertoilmauksia.
Karhu on ollut metsästäjälle vaarallinen vastustaja,
ja siitä ei sen vuoksi haluttu puhua ”oikealla” nimellä.

Talvet karhu viettää unten mailla.
Talviunen aikana sille syntyvät pennut.

Karhun lihassa voi olla trikiinin toukkia kuten kaikkien raatoja syövien eläinten lihassa.
Siksi karhunliha täytyy kypsentää yli 70 asteessa.

Moni isovanhempi on leikkinyt lastenlastensa kanssa Karhu nukkuu -leikkiä.
Leikkiin kuuluu laulu, joka loppuu sanoihin: Eipäs nukukaan!
Silloin karhu herää peiton alta ja yrittää ottaa leikkijöitä kiinni.
Se, kenet hän saa kiinni ensimmäisenä, jää seuraavaksi karhuksi.

• Onko sinulla ollut rakasta lelunallea?
• Oletko maistanut karhun lihaa?
• Oletko koskaan maannut karhuntaljalla?

Laulu Karhunpoika sairastaa & Nalle Puhin sadelaulu & Karhu nukkuu
& Metsämiehen laulu (Terve metsä, terve vuori)

LUONTO-kuvapakankuva numero 18

Kuva CC0 Tapani Hellman

Rangifer tarandus

Poro on peuran kesytetty muoto. Se on puolikesy kotieläin.

Porotalous on Lapissa tärkeä elinkeino.
Porosta saadaan hieno talja, terveellistä lihaa ja komeat sarvet.
Luista keitetään luulientä ja jänteillä neulotaan taljoja.

Porot syövät jäkälää, sieniä, heinää ja ruohovartisia kasveja
sekä puiden ja pensaiden lehtiä.

Poroerotuksessa porotokka eli lauma ajetaan aitaukseen,
vasat merkitään ja teuraaksi menevät porot erotetaan muista.

Ahma on poron pahin vihollinen.

• Oletko syönyt poronkäristystä tai poropaistia? Piditkö siitä?
• Oletko istunut poron vetämässä reessä?
• Tiedätkö, kuinka pitkä on poronkusema? (noin 7,5 km)

Laulu Juokse porosein & Petteri Punakuono & Poro juoksee tunturilla
& Lapinmaa

LUONTO-kuvapakankuva numero 19

Lisätietoja Luontoportti

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

Suomen kallioperän yleisin kivilaji on graniitti.
Väriltään graniitti voi olla mustaa, harmaata tai punaista.
Se on kovaa ja kestävää kiveä.
Ei ihme, että graniitti on valittu yhdeksi Suomen kansallissymboleista.
Siitä tehdään hautakiviä ja pöytätasoja.
Vanhojen talojen perustuksissa on käytetty paljon luonnonkivistä ladottuja muureja.

Vanha hautausmaalaki määräsi,
että hautausmaa on erotettava aitauksella pyhäksi ja rauhalliseksi alueeksi.
Sillä oli myös symbolista merkitystä.
Vanhojen kirkkojen ja hautausmaiden ympärillä on edelleen massiivisia kiviaitoja,
jotka voivat olla 1,5 metriä leveitä ja yli metrin korkeita.
Monet niistä ovat kestäneet satoja vuosia.
Kiviaita ladotaan luonnonkivistä ilman laastia.
Useimmat Suomen kiviaidoista ovat 100–200 vuotta vanhoja.

• Oletko kerännyt kiviä matkamuistoksi tai koristeeksi?
• Oletko etsinyt malmi- tai korukiviä?

Laulu Sininen ja valkoinen

Lisätietoa kaiva.fi

LUONTO-kuvapakankuva numero 20

Kuva CC0 Pixabay

Kuva © Sirpa Pursiainen

Amanita muscaria

Punakärpässieni on Suomen yleisin myrkkysieni.
Se viihtyy koivun tai männyn juurella.

Kärpässieni-nimi tulee siitä, että ennen teollisia hyönteismyrkkyjä
kärpässieniä paloiteltiin maidon joukkoon.
Seos houkutteli paikalle kärpäsiä, jotka kuolivat maitoa juotuaan.

Viinaan uitettuna punaisesta kärpässienestä tulee hallusinogeeni,
jota muinaissuomalaiset shamaanit käyttivät.
Kärpässienestä ei millään käsittelyllä saa syötävää.
Se vahingoittaa maksaa ja munuaisia – usein pysyvästi.
Kärpässienen myrkky lamaa keskushermostoa.
Oireita ovat huimaus, hallusinaatiot, sekavuus, kouristukset ja yliaktiivisuus.
Oireet ilmenevät puolesta tunnista kolmeen tuntiin sienen syömisen jälkeen
ja ne voivat kestää 8–12 tuntia.

Kärpässieni laajentaa elintilaansa nousemalla maasta
kehämäisesti aina isommassa renkaassa.
Vanha kansa puhui noidan kehistä, mutta ilmiössä ei ole mitään mystistä:
rihmasto leviää ravinteiden perässä.

• Tunnistatko ruoka- ja myrkkysienet?
• Kärpässienen kaunis ulkonäkö on otettu koristelussa käyttöön. Millaisia olet nähnyt?

Laulu Mörri-Möykky

LUONTO-kuvapakankuva numero 21

Lisätietoa Luontoportti

Kuva CC0 Pixabay Anja Cocoparisienne

Betula

Suomessa kasvaa rauduskoivu, hieskoivu, vaivaiskoivu, tunturikoivu ja pirkkalankoivu.
Rauduskoivun lehdet ovat soikeammat ja hammastus isompi kuin hieskoivulla.
Sen lehdet ovat pyöreämmät.
Pirkkalankoivu on rauduskoivun muunnos. Sen lehdissä on voimakas sahalaita.
Rauduskoivu on yksi Suomen kansallissymboleista.

Mistä tahansa koivusta voi tulla visakoivu, jos runkoon tulee mutaatio.
Visakoivu jää matalaksi ja sen puuaines on kovaa.

Vaivaiskoivu on pensas, joka kasvaa vain napaan saakka.
Riippakoivuksi kutsutaan koivua, jonka oksat roikkuvat velttoina.

Vihta tehdään keskikesällä rauduskoivusta ja sidotaan vitsaksella.

Mahla alkaa virrata, kun keväällä vedet sulavat ja kasvien vesitalous käynnistyy.
Yhdestä koivusta voi keväällä laskea mahlaa satoja litroja.
Puu ei kärsi, kun huolehtii reiän suojaamisesta laskun jälkeen.

Koivun tuohi on sitkeää, taipuisaa, vedenkestävää ja hyvin säilyvää.
Siitä voi tehdä virsuja, kontteja, koreja, lippoja,
rapapalleja, sormuksia, talojen kattoja ja mämmiropeita.
Mämmille tuohi antaa omanlaisensa maun.
Tuohi on hyvä saunan sytyke.

• Oletko syönyt mämmiä tuohisesta ropeesta?
• Osaatko tehdä vihdan tai vastan? Kumman?

Laulu Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän & Tuuli se taivutti koivun larvan
& Saunavihdat & Rantakoivun alla

LUONTO-kuvapakankuva numero 22

Lisätietoa Luontoportti, Vihdan teko-ohjeita netissä: UPMMETSÄ, Suomen saunaseura, Youtube: vihta, yle: vihta

Kuva CC0 Pixabay

Picea abies

Reilu kolmasosa Suomen puista on kuusia.
Kuusesta valmistetaan paperia, huonekaluja, pakkauksia ja soittimia.

Kuusi on ilon ja surun symboli. Se on yleinen puu hautausmailla.

Tuoreita, pehmeitä ja C-vitamiinipitoisia kuusenkerkkiä voi syödä sellaisenaan.
Kerkät sisältävät kivennäisaineita ja niitä on käytetty rohtona tuhansia vuosia.
Myös joulukuusen yllätyskasvuston voi kerätä salaatin joukkoon.

Punaruskeaa kuusenkerkkäsiirappia syntyy liottamalla
ja keittämällä kuusenkerkkiä ja lisäämällä sokeria.
Siirappi maistuu jäätelön ja marjojen kanssa.
Sitä voi lorauttaa rahkajälkiruokiin tai nauttia yskänlääkkeeksi.

• Oletko syönyt kuusenkerkkiä tai keittänyt niistä teetä?
• Oletko lapsena leikkinyt käpylehmillä?
• Millaisista joulukuusen koristeista pidät?

Laulu Oravan pesä & Kuusi sanoi katajalle & Kuulkaa korpeimme kuiskintaa
& Joulupuu on rakennettu

LUONTO-kuvapakankuva numero 23

Lisätietoa Luontoportti, Martat > kuusenkerkkäsiirappi

Kuva CC0 Pixabay

Salix

Pajunkissat ovat pajun kukkia. Ne paljastuvat suomujen sisältä.

Luonnonvaraisia pajuja kasvaa Suomessa liki 30 lajia.

Pajunvitsat ovat taipuisia ja kestäviä.
Ne ovat hyvää materiaalia korien, kranssien, kalanpyydysten,
majojen ja köynnöstukien tekemiseen.
Pajua käytetään myös biopolttoaineena kuten haketta.
Pajun kuorella parkitaan nahkaa.

Pajusirkku tekee pesänsä pajupensaan juurelle.
Uunilintua kutsutaan nykyään pajulinnuksi.
Se on peipon ohella Suomen yleisin lintulaji.

• Oletko koristellut pajunoksia ja virponut niillä?

Laulu Uinu paju pienoinen & Tein minä pillin pajupuusta
& Tein minä pajusta hilpeän huilun

LUONTO-kuvapakankuva numero 24

Kuva CC0 Pixabay Albrecht Fietz

Sorbus aucuparia

Pohjois-Savon maakuntakasvi pihlaja oli muinaissuomalaisille pyhä puu.

Pihlajanmarjoissa on paljon hyydyttävää pektiiniä.
Siksi niistä on helppo tehdä hyytelöä.

Marjoja voi myös kuivata ja jauhaa taikinoiden ja puurojen joukkoon.
Pihlajanmarjoissa on paljon C-vitamiinia.
Eri lajit maistuvat erilaiselta; lajeja on Euroopassa yli 50.
Kaikki pihlajanmarjat ovat happamia.
Pakkasen puraisemat marjat maistuvat parhailta.

Pihlajan lehdet ovat hyviä lankojen ja kankaiden kasvivärjäykseen.

Pihlajanmarjoilla herkuttelevat tilhet, rastaat, punarinnat ja punatulkut.
Joskus marjat pääsevät käymään ja niihin muodostuu alkoholia.
Tilhet kestävät alkoholia hyvin, rastaat humaltuvat helpommin.

• Oletko maistanut raakaa pihlajanmarjaa?
• pihlajanmarjoista tehtyä hyytelöä?
• Oletko lapsena puhaltanut pihlajanmarjoja koiranputken läpi?

Laulu Uralin pihlaja & Tiu, tau, tilhi & Punertaa marjat pihlajan

LUONTO-kuvapakankuva numero 25

Kuva CC0 Pixabay

Rosa spinosissima

Ruusuja on yli 100 lajia. Osa niistä – kuten juhannusruusu – tuoksuu hyvältä.

Monia merkkipäiviä juhlistetaan ruusuilla.

Ruusunmarjat ovat C-vitamiinipitoisia ja niistä voi tehdä ruusunmarjakeittoa.

Apteekit myyvät ruusun terälehdistä uutettua huumaavan tuoksuista ruusuvettä,
jota voi lorauttaa kylpyveteen, juomaan tai jälkiruokaan tai käyttää kasvovetenä.

• Minkä värisistä ruusuista pidät eniten?

Laulu Juhannusaatto & Heilu keinuni korkealle & Yksi ruusu on kasvanut laaksossa & Ruusu

LUONTO-kuvapakankuva numero 26

Kuva CC0 Pixabay Emmi Nummela

Anemone nemorosa

Valkovuokko on kevään ensimmäisiä kukkia leskenlehden ja sinivuokon lisäksi.

Valkovuokot kuuluivat kansakoulujen kevätjuhlissa sekä laululeikkeihin että koristeluun.

Pohjois-Suomessa valkovuokko on rauhoitettu. Kaikki vuokot ovat myrkyllisiä.

• Oletko antanut äidille tai isoäidille äitienpäivänä valkovuokkoja?

Laulu Valkovuokot-tango & Nyt kevät on eli Tuuli hiljaa henkäilee & Leivo

LUONTO-kuvapakankuva numero 27

Kuva CC0 Pixabay Franz W

Tussilago farfara

Leskenlehti on monivuotinen kasvi, joka kasvaa lähes koko Euroopan alueella.
Se voi kukkia jo maaliskuussa, usein kevään ensimmäisenä kasvina.
Se tarjoaa siten ruokapöydän kevään ensimmäisille perhosille, kimalaisille ja mehiläisille.

Leskenlehtiteetä on käytetty yskänrohtona ja keuhkoputkentulehdukseen.

• Oletko poiminut leskenlehtiä?
• Mikä on sinulle tärkeä kevään kukka?

Laulu Keväällä & Kevättuuli & Leskenlehti & Kevätsointuja

LUONTO-kuvapakankuva numero 28

Kuva © Kirsi Alastalo

Convallaria majalis

Kaunis ja hyvältä tuoksuva, mutta myrkyllinen kielo valittiin kansanäänestyksellä Suomen kansalliskukaksi vuonna 1967.
Jos syö kielon kauniita punaisia marjoja yli 10 kappaletta, maksa voi vaurioitua pysyvästi.

Kalliokielo muistuttaa ulkonäöltään kieloa ja sekin on myrkyllinen.

Kymmenen pennin kolikossa, joka oli käytössä vuosina 1990–2001, oli kukkiva kielo.

• Pidätkö kielon tuoksusta? Tuoko se muistoja mieleesi?

Laulu Juhannus on meillä herttainen & Valkoiset kielot & Kielon jäähyväiset & Sataa, sataa ropisee

LUONTO-kuvapakankuva numero 29

Kuva CC0 Pixabay

Chamaenerion angustifolium

Maitohorsman lehdistä saa hyvää teetä, mutta ne sopivat myös salaatin joukkoon.
Horsman juuria on joskus kuivattu kahvinkorvikkeeksi.

Maitohorsma ja hyönteiset ovat toisilleen erittäin tärkeitä.
Maitohorsma tarvitsee hyönteisiä pölytykseen,
ja horsmien runsas kukinta taas takaa hyönteisille runsaasti mettä.

Maitohorsma on Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka.

• Onko jokin horsman lempinimi sinulle tuttu: horsmo, horsmu, hörsmä,
  hörsmy, forsma, palokukka, tulikukka, rumihinkukka tai rentunruusu?

Laulu Rentun ruusu

LUONTO-kuvapakankuva numero 30

Kuva © Kirsi Alastalo

Leucanthemum vulgare

Päivänkakkara vastaa monien mielikuvaa tyypillisestä kukasta.
Se on kuitenkin satojen pikkukukkien muodostama kukinto eli mykerö.
Päivänkakkaran keskiosassa on tiheästi kasvavia torvimaisia kehräkukkia
ja ulkokehällä valkoisia kielimäisiä laitakukkia.

Päivänkakkaroista on tehty monelle päivänsankarille kukkaseppele päähän.

Kukan terälehtiä nyppimällä on moni laskenut: rakastaa, ei rakasta, rakastaa…

Päivänkakkara on Keski-Suomen maakuntakukka.

• Jos saisit luonnonkukkakimpun, mitä kukkia siihen toivoisit?

Laulu Suvivirsi & Ja nythän on taasen helluntai

LUONTO-kuvapakankuva numero 31

Kuva PollyDot

Kuvassa saattaa olla rastaan pesä.
Monen linnun poikaset näyttävät tässä vaiheessa samanlaisilta.

Yksi linnunpoikanen tarvitsee kasvaakseen satoja toukkia päivässä.

Mustarastas voi oppia matkimaan ambulanssin sireeniä, auton murtohälyttimen ulinaa,
kännykän soittoääniä, moottorisahaa ja vislausta.

Lintubongaus tarkoittaa sitä, että mennään katsomaan tiettyä lintua,
jonka tiedetään olevan tietyssä paikassa.

• Oletko löytänyt luonnosta linnunpesää?
• Tunnistatko lintujen ääniä?

Laulu Peipon pesä & Metsälintu & Pii, pii pikkuinen lintu & Aa-aa allin lasta

LUONTO-kuvapakankuva numero 32

Kuva CC0 Pixabay Jan van Oosthuizen

Dendrocopos major

Käpytikka on Suomen yleisin tikka.
Ravinnokseen se käyttää hyönteisiä, joskus linnunpoikasia ja -munia.

Tikat kiipeilevät puissa etsien hyönteisiä koloista ja kaarnanraoista.
Ne pyydystävät hyönteisiä pitkällä kielellään.
Talvisaikaan käpytikka syö havupuiden siemeniä tai vierailee ripustetuissa talipalloissa.
Kuva on totuuden mukainen eli käpytikka voi yhdellä kerralla tarjoilla näin ison saaliin.

Tehometsätalous on vähentänyt tikkojen lukumäärää.
Nykyään kaikki tikat on Suomessa rauhoitettu.
Tikat ilmoittavat reviirinsä rummuttamalla.

• Entisaikaan tikan ilmestyminen pihapiiriin oli huono enne.
  Muistatko muita lintuihin liittyviä uskomuksia?

Laulu Tilkin talkin tikka se hakkaa & Metsän laulajaiset

LUONTO-kuvapakankuva numero 33

Kuva CC0 Pixabay Lee Youngku

Columba palumbus

Kevätaamun laulaja sepelkyyhky on riistalintu eli sen saa ampua,
jos omistaa metsästysluvan.

Sepelkyyhkyn ääni muistuttaa pöllön huhuilua.
Se syö siemeniä, silmuja, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

Sepelkyyhky munii kaksi tai kolme poikuetta huhti-elokuussa.

Toukomettinen on vanha nimi, jolla on tarkoitettu sekä uuttukyyhkyä että sepelkyyhkyä.
Ne ovat kuitenkin eri lajeja. Kesykyyhky eli pulu on kaupungistunut kyyhkylaji.
Viestikyyhky eli kirjekyyhky on kesykyyhkystä kehitetty alalaji,
jolla on ainutlaatuinen kyky suunnistaa takaisin kotipesäänsä jopa tuhansien kilometrien päästä.
Kirjekyyhkyt kantavat jalkaan kiinnitettyjä viestejä.

Kyyhkynen esiintyy rakkausrunoissa, ja rauhankyyhky on kaikille tuttu symboli.
Raamatussa kyyhkynen on Pyhän Hengen vertauskuva.

• Tunnistatko sepelkyyhkyn hauskan äänen? Osaatko matkia sitä?

Laulu Valkoinen kyyhkynen & Onnen kyyhky & LaPaloma
& Aurinkomme ylös nousi (virsi 105)
& Ollaan niin kuin pääskyset

LUONTO-kuvapakankuva numero 34

Kuva CC0 Pixabay Innviertlerin

Cygnus cygnus

Suomessa pesii kolme joutsenlajia: laulujoutsen, kyhmyjoutsen ja pikkujoutsen.

Laulujoutsen on suuri valkoinen vesilintu.
Sen siipien kärkiväli on yli 2 m ja painoa 6,5–11,5 kg.

Sotien jälkeen laulujoutsenia oli vain vähän,
mutta nykyään se on yleisin joutsen ja valtaa muilta pesimäalaa.

Joutsen on pariuskollisuuden symboli.
Joutsen perustaa perheen vasta 3–5-vuotiaana pitkän seurustelun jälkeen.
Se etsii uuden kumppanin vain, jos se jää leskeksi.
Joutsenet palaavat joka vuosi tutulle reviirilleen.
Ne puolustavat pesäänsä ja reviiriään aggressiivisesti.

Laulujoutsen on yksi Suomen kansallissymboleista.
Se on rauhoitettu koko maassa.

Laulujoutsenesta YLE:n Elävässä arkistossa

• Oletko nähnyt joutsenen pesän?
• Mikä on mielestäsi kaunein lintulajimme?

Laulu Joutsen & Joutsenet & Kulkuri ja joutsen

LUONTO-kuvapakankuva numero 35

Kuva CC0 Pixabay Schwoaze

Suomessa on 190 000 järveä tai lampea, joiden pinta-ala on vähintään 500 neliömetriä.
Ei ihme, että souteleminen on monelle tuttua ja mieluista.
Soutu on myös olympialaji.

Ennen kaikki veneet tehtiin puusta ja tervattiin.
Nykyään lasikuitu on yleinen materiaali.

Syksyisin soutuveneet käännetään ylösalaisin odottamaan seuraavaa kevättä.

Jos ei pääse järven rantaan, paljaita jalkoja voi kauniina kesäpäivänä uittaa vadissa ulkona.
Jos vadin pohjalle laittaa kerroksen hienoa hiekkaa ja laittaa silmät kiinni,
voi tavoittaa mielikuvia rannalla olosta.

• Tykkäätkö soutelemisesta?
• Osaatko sekä soutaa että huovata?
• Nautitko uimisesta tai sukeltelusta?

Laulu Kukkuu, kukkuu kaukana kukkuu & Souda, souda sinisorsa
& Mummin luona & Onnelliset & Pappa lupas talon laittaa

LUONTO-kuvapakankuva numero 36

Kuva CC0 Pixabay Albrecht Fietz

Riukuaidat ovat olleet osa suomalaista maalaismaisemaa jo vuosisatojen ajan.

Riukuaidan rakennustavat ja nimitykset voivat vaihdella eri maakunnissa.

Aitoja on rakennettu villieläinten pyydystämiseen sekä viljely- ja asuinalueen rajaamiseen.

Nykyään eläinten aitauksissa käytetään useimmiten sähkölankaa.

• Onko sinun kotonasi tai mökilläsi ollut riukuaitaa?

Laulu Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän & Keski-Suomen kotiseutulaulu
& Luona vanhan veräjän

LUONTO-kuvapakankuva numero 37

Lisätietoa aineetonkulttuuriperinto

Kuva CC0 Pixabay Zanna 76

Suomalaisilla pelloilla kasvatetaan leipä- ja rehuviljoja, perunaa, sokerijuurikasta, rypsiä ja rapsia. Kesantoaikana pelto lepää. Silloin siellä voi kasvaa ohdakkeita ja ruiskaunokkeja. Nykyään kylvetään kukkapeltoja, joista kuka vain voi käydä poimimassa itselleen kimpun.

• Oletko sinä kasvattanut perunaa tai juurikkaita?
• Oletko tehnyt kukkaseppelettä?

Laulu Puhelinlangat laulaa ja taivaalla loistaa kuu & Sunnuntaiaamuna (On kesän kirkas huomen...) & Ken on luonut sinitaivaan LUONTO-kuvapakankuva numero 38 Lisätietoa mtk.fi > viljely Kuva CC0 Pixabay Annei Leino

Tyhjäkin hiekkaranta kuhisee elämää: muurahaisia, hyppyhäntäisiä, hämähäkkejä, surviaisia, hyttysiä, mäkäräisiä ja kovakuoriaisia.

Monesta kansallismaisemasta löytyy hiekkaranta: Kalajoen hiekkasärkät, Yyteri Porissa,
Ruokolahden Huuhanranta Saimaan rannalla, Kokkolan Vattajanniemi Itämeren rannalla,
Pielisen hiekkasaaret Kolilla, Bealdojávri Muotkan erämaassa Inarissa,
Patvinsuon kansallispuiston Suomujärvi Lieksassa (24 km hiekkarantaa),
Hietajärvi Enontekiöllä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa,
Venäjänhiekka Tiilikkajärven kansallispuistossa.

Rantakasveista kuivattaviksi sopivat monet heinät ja osmankäämit.

• Oletko rakentanut hiekkalinnoja?
• Oletko löytänyt aarteita hiekan seasta kuten hienoja simpukankuoria, erikoisia kiviä tai meripihkaa?
• Miltä hiekka tuntuu varpaiden välissä ja jalkapohjan alla kuumana hellepäivänä
  tai sadepäivän jälkeen raskaana ja vettyneenä?
• Oletko antanut jaloille hiekkakylpyjä?

Laulu Katson autiota hiekkarantaa & Saariston Sirkka & …rantaan, santaan, muistatkos viel,

LUONTO-kuvapakankuva numero 39

Kuva CC0 Pixabay Sunny1976

Pitkospuita rakennetaan soille ja rantakosteikoille, jotta kulku olisi helpompaa.

Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa kaikkia kansallispuistoja
ja tuottaa maksuttomia retkeilypalveluja.
Se rakentaa ja huoltaa pitkospuita ja lintutorneja.

• Oletko kävellyt pitkospuita pitkin? Missä?
• Tykkäätkö retkeillä metsässä?

Laulu Tuonne taakse metsämaan…vaikka polku pitkä on
& Ystävän laulu: …ja kun päättyvät pitkospuut

LUONTO-kuvapakankuva numero 40

Lisätietoa luontoon.fi

Kuva CC0 Pixabay Zanna 76

Tämä on Suomen 27 kansallismaisemasta tunnetuin. Koli kohoaa Pielisen rannalta. Tämä maisema on innoittanut Jean Sibeliusta, Eero Järnefeltiä, Pekka Halosta, Juhani Ahoa ja montaa muuta taiteilijaa. Kolin vaarat ovat muinaisen vuorijonon, Karelidien, jäänteitä. Kolilla on eletty metsästämällä ja keräilemällä jo kivikaudella (8000–1900 eaa.). Kolilla on Ukko-niminen luontokeskus. Monissa Koli-kuvissa näkyy komea graniittikallio.

• Mikä Kolin maisemassa puhuttelee?
• Miksi arvelet taiteilijoiden innoittuneen maisemasta?

Laulu On suuri sun rantas autius & Orvon huokaus (Tääl yksinäni laulelen, kun ilta tullut on) & Aamulaulu (Tuhanten rantain...) LUONTO-kuvapakankuva numero 41 Lisätietoa ymparisto.fi, luontoon.fi Kuva CC0 Pixabay

Kilpisjärvi on kylä ja järvi Enontekiön kunnassa, Suomi-neidon käsivarren peukalossa,
alle 100 km päässä Jäämerestä.

Vuoden keskilämpötila on pakkasen puolella.
Kaamos kestää kaksi kuukautta eikä kesällä aurinko laske kahteen kuukauteen.

Kuvassa näkyy Koltalahti (Golddaluokta) ja Parras.
Kilpisjärven kylästä Koltalahteen kulkee Malla-laiva.
Koltalahdesta on vajaan kolmen kilometrin kävely kolmen valtakunnan rajapyykille.
Suomen, Ruotsin ja Norjan rajapyykki sijaitsee noin 11 km Kilpisjärven kylästä länteen.

• Kuinka pohjoisessa olet käynyt?

Laulu Hiljaa, hiljaa, ilta on & Kilpisjärven mahtava Saana

LUONTO-kuvapakankuva numero 42

Lisätietoa luontoon.fi, kilpisjarvi.fi

Kuva CC0 Pixabay MoonStation

Makkaranpaistoa nuotiolla

Retkeilyyn tarkoitettuihin maastoihin on usein tehty nuotiopaikkoja,
joissa on lupa tehdä avotuli esimerkiksi makkaranpaistoa tai kahvinkeittoa varten.

Jokamiehenoikeudella saa liikkua luonnossa jalan, hiihtäen ja pyöräillen
tai oleskella ja yöpyä tilapäisesti niillä alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua.
On lupa poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja;
on lupa veneillä, uida ja kulkea jäällä.

Onkiminen ja pilkkiminenkin ovat yleisesti sallittuja – ellei niitä erikseen ole jollakin alueella kielletty.

Jokamiehenoikeudet eivät kata makkaranpaistoa eli toisen maalla ei saa tehdä avotulta,
ei ole lupa ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, eikä lupa ottaa sammalta tai jäkälää.

• Oletko juonut nokipannukahvia?
• Oletko paistanut metsässä makkaraa?
• Oletko käynyt kansallispuistoissa?
• Oletko yöpynyt metsässä?
• Oletko eksynyt metsään?
• Osaatko sytyttää tulen ilman tulitikkuja?

Laulu Meil on metsässä nuotiopiiri & Iltanuotiolla & On reippaalla punaposki
& Iloisia yhteislauluja (10 kpl) iltanuotioille ja muuallekin

LUONTO-kuvapakankuva numero 43

Lisätietoa laavu.org, luontoon.fi > jokamiehenoikeudet

Kuva CC0 Pixabay

Purjevene liikkuu tuulen voimalla ja menoa ohjataan kääntelemällä purjeen asentoa
köysien avulla ja kääntelemällä köliä.

Purjehtijan perusvarustukseen kuuluu sopivan kokoiset pelastusliivit.

Pursiseuroissa voi opetella purjehdusta. Harrastusta suositellaan kaiken ikäisille.

• Tykkäätkö katsella veneiden lipumista pitkin järven pintaa?
• Oletko ollut purjeveneen kyydissä?

Laulu Ei kukaan voi tyynessä seilata, ei kukaan voi airotta soutaa
& Merimieslaulu & Suomen salossa & Kaunis olet synnyinmaa

LUONTO-kuvapakankuva numero 44

Kuva© Sirpa Pursiainen

Suomessa viljellään vehnää, ruista, ohraa ja kauraa.
Vehnä ja ruis ovat tärkeimmät leipäviljat.

Hallanarkaa ohraa käytetään rehuksi ja oluen valmistukseen.

Kaurastakin suurin osa menee rehuksi,
mutta sen terveysvaikutukset ovat lisänneet käyttöä ruuanvalmistukseen.

• Minkälaisia maanviljelyyn liittyviä muistoja sinulla on?
• Oletko sinä ollut joskus heinätöissä?
• Oletko ollut traktorin kyydissä?
• Oletko joskus tehnyt olkipilleistä koristeita?

Laulu Tämä taivas, tämä maa& Uutispuuro

LUONTO-kuvapakankuva numero 45

Kuva CC0 Pixabay Reijo Telaranta

Syksyllä ihastellaan ruskan väriloistoa, kerätään marjoja, sieniä,
hedelmiä ja perunoita sekä säilötään satoa.

Ruska syntyy, kun puissa ja kasveissa lehtivihreä siirtyy lehdistä runkoon ja juuristoon.
Samalla puut ottavat talteen ravinteita.
Upea ruska on sen merkki, että puut ovat hyvässä kunnossa eikä niitä vaivaa sienitaudit.

Lehdet muuttuvat keltaisiksi, oransseiksi ja punaisiksi.

Ruskaa voi maapallolla nähdä vain siellä, missä on selvästi erottuvat vuodenajat.
Pakkasyö vahvistaa värejä, mutta myös nopeuttaa lehtien irtoamista.
Kunnon syysmyrsky voi riisua lehtipuut nopeasti.

Syyspäiväntasaus on syyskuun 22. tai 23. päivä. Silloin yö ja päivä ovat yhtä pitkät.

• Mikä syksyllä on mukavinta?
• Mistä vuodenajasta pidät eniten?

Laulu Paimenen syyslaulu & Lehti puusta variseepi & Syksylaulu
& Syksyn tullessa & Ruska-aika & Pääskysten syyslaulu

LUONTO-kuvapakan kuva nro 46

Kuva CC0 Pixabay

Revontulet ovat värikkäitä, tanssivia ja vaihtelevia valoilmiöitä yötaivaalla.
Niitä syntyy, kun aurinkotuulen varautuneita hiukkasia osuu Maan ilmakehään.
Happi synnyttää vihreää ja punaista valoa, typpi sinertävää valoa.

Suomessa revontulet ovat yleisimpiä Lapissa talvella, kaamoksen aikaan.
Kaamos on ajanjakso, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle.
Kaamos voi kestää kaksi kuukautta.

• Oletko nähnyt revontulia?

Laulu Revontulet & Lapin äidin kehtolaulu & Rakovalkealla & Lapinmaa
& Kymmenen virran maa (säkeistöt 3-4)

LUONTO-kuvapakan kuva nro 47

Lisätietoa ilmatieteenlaitos.fi

Kuva CC0 Pixabay