Kuvat

Kuva CC0 Pixabay

Celastrina argiolus

Yleisö äänesti paatsamasinisiiven kansallisperhoseksi itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017.

Paatsamasinisiipi on Etelä-Suomessa yleinen.
Se on saanut nimensä ravintokasvinsa korpipaatsaman mukaan.
Paatsama on rannoilla kasvava puu, jonka oksat muistuttavat pajunvitsaksia.
Keväisin paatsama muistuttaa tuomea, mutta kukkien tuoksu ei ole niin voimakas.

• Oletko keräillyt perhosia?
• Onko sinulla lempiperhosta?

Laulu Kesäilta

LUONTO-kuvapakankuva numero 7

Kuva CC0 Pixabay

Aglais io

Neitoperhonen on helppo tunnistaa suurista silmäkuvioista.

Neitoperhonen on maahanmuuttaja.
Se oli vielä 70-luvulla hyvin harvinainen,
mutta se on lisääntynyt ilmaston lämpenemisen myötä viimeisen 30 vuoden aikana
ja on nykyään yksi yleisimmistä perhosista.

Neitoperhonen talvehtii aikuisena kuten sitruuna-, herukkaja nokkosperhonen sekä suruvaippa.
Keväällä se munii nokkosten lehtien alapinnoille ja kuolee.
Kesällä munista kehittyy toukkia,
joille maistuu vain nokkonen – joskus harvoin humala.
Nokkosilla herkuttelun jälkeen toukat koteloituvat isäntäkasvien varsille.

• Tunnistatko perhoslajeja? Mitä eri lajeja muistat?

Laulu Perhonen

LUONTO-kuvapakankuva numero 8

Kuva CC0 Pixabay Couleur

Perhosista tietoa ja kuvia Luontoportissa. Päiväperhosia on Suomessa noin 130 lajia. Yöperhosia on yli 2000. Suomen kansallisperhoseksi valittiin vuonna 2017 yleisöäänestyksellä paatsamasinisiipi. Sitä äänesti 36 500 ihmistä. Paatsamasinisiipi muistuttaa kuvan perhosta. Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy