Kuvat

Kuva CC0 Pixabay Reijo Telaranta

Riukuaidat ovat olleet osa suomalaista maalaismaisemaa jo vuosisatojen ajan.

Riukuaidan rakennustavat ja nimitykset voivat vaihdella eri maakunnissa.

Aitoja on rakennettu villieläinten pyydystämiseen sekä viljely- ja asuinalueen rajaamiseen.

Nykyään eläinten aitauksissa käytetään useimmiten sähkölankaa.

• Onko sinun kotonasi tai mökilläsi ollut riukuaitaa?

Laulu Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän & Keski-Suomen kotiseutulaulu
& Luona vanhan veräjän

LUONTO-kuvapakankuva numero 37

Lisätietoa aineetonkulttuuriperinto

Kuva CC0 Pixabay Zanna 76

Kuva CC0 Kuvia Suomesta Roine-Piirainen

Rypsi ja rapsi ovat molemmat keltakukkaisia, ristikukkaisia öljykasveja.
Kumpikin tunnetaan geenien tarkkuudella ja erot niiden välillä ovat hyvin pieniä.
Rypsistä on olemassa monia hieman erilaisia lajikkeita.
Rypsi on läheistä sukua nauriille ja rapsi on sukua lantulle.

Kuva CC0 Pixabay Reijo Telaranta

Kuva CC0 Pixabay Letgo

Kuva CC0 Pixabay

Tohmajärvi on Pohjois-Karjalassa.

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina

Suomalaisilla pelloilla kasvatetaan leipä- ja rehuviljoja, perunaa, sokerijuurikasta, rypsiä ja rapsia.
Kesantoaikana pelto lepää. Silloin siellä voi kasvaa ohdakkeita ja ruiskaunokkeja.
Nykyään kylvetään kukkapeltoja, joista kuka vain voi käydä poimimassa itselleen kimpun.

• Oletko sinä kasvattanut perunaa tai juurikkaita?
• Oletko tehnyt kukkaseppelettä?

Laulu Puhelinlangat laulaa ja taivaalla loistaa kuu & Sunnuntaiaamuna (On kesän kirkas huomen...)
& Ken on luonut sinitaivaan

LUONTO-kuvapakankuva numero 38

Lisätietoa mtk.fi > viljely

Kuva CC0 Pixabay Annei Leino

Kuva CC0 Kuvia Suomesta Roine-Piirainen

Tarvaanrantaa Keski-Suomessa

Kuva CC0 Pixabay Merja Partanen

Kuva CC0 Kuvia Suomesta Roine-Piirainen

Kuva CC0 Kuvia Suomesta Roine-Piirainen

Kuva CC0 Pixabay Tapani Hellman

Kuva CC0 Pixabay

Suomessa viljellään vehnää, ruista, ohraa ja kauraa.
Vehnä ja ruis ovat tärkeimmät leipäviljat.

Hallanarkaa ohraa käytetään rehuksi ja oluen valmistukseen.

Kaurastakin suurin osa menee rehuksi,
mutta sen terveysvaikutukset ovat lisänneet käyttöä ruuanvalmistukseen.

• Minkälaisia maanviljelyyn liittyviä muistoja sinulla on?
• Oletko sinä ollut joskus heinätöissä?
• Oletko ollut traktorin kyydissä?
• Oletko joskus tehnyt olkipilleistä koristeita?

Laulu Tämä taivas, tämä maa& Uutispuuro

LUONTO-kuvapakankuva numero 45

Kuva CC0 Pixabay Reijo Telaranta

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina

Osuusliike Oraan järjestämän maatalousnäyttelyn kävijä katselemassa pesukonetta
Somerolla 1950-luvulla.

Kehruunäytös Osuusliike Oraan maatalousnäyttelyssä
Somerolla, Varsinais-Suomessa 1950-luvulla.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10498O

Nelivuotias, 170-kiloinen uroskarhu, Hämeen korpien kauhu tiensä päässä.
Ajon suunnittelija Jussi Numminen ja karhun kaataja Vilho Koskinen
ajokoirien Kipon ja Tuusikin kanssa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Tammela 18.12.1946. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r46-654_2.tif

Hevonen vetää niittokonetta.
Sadonkorjuu alkamassa1940-luvulla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-106_3.tif

Tällaiselta näyttää maantiellä kovan ukkossateen jälkeen.

Sitaatti
Miksi valittaisit kurjaa säätä?
Yhdeksän ihmistä kymmenestä
ei keksisi mitään puheenaihetta,
ellei sää silloin tällöin muuttuisi.
- tuntematon

Arvoitus
Menee kauaksi, muttei liikahda paikaltaan. Mikä se on? (Tie)

Uskomus sateesta
Kun aurinko nousee kirkkaana, mutta näyttää suurelta ja vaalealta, tulee sade.
Jos auringon ympärillä on kehiä aamupäivällä, on sadetta tulossa kahden vuorokauden kuluttua.
Jos auringon ympärillä on kehiä iltapäivällä, on sadetta tulossa kolmantena vuorokautena.
Kellertävä kuu merkitsee sadetta, punertava tuulta.
Himmeät, vilkkumattomat tähdet ennustavat sadetta.
Jos tähtiä ei erota selvästi, on tulossa sadetta.
Mitä synkemmät pilvet ja mitä lämpimämpi ilma, sitä pikemmin sade alkaa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kataran suora Sastamalassa. Kuvassa näkyvät talot ovat suojelukohde.

Kasku

- Miksi kutsutaan kanaa, joka ylittää tien katsomatta molempiin suuntiin?
- Kuolleeksi.

Kuva © Studio-86

Invalidisäätiön työkeskuksessa Saaren kartanossa opiskeltiin myös kotieläinoppia. Kuvassa "oppikirjat" karsinassaan. Saaren kartano Mäntsälässä toimi sotainvalidien huoltamiseksi perustetun Invalidisäätiön työkeskuksena vuodesta 1940.

Kuvattu Mäntsälässä 14.2.1941.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r41-245_8.tif

Uuden Suomen kummiperheen emäntä laittaa ruokaa.
Perheen kuopus kopassaan lieden lämmössä 1940-luvulla.

Puuhella oli ennen kodin sydän.
Sillä tehtiin ruuat ja lämmitettiin vedet.
Keittiö tai tupa lämpisi nopeasti siinä samalla.
Iso puuhella oli paikoilleen muurattu.
Se sijoitettiin leivinuunin yhteyteen.
Monessa hellassa oli Högforsin valurautainen elementti.
Se upotetaan muurattuun jalustaan.
Huuva muurattiin hellan päälle.

Kuvan kaltaisissa suurissa helloissa oli usein takana syvennys,
jossa saattoi kovilla pakkasilla nukkua mukavan lämpimässä.
Vähintään sen paikan valloitti kissa.

Savupellejä oli useampia ja niistä vain yksi oli kerrallaan auki.
Kesäpelti päästi savukaasut suoraan piippuun.
Paistopelti ohjasi kaasut uunin ympäri.
Talvipelti pakotti savukaasut kiertämään muurissa niin,
että tiilet lämpenivät ja lämmittivät kotia.

Pienemmissä tiloissa oli myös peltikuorisia omilla jaloillaan seisovia
ja tulenkestävällä massalla vahvistettuja liesiä.
Luukut olivat valurautaa.

Hellan kyljessä oli kuparinen säiliö veden lämmittämiseen.
Sen lisäksi hellan suurimman levyn päällä pidettiin
jatkuvasti kookasta vesikattilaa.

Edelleen monella kesämökillä on puuhella
ja sen virittelyä pidetään rentouttavana puuhana
- kunhan hormi on kuiva ja vetää hyvin.

Kehtolaulu(Raita tietokanta).

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi.
Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Vanha tuutulaulu
Tuuti, tuuti lasta,
kissa tuli vastaan.
Kissa hyppäs kiikun päälle
ja kiikutteli lasta.

Elämänohje
Tee työtä kuin eläisit ikuisesti,
rakasta kuin kuolisit huomenna.

Sananlasku
Joka keitetyn paistaa, se makean maistaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_3.tif

Uuden Suomen kummiperheen pihapiiri navettoineen metsänreunassa 1940-luvulla.

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi.
Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131.tif

Uuden Suomen kummiperheen emäntä lehmineen navetan edustalla 1940-luvulla.

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi.
Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Selkoteksti Lapsuuden kesät maaseudulla (3 sivua)

Kasku
- Mitä tapahtuu, kun lehmä istuu dekkarin päälle?
- Jännitys tiivistyy.

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_6.tif
Kuvia kaikille -sivusto

Uuden Suomen kummiperheen tytär kaivolla.

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta (1940-lukua).

Sananlasku
- Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot.
- Ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_7.tif

Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone.
Hevosen kävellessä harava keräsi kasan heiniä,
nousi ylös ja aloitti uuden kasan keräämisen.

Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta,
mikä on kevyttä työtä ja naiset nostavat heinää seipäille,
joka on aika raskasta työtä.

Sananlasku
Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.

Vanha loru
Amalia armas, kippuravarvas,
käsillänsä käveli ja heiniä söi.

Tästä lorusta on paljon muunnelmia.
Tempon tavaratalo avattiin Tampereella 1939.
Tempo mainosti:
Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20
luvussa 6. Ahkeraa työntekoa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_1.tif