Kuvat

Kuva CC0 Pixabay

Laulu Mummin luona

Järveltä kuuluu airon loiske,
ken siellä mahtaa soutaa?
Järveltä kuuluu airon loiske
ken siellä mahtaa soutaa?

Varmaan ukki, joka meitä
mummin luokse noutaa.
Varmaan ukki, joka meitä
mummin luokse noutaa.

Kuva CC0 Pixabay

Helleasuinen poika rantakalliolla. Elannon työntekijöiden lasten kesäsiirtola Sompasaaressa. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N92286, Eino Heinonen?, Helsingin kaupunginmuseo 1950 -luku.

Pikkupojat ongella Sörnäisten rannassa Helsingissä. Taustalla näkyy Sörnäisten satamaa.

Aforismi Elämäsi ei muodostu päivistä, jotka ovat menneet, vaan päivistä, jotka muistat. - Pavlenko

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N254026, Helsingin kaupunginmuseo 1948.

Kilpaonkijoita Sompasaaren rannalla. Taustalla oikealla näkyy Korkeasaari ja vasemmalla Mustikkamaa. Mustikkamaan rannassa oli laituri, johon yhteysmoottoriveneet tulivat Kauppatorilta. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N93783, Eino Heinonen, Helsingin kaupunginmuseo 1950-luku.

Kalastajia jäällä lapioimassa silakkaa nuotasta rekeenRymättylä 1954. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Kalle Kultala, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_9887

Arvoitus
Kannettava väsyy, mutta ei kantaja. (Vastaus: vene ja soutaja)

Sananlasku
Vain tyynessä vedessä voi taivas kuvastua.

Rauha

Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin?
Mitä on tämä hiljaisuus?
Mitä tietävi rauha mun sydämessäin,
tää suuri ja outo ja uus?

Minä kuulen, kuink’ kukkaset kasvavat
ja metsässä puhuvat puut.
Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat
ja toivot ja tou’ot muut.

Kaikk’ on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaikk’ on niin hellää ja hyvää.
Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.

- Eino Leino (1898) kokoelmassa Sata ja yksi laulua

Rannalla

Ihanat vaaleat pilvet
liukuvat taivaalla.
Hiljaa ja lumoavasti
laulaa ulappa.

Aaltojen hyväilyistä
hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa
tulisit juuri nyt –

- Saima Harmaja 17.3.1930

Kuva © Sastamala Visual Oy

Ohitusleikkauksen jälkeen lääkäri sanoi 90-vuotiaalle Ollille, jonka mökki sijaitsi saaressa: - Tänä kesänä et souda metriäkään! Kesän jälkeen lääkäri kyseli, kuinka kesä oli mennyt ja oliko ohjetta noudatettu. - En soutanut, huopasin vaan, vastasi Olli.

Sananlasku Tyynessä vedessä suuret kalat kutevat. Tyynet vedet ovat syvimmät.

Arvoitus Koko kesän tanssii ja leikkii, talveksi muotonsa peittää. Mikä se on? (Järvi)

Kuva © Sastamala Visual Oy

Vankkarakenteisessa ladossa kaikki kala- ja metsästyssaaliit ovat olleet hyvässä turvassa esimerkiksi karhujen varalta.

Verkot, rysät ja merrat tehtiin kotona 1930-luvulle asti. Rysän pituus on 8–10m.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

On olemassa meri-, järvi- ja purotaimenia. Ne kuuluvat lohien heimoon. Taimenen erottaa lohesta siitä, että taimenella on pilkkuja koko kyljellä ja lohella pilkkuja on kylkiviivan yläpuolella. Lisäksi lohella on pyrstössään lovi ja taimenen pyrstö on tasareunainen. Lohikalojen syöminen on paras tapa saada omega-3-rasvahappoja DHA:ta ja EPA:a. Niissä on myös D-vitamiinia, jodia, seleeniä ja proteiinia. Taimenen ravintoaineet voi tarkistaa THL:n Finelistä.

Sanonta Kateus vie kalatkin vedestä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Tällä pilkkijällä on tarkoitukseen sopivat varusteet: pilkkihaalari, vedenpitävät lämpimät jalkineet nastoineen ja sormenpäistä avoimet käsineet. Pilkkijä tarvitsee kairan, jolla poraa jäähän reiäin. Sohjokauha on reikäinen kauha, jolla sohjo poistetaan avannosta. Jäänaskalit ovat turvavaruste, jota pidetään kaulassa roikkumassa. Jos jää pettää, naskalit isketään jään reunaan ja niiden avulla pilkkijä voi kiskoa itsensä takaisin jäälle. Pilkkijakkarana käytetään usein reppujakkaraa, joka aukeaa repun sivusta kuin telttatuoli. Repussa kannetaan pilkkivapoja ja muita tarvikkeita. Pilkkipöntöksi kutsutaan styroksista astiaa, jonka sivussa on sopivan kokoinen reikä kalojen sisäänlaittoa varten. Tämä kalastaja on saanut saaliikseen ahvenen.

Arvoitus Kaksi nälkäistä toisiaan narrailee. Mitä ne ovat? Kala ja kalastaja

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kaloista tietoa LuontoPortti. Kalastussanonnoilla aivojumppaa ja jutunjuurta Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Ahven on Suomen yleisin kalalaji ja maamme kansalliskala.
Siitä tulee hyvä kalakukko
Ruodot pehmenevät syötäviksi 4-5 tunnin paistamisen aikana.
Kalaa pitäisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa.

Kalan ikä voidaan laskea suomujen vuosirenkaista
samalla periaatteella kuin puiden ikä rungon vuosirenkaista.
Kesällä kalan kasvu on nopeaa ja suomuihin muodostuu
leveitä, vaaleita kasvuvyöhykkeitä.
Talvisina muodostuvat vyöhykkeet ovat kapeita ja tummia.
Leveä ja kapea vyöhyke muodostavat siten yhdessä vuosirenkaan.

Kokeile määrittää hauen tai lahnan ikä.
Irrota suomu kylkiviivan alapuolelta, kalan peräaukon ja vatsaevien väliseltä alueelta.
Pidä sitä pinseteillä valoa vasten ja suurennuslasin avulla laske vuosirenkaiden määrä.
Sampi voi elää yli 100 vuotiaaksi.

Kalatalouden keskusliitolta löytyy kala-aiheisia pelejä ja paljon tietoa suomalaisista kaloista.
Kalojen tunnistamisessa auttaa Luontoportin kalaopas.

Arvoitus
Kaksi nälkäistä toisiaan narraa? Onkija ja kala

Kuva © Sastamala Visual Oy

Mato-onkeen tarvitaan vavaksi nuoren puun (pihlaja) oksaton runko tai bambun varsi. Siimana käytettiin ennen kalalankaa, nykyään nailonsiimaa. Lisäksi tarvitaan koho, paino ja koukku. Paino sidotaan koukun ja kohon väliin. Ilman sitä koukku ei uppoa veteen. Perinteinen koho on melko pullea, kilpakoho suipompi. Syöttinä on käytetty kastematoja (onkiliero), taikinan tai levänpalasta, keitettyä makaroonia, hyönteisiä ja etanoita. Mato-ongella nousee kiiskiä, särkiä, lahnoja,säynäviä ja salakkaa.

Arvoitus Ei lähde vuolemalla, nuolemalla eikä luudalla lakaisemalla. (auringon valo lattialla)

Kuva © Sastamala Visual Oy