Kuvat

Kalamyyjä Aulis Huhtivuo työssään kylmällä torilla vuonna 1979.

Viisi vuotta aiemmin Veijo Hukkanen oli alkanut savustaa kalaa
kotitilansa hevostalliin rakentamassaan savustamossa.
Nykyään yritys on Pohjoismaiden suurin kalansavustamo
ja kalaliike V Hukkanen tunnetaan nimellä Kalaneuvos Oy.

Se on perheyritys, jonka kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa.
Yrityksessä ovat mukana Ulpu ja Veijo Hukkasen lisäksi heidän kahdeksan lastaan.
Kaikki kokoontuvat keskellä työpäivää
Kalaneuvoksen tuotantolaitoksen vieressä sijaitsevaan lapsuudenkotiinsa
syömään Ulpu Hukkasen valmistamaa lounasta.
Neljän jälkeen juodaan saman pöydän ääressä usein myös iltapäiväkahvit porukalla.
Yrityksen hallitus kokoontuu siten kaksi kertaa päivässä.
Kaikki yritystä koskevat isot päätökset tehdään ruokasalin pöydän ääressä.

Tie ei ole ollut helppo.
Yritys kuuluu niihin lukuisiin uhreihin, joita syntyi,
kun Suomen markka devalvoitiin 14 prosentilla marraskuussa 1991.

Yrityksen valuuttaluoton arvo nousi silloin yhdessä yössä yli miljoona markkaa,
asiakkaita meni konkurssiin ja se tarkoitti 2–3 miljoonan markan menetystä.
Hukkaset menettivät kaikki säästönsä.
Lainan vakuutena olleet maatila, mökki ja yritys ulosmitattiin.
Henkilökohtaiset pankkitilitkin tyhjennettiin viimeisistäkin lanteista.

Hukkasen kuitenkin annettiin jatkaa pahasti velkaantuneen yrityksensä toimintaa.
Ankaralla työllä ja penniä venyttämällä yritys nousi jaloilleen.

Vuonna 2016 V. Hukkanen Oy sai Vuoden valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon.
Se on suurin arvonimi, jonka yrittäjä voi saada.
Koko 10-henkinen perhe vastaanotti palkinnon yrittäjäpäivillä.

2020 Kalaneuvos käsittelee yli 20 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa,
harjoittaa kalanjalostusta, kalan tukkukauppaa, maahantuontia ja vientiä
Eurooppaan, Ukrainaan, Valko-Venäjälle, Kiinaan ja Vietnamiin.
Liikevaihto on yli 100 miljoonaa ja työntekijöitä yli 230.

Paikallinen tarina
Mies meni ostamaan rautakaupasta virveliinsä kuvaa.
Kauppias esitteli, mitä pyydettiin, mutta totesi sitten:
- Tässähän näitä on, mutta Snellmanin kuvalla saa
jo aika vonkaleen Hukkasen matalikolta.

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammalan tori

Maitoautoa odotellaan helmikuussa 1979.

(Helmikuun puolivälissä 1979 Helsingissä
oli lämpötila -20.9 °C ja lumen syvyys 61 cm.)

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä

Maitotonkat ajettiin ennen kuorma-autoilla meijeriin. Samalla kuorma-autolla saatettiin kuljettaa hiekkaakin. Tankkiautot tulivat käyttöön 70-luvulla. Kuvan tankkiauto on Volvo. Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä

Maitotilan emäntä Kaarina Leikas palaamassa maitoautolta.

Kyljellään olevat tonkat oivat nyt tyhjiä
Pystyssä olevissa tonkissa on kirnupiimää
ja joppia eli kuorittua maitoa vasikoille.

(Joppi = pluttana = kuorittu maito = kurri = huitu = sintu = separoitu maito)

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Karkunkylä

Katiska olalla ja uskollinen koira seurana tällä talvikalastajalla helmikuussa 1979, jolloin Tampereella ja Helsingissäkin oli yli 50 cm lunta. Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Kiurala.

Koulujen hiihtokilpailut olivat ennen jokavuotinen perinne
ja myös alle kouluikäisille järjestettiin kilpailuja.
Leikkimielinen kisailu nähtiin kasvatuksellisesti hyvänä asiana,
joka opetti lapselle, että elämässä ei aina voi voittaa,
mutta se ei ole mikään katastrofi.

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammaksen hiihtokilpailut Vammalassa.

Jouluna saatiin todistukset, joissa kaikista kouluaineista oli numero myös ensimmäisen luokan oppilailla. Joulujuhlan hienoja ohjelmia harjoiteltiin pitkin syksyä ja vanhemmat osallistuivat juhliin, jos vain pääsivät. Kansakoulusta siirryttiin peruskouluun 1970-luvun alkupuolella. 1970-luvun lopussa koulut saivat kelanauhureita, piirtoheittimiä ja diaprojektoreita. Myös monistuskoneet helpottivat opettajien työtä 70-luvun loppupuolella, Suomalaisen koulun muuttumisesta 1960-luvulta 2010-luvulle Yle Areenassa. Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Hopun koulu Vammalassa.

Aikuiset miehet tiernapoikina seurakuntatalolla joulukuussa 1979.

Aforismi Pahinta pelkuruutta on se, että tietää, mikä on oikein, eikä tee sitä.

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammalan seurakuntatalo.

Monen lapsen mielestä nuuttipukkeina kiertely oli joulunajan suurta hupia. Jos oli lunta – kuten yleensä oli - potkukelkoilla huristeltiin talosta toiseen. Saaliiksi saatiin eniten piparkakkuja, omenoita, appelsiineja ja karamellejä. Kuva ©Pekka Agarth 1979.

Monilla paikkakunnilla lapset kiersivät tiernapoikina talosta taloon.

Kuva ©Pekka Agarth 1979.

Nuorkauppakamari järjesti Vammalassa markkinat vuonna 1979.
Se oli iso tapahtuma. Katujen varret ja tori olivat täynnä väkeä.
Leo Lastumäki, Simo Salminen ja Niilo Tarvajärvi esiintyivät.
Tarva haastatteli olympiakävijä Unto Anderssonia
ja tanssitti lavalla yhtä onnellista osallistujaa.

Puistokadulla esiintyi tanhuajien lisäksi Naisvoimistelijoiden paraati
ja yleisökin pääsi lopulta kaduille orkesterin tahdissa tanssimaan.

Lapsille oli ongintapiste, jonka kaikki tuotto meni onkisaaliisiin.
Sotilaskodin bussista sotilaskotisisaret myivät
toista tuhatta halpaa kahvi + munkki -annosta.
Markkinakojuista ostettiin lakritsia, muovipussirullia
ja monenlaista tarviketta.

Sitaatti
Ihminen ei jää merkittäväksi sen nojalla, mitä hän jättää jälkeensä,
vaan sikäli kuin hän vaikuttaa ja nauttii
ja innostaa toisiakin vaikuttamaan ja nauttimaan.
– Goethe

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammalan kaupungin keskusta

Perinteiset huutokaupat käytiin ennen näin:
Meklari nosti kaupattavan esineen korkealle ja pyysi tarjouksia.
Tässä kuvassa voimamies Veikko Salo nostaa huutokaupassa
Kotajärvellä kesäkuussa 1979 vanhan separaattorin korkealle
- mutta ei saanut yhtään huutoa.

Monet meklarit ovat olleet erityisen hyviä suustaan
ja huutokaupat vetivät paljon väkeä paikalle.
Nykyään monet huutokaupat käydään netissä.

Sananlasku
Rehellisyys maan perii.

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Kotajärvi

Tehtaiden naapuriin rakennettiin 1960- ja 70-luvulla pienkerrostaloja.
Kellareissa oli vapaa-ajantila.
Taloissa asui paljon lapsiperheitä.
Aina oli kavereita lähellä.
Vanhemmat lapset opettivat mm. pingistä
sanan mukaisesti kädestä pitäen.

Kuva on Vammaksen tehtaan aidan takana olleen
kerrostalon vapaa-ajan tilasta

Kuva ©Pekka Agarth 1970-luku

Liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymisrä Nuolikujalla 1979. Kuva ©Pekka Agarth 1979

Partioleiriläiset kasaavat teltaa Pääjärvellä leirinjohtan opastuksella 1979.

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Pääjärvi

Kuva on koulujen välisistä yleisurheilukilpailuista. Kuva ©Pekka Agarth 1979

Koulujen mestaruuskilpailuissa menossa tyttöjen pitkän matkan juoksu syksyllä 1979. Kuva ©Pekka Agarth 1979

Vammalan Palloseuran tyttöfutista 1979.

Sananlasku Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy.

Kuva ©Pekka Agarth 1979

"Äiti" ulkoiluttaa ”vauvaa" Hakakadulla 1979. Kukkakimppu on kuvaajan pyytämä lavaste, mutta itse tilanne on aito.

Loru Leiki ja laula lintusen lailla, lapsuuden aika on huolia vailla.

Kuva ©Pekka Agarth 1979

Matot pestiin mäntysuovalla ja juuriharjalla järvenrannassa ja huuhdottiin järvessä. Monissa matonpesulaitureissa oli kulmissa tynnyrit, joissa matonpesijä seisoi. Asento oli silloin mukavampi. Joskus matto huuhdottiin soutelemalla kierros järvellä. Soutaja huolehti sopivasta vauhdista ja perässä istuva henkilö piti tiukasti matosta kiinni. Nykyään mattoja ei saa pestä eikä huuhdella järvessä, vaan pesu on siirtynyt rannasta kauemmaksi rehevöitymisen estämiseksi. Mattolaitureita aiemmin rannoilla oli myös pyykkipatoja, jotka olivat vapaassa käytössä. Tuli vain alle niin pesuvesi lämpeni. Tämä kuva on vuodelta 1979. Matonpesukuva Helsingistä. Kuva ©Pekka Agarth 1979

Kuva CC BY 4 Outi Mäki. Kuvauspaikka Napialan Wanha koulu, Janakkala​

1970-luvulla vaatteissa oli käytössä monenlaista tyyliä, vaikka miehen asun yleisilme tuntuu vuosien varrella vaihdelleen vain vähän. Aikakausi on tunnistettavissa paitsi vaatteiden yksityiskohdista myös käytetyistä nimityksistä. Tällä luettelon sivulla esitellään mm. nuorisopukua ja käyttöpukua. 1960-luvulla alkanut hippiliike vaikutti 70-luvun muotiin. Lahkeet levenivät. Tolppakorkoisia kenkiä oli sekä miehillä että naisilla. Naisilla näki melkein nilkkoihin saakka ulottuvia hameita. Sukkahousuissa ei ollut reiden yläosassa raitoja niin kuin pitkissä sukissa, joten minihame saattoi lyhentyä mikrohameeksi. Naiset käyttivät myös vähemmän naisellisia housupukuja. Katukuvassa näkyi myös yhdistelmiä maxitakki ja mikroshortsit. Kankaissa oli isoja graafisia kuvioita ja niissä voimakkaat värit. Neonvärejäkin käytettiin. Joissakin vaatteissa oli hapsureunoja. Silmälasit olivat suurilinssisiä ja paksusankaisia. Kuten kuvasta näkyy, vaaleanpunaisia miesten paitoja on ollut käytössä yli 40 vuotta. Tulosta Anttilan tavaraluettelo-kuvasarjan tekstit (15 sivua). kuva: Anttilan kuvasto syksy 1970

Minihameet olivat monessa maassa muotia 60-luvun puolivälistä 70-luvun puoliväliin.
Sen jälkeen tuli midi ja jopa maxi.

Muodin täytyy vaihdella, jotta kauppa käy.
Ihmiset ostavat uusia vaatteita,
kun huomaavat entisten menneen pois muodista.

Tulosta Anttilan tavaraluettelo-kuvasarjan tekstit (15 sivua).

kuva: Anttilan kuvasto kevät 1973

Kannessa Mona-Lisa Pursiainen ja Lasse Viren.

Kalle Anttila oli ajan hermolla, sillä Rooman Euroopanmestaruuskisoissa
Suomi ylsi parhaaseen mitalisaaliseensa sitten 1940-luvun.

Pursiainen voitti hopeaa 4 × 400 metrin viestissä ja pronssia 200 metrin juoksussa (aika 23,17).
Sadalla metrillä hän oli kuudes ajalla 11,42.

Viren oli kaksi vuotta aiemmin voittanut Münchenin olympialaisissa
sekä 5 000 metrin että 10 000 metrin juoksut.
Jälkimmäisellä matkalla hän rikkoi 7 vuotta voimassa olleen maailmanennätyksen,
vaikka kaatui matkalla.

Roomassa Viren juoksi jalkavaivaisena ja sijoittui 10000 metrillä seitsemänneksi.
5000 metrillä hän juoksi pronssille.

Montrealin olympialaisissa 1976 Viren teki historiaa
uusimalla molemmat pitkien matkojen olympiavoittonsa.

Tulosta Anttilan tavaraluettelo-kuvasarjan tekstit (15 sivua).

kuva: Anttilan kuvasto kevät 1974

Lasten epolettijakku ja epolettimekko keväällä 1974.

Epoletti tarkoittaa alun perin upseerin juhlapuvun koristeellista olkainta,
joka on erillisestä kangaskappaleesta kiinni ommeltu.

Epoletteja käytettiin kauan sitten meriupseerien juhlapuvuissa ja paraatipuvuissa.

Naisella on päällään takkimekko.

Arvoitus Menet sisälle yhdestä reiästä ja tulet ulos kolmesta. Mitä teet?
Puseron pukeminen

Tulosta Anttilan tavaraluettelo-kuvasarjan tekstit (15 sivua).

kuva: Anttilan kuvasto kevät 1974

Miesten alusasumuotia vuodelta 1974. Raappahousuiksi kutsutaan puuvillaisia, lämpiä kalsareita, joiden sisäpinta on "raapattu" nukkamaiseksi. Halpa-Halli-ketjun perustanut Esko Ylinen on aloittanut kauppiasuransa kiertämällä Pentti-veljensä kanssa ovelta ovelle kaupittelemassa muun muassa kolmannen veljeksen valmistamia kerrastoja ja raappahousuja. Tulosta Anttilan tavaraluettelo-kuvasarjan tekstit (15 sivua). kuva: Anttilan kuvasto syksy 1974

Kerro, minkälaisista korvakoruista, kaulakoruista, rannekoruista, rintaneuloista,
hiuskoruista tai sormuksista sinä pidät.
Kerro, minkälaisista solmioneuloista tai kalvosinnapeista sinä pidät.

Onko sinulla:

Kalevala korua, Camee-korua, meripihkaista korua, timanttikorua, puista korua,
kehitysmaassa tehtyä korua, kirpputorilta ostettua korua, hopeisia tai kultaisia koruja,
itse tehtyä korua, kierrätyskorua kuten vanhoista lusikoista tai aikakauslehdistä tehtyä korua,
kultasepän tekemää uniikkia korua, helmikorua, filigraanikorua, muovista tai nahkaista korua,
strassikorua, tuohesta tai oljesta tehtyä korua, askartelumassasta muovailtua korua,
suomalaisesta kivestä tehtyä korua, lapsenlapsen tai jonkun muun sukulaisen tekemää korua,
nyplättyä tai virkattua korua, huovutettua tai silkkimaalattua korua, emalikorua,
solmioneulaa tai kalvosinnappeja?

Oletko perinyt mitään korua? Keneltä? Milloin? Kerro siitä
Millaiset korut sopii miehille?
Mitä ajattelet nenärenkaista, napakoruista tai nilkkakoruista?

Tulosta Anttilan tavaraluettelo-kuvasarjan tekstit (15 sivua).

kuva: Anttilan kuvasto syksy 1979

Lähes kaikki keittivät kahvinsa kahvipannulla
60-luvun loppupuolelle saakka.
Vähitellen kahvipannut korvasi kahvinkeitin.

Emaliastioiden kulta-aika alkoi 1950-luvulla.
Finelin tunnettuja värikkäitä emaliastioita
valmistettiin Järvenpään Emalissa.
Finel oli tuotemerkki, jota Wärtsilään kuuluva Arabia valmisti.
60-luvun jälkeen emalin suosio alkoi hiipua.
Teräs korvasi emalin.

Keltaisen kahvipannun mallin nimi on Messikalle
ja kuvio on nimeltään Primavera.
Punaisen kahvipannun mallin nimi on Onnimanni
ja kuvio on nimeltään Kehrä.
Finel valmisti näitä pannuja 60–70-luvulla.
Pienempien pannujen koristekuvion suunnitteli Raija Uosikkinen.

Isoon emalipannuun mahtuu 20 litraa kahvia.
Pannussa keitettiin kahvia suurissa juhlissa ja pidoissa.
Valmis kahvi kaadettiin pienempiin tarjoilukannuihin.

Millainen on sinun lempikahvipannusi?
Keitätkö vielä pannukahvia? Millaisissa tilanteissa?
Haluaisitko lähteä nokipannukahville nuotion äärelle?

Kuva kuuluu sarjaanKahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

Kahvinkeittimet ja suodattimet
yleistyivät kodeissa 70-luvulla.

Suosittuja kahvimerkkejä 70-luvun Suomessa
olivat esimerkiksi Juhla Mokka, Kulta Katriina,
Presidentti, Café Hieno, Costa Rica, Columbia ja Saludo.

Koska sinun kotiisi hankittiin kahvinkeitin? Millainen se oli?
Kumpi maistuu mielestäsi paremmalta: suodatinkahvi vai pannukahvi?
Milloin aloit ostaa kaupasta puolen kilon kahvipaketteja?

Kuva kuuluu sarjaanKahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.

Makeutusaine syklamaatti keksittiin 30-luvulla.
Se hyväksyttiin elintarvikekäyttöön 20 vuotta myöhemmin.
Aspartaami ja Asesulfaami-K keksittiin 60-luvun puolivälissä.
Myös ne hyväksyttiin elintarvikekäyttöön
20 vuotta keksimisen jälkeen.

Hermesetas-makeutusaineiden sisältö on vaihdellut.
Aluksi Hermesetas sisälsi puhdasta sakariinia.
60-luvulla sakariiniin lisättiin syklamaattia.
80-luvulta lähtien Hermesetas-merkillä myytiin myös
aspartaamin ja asesulfaami-K:n sekoitusta.

Nykyään makeutusaineiden kirjo on suuri.
Monet suomalaiset suosivat koivusokeria eli ksylitolia.
Kasvin lehdistä uutetun Stevian käyttö lisääntyy.

Mitä makeutusaineita olet käyttänyt?
Valitsetko kahviisi mieluummin sokeria tai makeutusainetta ?
Kerro lisää.

Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.

Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.