Valitse haluamasi kuvat rastittamalla
Kuva-aiheet
- 1920-luku ja aiemmin (11)
- 1930-luku (38)
- 1940-luku (87)
- 1950-luku (407)
- 1960-luku (132)
- 1970-luku (30)
- 1980-luku (2)
- ammatit (117)
- auto (76)
- eläin (179)
- esine (51)
- evakot (7)
- hevonen (15)
- hygienia (8)
- ilta (32)
- isovanhemmat (16)
- isä (13)
- jauho (4)
- joulu (42)
- juhla (9)
- järvi (92)
- kahvi (50)
- kala (9)
- kalastus (16)
- kauppa (37)
- kesä (222)
- kevät (23)
- kissa (45)
- koira (43)
- koti (14)
- kotityöt (54)
- koulu (64)
- kukka (80)
- kuvataide (2)
- käsityö (35)
- lammas (8)
- lapsi (177)
- leipä (37)
- lelu ja leikki (80)
- lintu (57)
- luonto (141)
- LUONTO-kuvakortit (50)
- maaseutu (40)
- maatila (60)
- maisema (73)
- marja (75)
- matelija (2)
- metsä (39)
- metsästys (3)
- metsätyöt (7)
- mies (140)
- musiikki (17)
- nainen (114)
- nuoruus (23)
- näyttelijä (30)
- opetustaulu (66)
- perhonen (5)
- perinne (17)
- pihapiiri (1)
- postikortti (30)
- presidentti (35)
- puu (47)
- puuteollisuus (1)
- puutyöt (8)
- rakennus (49)
- ruoka (115)
- ryhmä (12)
- sanataide (2)
- sanonta (17)
- sato (7)
- sauna (6)
- sota (18)
- suru (4)
- syksy (74)
- sää (50)
- Taide (346)
- talvi (96)
- tapahtuma (20)
- teknologia (26)
- terveys (10)
- terveys ja sairaus (60)
- tilaisuus (7)
- työnteko (24)
- uni (19)
- urheilu (36)
- vaatehuolto (31)
- vene (36)
- yksinäisyys (13)
- ystävyys (49)
- yö (9)
- äiti (22)
Kuvat
Ahven

- Oletko käynyt pilkkiongella? Saitko saalista?
- Oletko pujottanut matoa koukkuun?
- Oletko itse rakentanut mato-onkea?
- Mitä kalaa syöt mieluiten?
- Mitä sinulle tulee mieleen sanasta kalareissu?
Kalakauppaa torilla

Kalamyyjä Aulis Huhtivuo työssään kylmällä torilla vuonna 1979.
Viisi vuotta aiemmin Veijo Hukkanen oli alkanut savustaa kalaa
kotitilansa hevostalliin rakentamassaan savustamossa.
Nykyään yritys on Pohjoismaiden suurin kalansavustamo
ja kalaliike V Hukkanen tunnetaan nimellä Kalaneuvos Oy.
Se on perheyritys, jonka kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa.
Yrityksessä ovat mukana Ulpu ja Veijo Hukkasen lisäksi heidän kahdeksan lastaan.
Kaikki kokoontuvat keskellä työpäivää
Kalaneuvoksen tuotantolaitoksen vieressä sijaitsevaan lapsuudenkotiinsa
syömään Ulpu Hukkasen valmistamaa lounasta.
Neljän jälkeen juodaan saman pöydän ääressä usein myös iltapäiväkahvit porukalla.
Yrityksen hallitus kokoontuu siten kaksi kertaa päivässä.
Kaikki yritystä koskevat isot päätökset tehdään ruokasalin pöydän ääressä.
Tie ei ole ollut helppo.
Yritys kuuluu niihin lukuisiin uhreihin, joita syntyi,
kun Suomen markka devalvoitiin 14 prosentilla marraskuussa 1991.
Yrityksen valuuttaluoton arvo nousi silloin yhdessä yössä yli miljoona markkaa,
asiakkaita meni konkurssiin ja se tarkoitti 2–3 miljoonan markan menetystä.
Hukkaset menettivät kaikki säästönsä.
Lainan vakuutena olleet maatila, mökki ja yritys ulosmitattiin.
Henkilökohtaiset pankkitilitkin tyhjennettiin viimeisistäkin lanteista.
Hukkasen kuitenkin annettiin jatkaa pahasti velkaantuneen yrityksensä toimintaa.
Ankaralla työllä ja penniä venyttämällä yritys nousi jaloilleen.
Vuonna 2016 V. Hukkanen Oy sai Vuoden valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon.
Se on suurin arvonimi, jonka yrittäjä voi saada.
Koko 10-henkinen perhe vastaanotti palkinnon yrittäjäpäivillä.
2020 Kalaneuvos käsittelee yli 20 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa,
harjoittaa kalanjalostusta, kalan tukkukauppaa, maahantuontia ja vientiä
Eurooppaan, Ukrainaan, Valko-Venäjälle, Kiinaan ja Vietnamiin.
Liikevaihto on yli 100 miljoonaa ja työntekijöitä yli 230.
Paikallinen tarina
Mies meni ostamaan rautakaupasta virveliinsä kuvaa.
Kauppias esitteli, mitä pyydettiin, mutta totesi sitten:
- Tässähän näitä on, mutta Snellmanin kuvalla saa
jo aika vonkaleen Hukkasen matalikolta.
Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Vammalan tori
Opetustaulu Sampi

Ylen juttu: Sukelsiko sampi sukupuuttoon?
Harmaa pohjapahvi, jossa tummanharmaa kangasreunus.
Päälle liimattu paperi, jossa litografiakuva sammista ympäristössään.
Pahvin yläreunassa metallivahvisteiset reiät, joissa vaalea naru.
Koulutarpeiden keskusliike O. y., Helsinki
Meinholdin eläintieteellisiä kuvia. 128. Sampi.
Stör. Zooloogiska bilder. Undervisningmateriale centralen A. b., Helsingfors
Painettu Dresdenissä, painaja C.C. Meinhold & Sohne,
maahantuoja Koulutarpeiden Keskusliike Oy,
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM21298:60, Finna
Kirkkaampaa kahvia kalalla ja vedellä

Pannukahvi sai usein keittämisen jälkeen
selvitä hetken aikaa pannumyssyn alla.
Kahvista tuli kirkkaampaa,
kun kuumaan pannuun lorautettiin
vähän kylmää vettä.
Kahviin saatettiin lisätä myös
muutama pesty lahnan tai säynävän suomu.
Kaupasta sai ostaa kahvinselvikettä.
Kahvin selvike teki kahvista kirkkaampaa.
Tehtaissa selvikettä valmistettiin kalan nahasta,
ja selvikepussin sisältö näytti teipin paloilta.
Pauligin selvikepussin käyttöohjeessa luki:
”Valmistettaessa kahvia tavallisessa kahvipannussa
kahvinselvike kirkastaa kahvin antamatta minkäänlaista sivumakua.
Kahvin kiehahtaessa lisätään siihen yksi selvikeliuska vesilitraa kohden.”
Millä tavalla sinä sait kahvista kirkasta?
Kuva kuuluu sarjaan Kahvimuseon aarteita.
Kuva kuuluu Muistoissamme 50-luku -kuvapakkaan. Kuva 33.
Kuva © Kirsi Alastalo 2015. Kuvauspaikka Vilkkimäen kahvimuseo, Lieto.
Torimyynnissä kaloja

Helsingin kauppatorin keväistä kalatarjontaa huhtikuussa 1961: lahnaa 120 mk/kg,
haukea 200-220 mk/kg, silakka 70-80 mk/kg. Myyjä esittelemässä kampelaa.
Sananlasku tai sanonta
Makaa kuin markkinalahna.
Ei kala miestä hae, jollei mies kalaa.
Ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan.
Kaikkia sitä nälässä syödään, sano Kemin kalamies kun oululaisen silakoita syövän näki.
Kaikkien mieli kalaantekee, vaikka ei ole verkkoa eikä venettä.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 28.4.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-25368_3.tif
Torikauppiaat

Torikauppias tarjosi näin komeita haukia asiakkaille Helsingin Kauppatorin kevätauringossa vuonna 1959.
Hauki maksoi silloin 220-280 markkaa kilolta.
Hauesta tietoja Luontoportissa.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 12.3.1959
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-16214_1.tif
Purotaimen ja järvitaimen kypsymässä nuotiolla

Sanonta Kateus vie kalatkin vedestä.
Kuva © Sastamala Visual OyPoika menossa kesäiltana ongelle

Poika ja kalansaalis

Ahven on Suomen yleisin kalalaji ja maamme kansalliskala.
Siitä tulee hyvä kalakukko
Ruodot pehmenevät syötäviksi 4-5 tunnin paistamisen aikana.
Kalaa pitäisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa.
Kalan ikä voidaan laskea suomujen vuosirenkaista
samalla periaatteella kuin puiden ikä rungon vuosirenkaista.
Kesällä kalan kasvu on nopeaa ja suomuihin muodostuu
leveitä, vaaleita kasvuvyöhykkeitä.
Talvisina muodostuvat vyöhykkeet ovat kapeita ja tummia.
Leveä ja kapea vyöhyke muodostavat siten yhdessä vuosirenkaan.
Kokeile määrittää hauen tai lahnan ikä.
Irrota suomu kylkiviivan alapuolelta, kalan peräaukon ja vatsaevien väliseltä alueelta.
Pidä sitä pinseteillä valoa vasten ja suurennuslasin avulla laske vuosirenkaiden määrä.
Sampi voi elää yli 100 vuotiaaksi.
Kalatalouden keskusliitolta löytyy kala-aiheisia pelejä ja paljon tietoa suomalaisista kaloista.
Kalojen tunnistamisessa auttaa Luontoportin kalaopas.
Arvoitus
Kaksi nälkäistä toisiaan narraa? Onkija ja kala
Kuva © Sastamala Visual Oy