Kuvat

Jouluna saatiin todistukset, joissa kaikista kouluaineista oli numero myös ensimmäisen luokan oppilailla. Joulujuhlan hienoja ohjelmia harjoiteltiin pitkin syksyä ja vanhemmat osallistuivat juhliin, jos vain pääsivät. Kansakoulusta siirryttiin peruskouluun 1970-luvun alkupuolella. 1970-luvun lopussa koulut saivat kelanauhureita, piirtoheittimiä ja diaprojektoreita. Myös monistuskoneet helpottivat opettajien työtä 70-luvun loppupuolella, Suomalaisen koulun muuttumisesta 1960-luvulta 2010-luvulle Yle Areenassa. Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Hopun koulu Vammalassa.

Kuva on koulujen välisistä yleisurheilukilpailuista. Kuva ©Pekka Agarth 1979

Koulujen mestaruuskilpailuissa menossa tyttöjen pitkän matkan juoksu syksyllä 1979. Kuva ©Pekka Agarth 1979

Lagstadin kansakoulu Espoossa oli koulukäytössä vielä kevätlukukaudella 1954. Kun välitunnilla leikittiin jotain sellaista leikkiä, missä piti ratkaista, kenestä tulee etsijä tai missä järjestyksessä osallistutaan, käytettiin erilaisia loruja. Kaksi yleistä lorua olivat:

Entten, tentten, teelikamentten, hissun, kissun, vaapula vissun, eelin, keelin, klot, viipula, vaapula vot, eskon saun, pium, paum, nyt minä lähden tästä pelistä pois.

Ulle, dulle, dof, kinkke laade kof, kinkkelaade, koffelaade, ulle dulle dof.

Kuvia tamperelaisista koulurakennuksista on videolla Koulumuistoja Tampereelta ja Tyrväältä (20min). Video on osa Tampereen kaupungin digitaalisia kulttuuripalveluita, joita tarjotaan osana kotihoidon tukipalveluita. Videolla kuullaan Immi Hellenin runoja sekä otteita Kirsti Vesterbackan kirjasta Käytös 10 - Koulunkäyntiä ja muuta elämänmenoa Tapiolan tanhuvilla 1881 – 1968. Ääni ja kuvat eivät ole synkassa keskenään, joten video on käyttökelpoisin, kun katselee kuvat ilman ääntä ja kuuntelee selostuksen ilman kuvia. Molemmat ovat hyviä. Muistelukysymyksiä kansakoulusta Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 61 kappaleessa 17. Koulu Kuva © Kirsi Alastalo

Sitaatti
Kannustava kiitos arvostelun jälkeen on kuin auringonpaiste sadekuuron jälkeen.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

Kasku
- Eero, sulje se ikkuna! Ulkona on kylmä.
Oppilas sulkee avoimen ikkunan vastahakoisesti ja kysyy:
- Luuletko, että ulkona on nyt lämpimämpi?

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala

Kansakouluissa oppilaat laskivat helmitauluilla.
Keskiarvojen laskemisessa opettajat käyttivät apuna tällaisia pahvisia laskukojeita.

Sähköiset laskimet yleistyivät 60-luvulla.

Kuva cc Outi Mäki

Arabialla oli Kaj Franckin suunnittelema astiasarja kouluja varten. Lautasen käyttöpuolella reunaa kiersi sininen raita. Lautasen alla alaluokkalaisen pujottelema vohvelikankainen ruokaliina. KuvaCC BY 4.0 Outi Mäki, esineet Napialan Wanhassa koulussa, Janakkalassa

Kirjan esipuhe

"Vuodesta vuoteen me kouluväki touhuamme suurin piirtein samoissa puitteissa:
on arkiaherrusta, mutta myös pieni juhla silloin tällöin,
milloin joulun, milloin kevätpäätöksen tai jonkun muun merkeissä.
Ja kesken arkipäivääkin on hauska joskus yksi tunti viettää muista poikkeavasti,
kutsua vaikka naapuriluokka vierailulle ja esittää ohjelmaa.

Ja jotakin uutta pitäisi tietysti aina olla.
Uutta, hauskaa, hilpeätä - ja helppoa,
jotta aivan jokainen saisi maistaa mukanaolon riemua.

Tämän uuden ohjelma-aineksen alituisen tarpeen tietäen
rohkenee allekirjoittanut tarjota tämän
vaatimattoman kokoelman opettajatovereilleen avuksi.
Se ei pyri muuhun kuin tuomaan hiukan lisää hauskuutta koulutyöhön
ja kenties siinä sivussa antamaan pienille koulualokkaille
hivenen verran uutta rohkeutta ja onnistumisen iloa."

Saara Heinon kirja Pienten iloksi - Ohjelmaa alakouluikäisten juhliin
Osakeyhtiö Valistus, Raittiuskansan Kirjapaino Oy, Helsinki 1955

KuvaCC BY 4.0 Outi Mäki, kirja Napialan Wanhassa koulussa, Janakkalassa

Kirjan alusta:

”Opettajalle
Uusi terveysoppimme on tehty yhteistoiminnassa uudistetun eläinopinopetuksen kanssa,
jossa ihmisen anatomia ja fysiologia luetaan keskikoulun ylimmällä asteella.
Tällä järjestelyllä vapaudutaan miltei kokonaan mainittujen aputieteiden opetuksesta
ja voidaan keskittyä varsinaiseen terveysoppiin, so. käytännölliseen terveydenhoidon opetukseen,
mikä puoli aikaisemmissa oppikirjoissa on jäänyt suhteellisen pieneksi.

Kirjassa on tosin lyhyt petiitillä painettu anatomis-fysiologinen käsittely jokaisen aiheen yhteydessä,
mutta sen opettamisesta luovutaan silloin,
kun eläinopin opetus tapahtuu rinnan terveysopin opetuksen kanssa,
ja tyydytään kertauksenluontoiseen kuulusteluun.
Jos taas rinnakkaisopetuksen puutteessa on pakko opettaa anatomiaa ja fysiologiaa,
siihen käytetään mahdollisimman lyhyt aika.

Terveysopille varatun ajan niukkuuden vuoksi osa käytännöllisistä harjoituksista
voidaan suorittaa voimistelu- ja urheilutunneilla.
Tällaisista mainittakoon hukkuvan otteista irroittautumis-, tekohengitys-,
lastoitus-, sidonta-, loukkaantuneen kuljetus- ja kuivauintiharjoitukset.

Lukusuunnitelma on tehty siten, että asuntoterveysoppi ja ihonhoito
niihin liittyvine aiheineen luetaan 8-luokkaisen oppikoulun IV luokalla
sekä tautien vastustaminen ja liikuntaterveysoppi VII luokalla.
Kaikki muut aiheet käsitellään V luokalla.

Vähemmän tärkeät kohdat on painettu petiitillä…”

Kirja on Kouluhallituksen hyväksymä marraskuussa 1949
ja se on painettu Otavan kirjapainossa 1951.

KuvaCC BY 4.0 Outi Mäki, kirja Napialan Wanhassa koulussa, Janakkalassa

Raittiuskansan Kirjapaino Oy 1951

ALKUSANAT
"Koulujuhlat ovat kautta aikojen tuottaneet iloa ja virkistystä
koululaisen useinkin yksitoikkoiseen ja raskaaseen arkeen.
Opettajaa ne myös ovat virkistäneet ja lähentäneet oppilaisiin.
Alakoululle sopivan juhlaohjelman löytäminen tai keksiminen
on kuitenkin tuottanut opettajalle suurta päänvaivaa.
On täytynyt selailla lastenlehtiä ja monenlaisia kirjoja
löytääkseen edes jonkin alakouluasteelle sopivan runon tai vuuorokeskustelun."

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala

Sitaatti
Pahin kaikista on opettaja, joka ei tiedä enempää
kuin oppilaiden on määrä oppia.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

Kuva CC0 Outi Mäki

Bertta Välilän kirja vuodelta 1951 liittyi professori Aukusti Salon teokseen
"Ensimmäisen ja toisen kouluvuoden opetussuunnitelma".

Kirja sisälsi 28 kuvaryhmää (94 kuvaa) ja 8 värikuvaryhmää (27 kuvaa),
jotka toimivat opettajalle malleina, kun hän piirsi liiduilla taululle kuvia.

Esimerkkejä:

Kahvista ja teestä

Kaaliperhonen, käenrieska ja sammakko

Joulu ja uusi vuosi

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala​

Ympäristöoppiin liittyvä alakoululaisten kertomus- ja satukirja
KJ Gummerus, Jyväskylä 1952

Sanalasku
Luulo ei ole koskaan tiedon väärti.

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Napialan Wanha koulu, Janakkala

Einar W Juva - . Merkoski - Alfred Salmela - Eino Keskinen
Kotiseutu ja isänmaa menneinä aikoina
Kuvauksia kansakoulun keskiluokille

liittyy kansakoulun yläluokkien historian oppikirjaan
Isänmaan historia sekä muiden kansojen vaiheita

Kustannusosakeyhtiö Otava & Osakeyhtiö Valistus 1954

Kuva CC0 Outi Mäki: oppikirja Janakkalan Wanhassa koulussa

1951 Raittiuskansan Kirjapaino Oy

Sitaatti
Viisautta on vain totuudessa.
- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

Kasku
- Tiesitkö, että Suomessa harrastetaan rodunjalostusta?
- Älä höpötä! Ei Suomessa!
- Kylläpäs. Jos lapsesi meinaavat jäädä lyhytkasvuisiksi, voi laittaa heidät kasvatuslaitokseen.
Jos niistä meinaa tulla liian pitkiä, laitat vaan katkaisuhoitoon.

Kuva CC0 Outi Mäki

Kasku
- Miksi fysiikan opettaja erosi biologian opettajasta?
- Heidän välillään ei ollut kemiaa.

Kuva © Kirsi Alastalo

Kuva CC0 Outi Mäki

Lapsen suusta
Ekaluokkalainen kysyi välitunnilla:
- Joko sinä osaat kaikki aakkoset?
- Joo.
- No, mikä tulee A:n jälkeen?
- Kaikki muut.

Kuva CC0 Outi Mäki

Kuva © Kirsi Alastalo

”Tällaiset paperityöt ovat erittäin sopivaa ajanvietettä pienille lapsille.
Ensimmäiseksi on työ pistettävä.
Kuva asetetaan kovalle tyynylle tai kangasalustalle
ja paksunlaisella neulalla, jonka päähän on pantu lankaa,
pistellään reikä joka pisteeseen.
Tämän voivat vain isot lapset suorittaa kunnollisesti.
Iloisina he pistelevätkin pikkusiskoilleen työt.
Äidin lankavarastosta varmaan löytyy ylijääneitä pumpuli- ja pellavalankoja,
joista valitaan sopivan väriset.
Ompeleminen käy parhaiten laatuun tylppäkärkisellä kanavaneulalla.
Viivoja myöten ommellaan ensin yhteen kertaan
ja palataan sitten samaa tietä takaisin.
Linnuille, oraville ja muille eläimille silmäksi voi ommeltaessa kiinnittää lasihelmen.
Voi sattua, että työ ommeltaessa repeytyy.
Se korjataan liimaamalla nurjalle puolelle paperinen paikka.

Aluksi lapset tarvitsevat kuvien värittämiseen,
jonka voi tehdä joko väriliiduilla tai vesiväreillä,
koko laillakin äidin tai ison siskon ohjausta,
jotta työ onnistuisi ja tulisi somaksi.
On vältettävä räikeitä ja rumia värejä
ja totutettava lapset alusta alkaen käyttämään oikeita värejä.
Kuvat saadaan hauskan näköisiksi värittämällä myös reunat ikään kuin kehyksiksi.

Tällainen pienen työn tuottama ilo käy vielä suuremmaksi,
kun sille keksitään myös sopiva käyttö.
Se voidaan asettaa esim. tauluksi leikkituvan seinälle
tai antaa nimipäivälahjaksi äidille tai isälle.
Liimaamalla kuvia vihkoon saadaan myös kuvakirja siskolle tai veljelle jne.”

- Aili Sarkkila, Valistus, Ompelukuvia-kansion takakannessa

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, Pahvikansio: Napialan wanha koulu, Janakkala

Pahvisten ompelukuvien avulla harjoiteltiin kansakouluissa
käden ja silmän yhteistyötä ja sorminäppäryyttä.
Piirros rei´itettiin ääriviivojen mukaan
ja lapsi pujotteli isolla ompeluneulalla langan niin,
että ensimmäisen kierroksen jälkeen näkyi joka toinen pisto
ja toisen kierroksen jälkeen kaikki viivat olivat peitossa.
Ompelun jälkeen kuva usein väritettiin.

Helppoja ja selkeitä kuvia ommellaan edelleen päiväkodeissa.

Sitaatti
Jos haluat tehdä ihmisen onnelliseksi, niin täytä hänen kätensä työllä,
sydämensä rakkaudella, mielensä tarkoituksella, muistinsa hyödyllisellä tiedolla,
tulevaisuutensa toivolla ja vatsan ruoalla.
- Frederick E. Crane

Kuva CC0 Outi Mäki

Kuva on Bertta Välilän kirjasta Alakansakoulun kotiseutuopin käsikirja vuodelta 1951.
Kirjan kansikuva

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki

Kuva CC BY 4 Outi Mäki. Kuvauspaikka Napialan Wanha koulu, Janakkala​

Kansakoulussa käytössä olleita taululiituja.

Porvoon Teknillinen tehdas perustettiin Porvooseen vuonna 1907.
Ensimmäisiä tuotteita olivat kenkävahat.
Sittemmin alettiin valmistaa taululiituja ja öljyväriliituja.

Nykyään yrityksen nimi on A. Wennström Oy
ja sen tuotevalikoimaan kuuluvat öljyvahaliidut, akvarelliliidut,
mehiläisvahaliidut, muovailuvahat, sinettilakat, fiksatiivi, taululiidut,
teollisuuden merkkausliidut ja yleisliima.

Valikoimissa on myös tekstiileille tarkoitettuja painovärejä
ja tekstiilien värjäykseen käytettäviä värejä
sekä kankaanvärjäykseen sopivia silkkikankaita ja -huiveja
ja erivärisiä merinovillalevyjä huovutukseen.

Kuva CC Outi Mäki

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, muovailuvahat: Napialan Wanha koulu, Janakkala

Kun muovailuvahan kauniin värisistä vahapötköistä
oli tarpeeksi kauan muovailtu monenvärisiä töitä,
vahapallot olivat sekoittuneet epämiellyttävän värisiksi möykyiksi
ja ne sisälsivät hiuksia ja muuta roskaa.

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, muovailuvahat: Napialan Wanha koulu, Janakkala

Puisia kynäkoteloita tehtiin sekä itse että ostettiin kaupasta.

Irrallisen kannen - joka työnnettiin laatikon uraan -
toisessa reunassa saattoi olla viivotin.

Kuva CC Outi Mäki

Koulun havaintomateriaaleja Kuva © Kirsi Alastalo

Ahkeruuslaatikko Alakansakoulun askarteluvälineitä Lukemisen ja laskemiseen opetteluun.

MIRRIT KOULUSSA

Tässä on taulut ja tässä on sienet, ja tässä on opissa ystävät pienet.

Nyt sietäs olla sukkelat tuumat, Mirrillä aivan on korvat kuumat.

Tästäpä tulee lystikäs juttu: aa, aa, aa – se on vanha tuttu.

Mutta sitten se tuleekin tenä, voi, sua pikkuinen nykerönenä!

Mikä ne kaikki koukerot kummat? Niin ne on eessä kuin pilvet tummat.

Alku on hankala, ahkera voittaa – kyllähän Missukat parhaansa koittaa.

Keiltä vain läksy liukkaasti luistaa, sille se kukkokin munia muistaa.

- Immi Hellén. Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. 1930. Valistus, Helsinki.

KuvaCC BY 4.0 Outi Mäki, Ahkeruuslaatikko, Napialan Wanha koulu, Janakkala

Sitaatti
Kuka tahansa voi tietää. Tarkoitus on ymmärtää.
— Albert Einstein (1879 – 1955)

Kuva CC0 Outi Mäki

Sitaatti
Mieli, jonka uusi kokemus on kerran laajentanut,
ei koskaan palaa vanhoihin mittoihinsa.
— Oliver Wendell Holmes (1841 - 1935)

Menestys on kykyä olla menettämättä innostustaan
toistuvista epäonnistumisista huolimatta
— Winston Churchill (1874 - 1965)

Kuva CC0 Outi Mäki

Sananlasku
Jos ajattelet, että kykenet tai jos ajattelet, ettet kykene, olet aina oikeassa.

Sananlasku
Kertaus on opintojen äiti.

Aforismi
Joka esittää kysymyksen, on minuutin ajan typerys.
Joka ei sitä tee, säilyy narrina loputtomiin.
- Kiinalainen sananparsi

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki, kuvan laatikko: Napialan Wanha koulu, Janakkala

50-luvulla kaikki lapset kävivät kansakoulua

Kuva CC BY 4.0 Outi Mäki

Sormiloru Peukaloputti sai sian hei! Suomensutti sen kotiin vei. Pitkä mies siltä niskat taittoi. Nimetön siitä makkarat laittoi. Pikku Sakari ne suuhunsa söi. Lorun aikana käydään läpi kaikki sormet. Viimeisen lauseen kohdalla viedään lusikka lapsen suuhun. Tämä loru on syntynyt niihin aikoihin, kun joka maatalossa tehtiin makkaratkin itse. Video Kouluruokailun historiaa Youtube (5:30 min) Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 62 kappaleessa 17. Koulu. Kuva © Ensio Kauppila, Vapriikin kuva-arkisto

Oppitunti Porolahden kansakoulussa 1957 (Roihuvuorentie 2, Helsinki). Pulpetit olivat ennen kahdenistuttavia. Näin käytävätilaa ei tarvittu niin paljon ja luokkaan mahtui enemmän oppilaita. Tyttö ja poika laitettiin aina istumaan vierekkäin, koska sen ajateltiin rauhoittavan oppitunteja. CC BY 4.0 Havas Heikki, Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N34182, FINNA

Monilla koululaisilla ja työmiehillä oli kestävä nahkainen salkku. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 64 luvussa 17. Koulu. Kuva © Kirsi Alastalo

Kansakoulun oppilaille kerrottiin hygieniasta ja loisista.
Lapamadot olivat yleisiä,
koska kaloja ei kypsennetty kunnolla.
Runsaskaan suolaaminen ei tapa lapamatoa.

Koulun havaintovälineiden joukossa oli pullo,
josta lapset näkivät, miltä lapamato näyttää.

Tosin moni oli jo nähnyt sen luonnossa aiemmin,
kun saaliiksi saatuja lahnoja oli
ennen ruuaksi laittamista avattu.

Lapamato voi elää ihmisen suolistossa parikymmentä vuotta
ja kasvaa jopa 20 metrin pituiseksi.
Samassa suolistossa voi olla useita matoja yhtä aikaa.
Oireita ovat päänsärky, huonovointisuus ja anemia.

Lapamadon voi saada mateen, hauen, ahvenen ja kiisken mädistä,
mutta siiassa ja kirjolohessa se ei juurikaan viihdy.
Lapamato voi asettua myös kissaan tai koiraan,
joten niillekään ei saa antaa raakaa kalaa.

50-luvulla koululaiset oppivat hokeman "Raaka kala, paha kala",
kun Mato-Alli eli sosiaalineuvos Alli Vaittinen-Kuikka
taisteli kansantaudiksi levinnyttä lapamatoa vastaan.

Nykyään lapamato todetaan Suomessa vuosittain
noin kahdestakymmenestä ihmisestä.
Matotartunnan voi saada kalan mädistä tai sushista.
Mäti pitää aina pakastaa vähintään vuorokaudeksi
ja vähintään -18 asteen pakkaseen,
jotta siinä olevat mahdolliset lapamadon munat kuolevat.

Mato häädetään lääkkeillä (kuva).

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 64
kappaleessa 17. Koulu

Kuva CC BY 4.0Outi Mäki

Monessa alakoulussa oli pienet liitutaulut
eli rihvelitaulut käytössä vielä 50-luvulla.
Jokaisella oppilaalla oli omansa.

Välitunnin aikana järjestäjä
pyyhki luokan edessä olevan ison liitutaulun
ja tuuletti luokan.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 67
kappaleessa 17. Koulu

Kuva © Kirsi Alastalo

Urheileminen oli kansakouluissa suosittua, varsinkin pallopelit kuten pesäpallo. Lauri "Tahko" Pihkalan kehittämää pesäpalloa pelattiin väli- ja urheilutunneilla. Tytöt hyppivät välitunneillapitkää narua, vaihtoivat kiiltokuvia ja leikkivät viimeinen pari uunista ulos. Pojat leikkivät ja pelasivat yleensä erikseen. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 68 kappaleessa 17. Koulu Kuva © Kirsi Alastalo

1950-luvun puolivälistä lähtien kouluissa alettiin jakaa Hymypoika- ja Hymytyttö-veistoksia hyvän toveruuden kilvan palkinnoiksi.

Aforismi Elannon saat siitä, mitä ansaitset, mutta elämän saat siitä, mitä annat.

Kuva CC BY 4.0Outi Mäki

Kuva cc Outi Mäki

Sitaatti
Joko löydän tien tai teen sen.
— Hannibal (247 – 184 eKr.)

Sitaatti
Onnellisuus ei synny siitä, että tekee helppoa työtä,
vaan jälkihehkuna tyytyväisyydestä,
joka syntyy silloin, kun on suorittanut vaikean tehtävän,
johon joutui antamaan parhaimpansa.
— Theodore I. Rubin

Kuva CC0 Outi Mäki