Kuvat

Tervolainen pienviljelijä Kalle Simonen hevosensa kanssa Pohjois-Savossa 1958.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 12.

CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_10451E

Hevonen vetää niittokonetta.
Sadonkorjuu alkamassa1940-luvulla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-106_3.tif

Yleislakon mielenilmaus Mannerheimintien Esson huoltoaseman lähistöllä maaliskuussa 1956.
Ratsupoliisit pitävät yllä järjestystä ns. Sipoon kirkon,
liikennelaitoksen henkilökunnan asuintalon edustalla Mannerheimintiellä.

Arvoitus
Kaksi kättä, kaksi päätä, neljä silmää ja kuusi jalkaa. Mikä se on? (Ratsastaja hevosen selässä)
Neljä jälkeä, vaikka kuusi jalkaa. Mikä se on? (Hevonen ja ratsastaja)

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 1.-20.3.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5130_27.tif

Kuvassa roskapönttöjä asetetaan paikoilleen helsinkiläisessä puistossa.
Vielä 1950-luvulla kaupungin puistotyöntekijöiden apuna oli hevonen ja kärryt.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc ValokuvaajaTeppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 25.4.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-8549_5.tif

Loru
Pium' paum' papin kello,
lukkarin lesken lehmän kello.
Vallesmannin varsan kello,
Markkulan Heikin hevosen kello.

Sananlasku
Hyvä hevonen näkyy huononkin loimen alta.

Mielikuvamatka kuvan avulla
Ohjaaja lukee rauhallisesti:
Ota hyvä ja rento asento. Astu sisään kuvaan.

• Mitä näet ympärilläsi?
• Millaisia ääniä kuulet?
• Millaisia tuoksuja tunnet?
• Haluatko koskettaa jotakin?
• Mistä olet tullut tähän paikkaan?
• Tapaat henkilön, joka ei näy kuvassa. Mitä häneltä kysyt?
• Miten matkasi tästä jatkuu?

Kuva CC0 Outi Mäki

Sitaatti
Olosuhteet eivät tee elämästä sietämätöntä, vaan
merkityksen ja tarkoituksen puuttuminen.
— Viktor Frankl

Suomen armeijan kuva-arkisto sisältää 160000 sota-ajan valokuvaa
syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka.
Arkistossa on kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta, evakoista ja tapahtumista rintamalla.
Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä, kun hyväksyt käyttöehdot.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Museoilla on netissä hyvä kokoelma esineiden kuvia, joukossa erilaisia hevosten valjaita.

Sananlasku Kerran ne kiesitkin keikahtaa. Tarkoittaa epäonnistumista Kuvia kieseistä.

Sanastoa kuolaimet, luokki, suitset, länget, mahavyö, työvaljaat, ravivaljaat, aisaremmi, silmälaput, alaremmi, rintaremmi Kuva © Sastamala Visual Oy

Kirsi Nuutinen on tehnyt Metsätalouden opinnäytetyön (2011)
Suomenhevonen metsätyössä – matka historiasta nykypäivään.
Se kertoo miehen ja suomenhevosen yhteistyöstä savotoilla ja sodassa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sananlasku
Ei puu ensi lyönnillä kaadu.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen suomalainen hevosrotu.

Suomenhevosia on nykyään noin 20 000.

Talvisodassa armeijalla oli käytössään noin 71 800 hevosta.
Niillä kuljettettiin aseita, muonaa ja haavoittuneita.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräsi kansanrunousarkistoon
vuonna 1975 muistitietoa aiheena Hevoset sodassa 1939-1944.

Käytä YouTubessa hakusanana suomenhevonen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Laukon kartano sijaitsee Vesilahdessa Pirkanmaalla.
Se on ollut jo kuusi vuosisataa samalla paikalla Pyhäjärven rannalla.
1970-luvulta lähtien kartano on tunnettu kansainvälisen tason ratsuhevosistaan.

Hevosilla on oma nimipäiväkalenterinsa.
Siinä on 590 nimeä: sekä virallisia suomenhevosten nimiä että lempinimiä.
Kansanomaisia hevostennimiä ovat Harmo, Liinaharja ja Riento.

Elias Lönrot on ollut nuorena ylioppilaana kotiopettajana Laukon kartanossa.

Hevosten ohella Laukko tunnetaan peuroistaan.
1930-luvulla amerikansuomalaiset lähettivät seitsemän valkohäntäpeuraa Laukon silloisille omistajille.
Kartanon tarhasta peurat kotiutuvat Vesilahden metsiin ja lopulta kaikkialle eteläiseen Suomeen.
Kaunis laukonpeura on nykyään Pirkanmaan maakuntaeläin.

”Vuonna 2015 Pirkanmaan maanteillä tapahtui 117 hirvionnettomuutta ja 535 peuraonnettomuutta.
Tosiasiassa peuraonnettomuuksien määrä todennäköisesti on paljon suurempi
kuin poliisin tietoon tulleiden onnettomuuksien tilasto osoittaa.
Poliisi ei ole kahteen vuoteen käynyt tällaisilla onnettomuuspaikoilla,
jos henkilövahinkoja ei ole sattunut.” -Alueviesti 16.10.2017

Kuva © Sastamala Visual Oy

Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone.
Hevosen kävellessä harava keräsi kasan heiniä,
nousi ylös ja aloitti uuden kasan keräämisen.

Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta,
mikä on kevyttä työtä ja naiset nostavat heinää seipäille,
joka on aika raskasta työtä.

Sananlasku
Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.

Vanha loru
Amalia armas, kippuravarvas,
käsillänsä käveli ja heiniä söi.

Tästä lorusta on paljon muunnelmia.
Tempon tavaratalo avattiin Tampereella 1939.
Tempo mainosti:
Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20
luvussa 6. Ahkeraa työntekoa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_1.tif