Valitse haluamasi kuvat rastittamalla
Kuva-aiheet
- 1920-luku ja aiemmin (11)
- 1930-luku (38)
- 1940-luku (87)
- 1950-luku (407)
- 1960-luku (132)
- 1970-luku (30)
- 1980-luku (2)
- ammatit (117)
- auto (76)
- eläin (179)
- esine (51)
- evakot (7)
- hevonen (15)
- hygienia (8)
- ilta (32)
- isovanhemmat (16)
- isä (13)
- jauho (4)
- joulu (42)
- juhla (9)
- järvi (92)
- kahvi (50)
- kala (9)
- kalastus (16)
- kauppa (37)
- kesä (222)
- kevät (23)
- kissa (45)
- koira (43)
- koti (14)
- kotityöt (54)
- koulu (64)
- kukka (80)
- kuvataide (2)
- käsityö (35)
- lammas (8)
- lapsi (177)
- leipä (37)
- lelu ja leikki (80)
- lintu (57)
- luonto (141)
- LUONTO-kuvakortit (50)
- maaseutu (40)
- maatila (60)
- maisema (73)
- marja (75)
- matelija (2)
- metsä (39)
- metsästys (3)
- metsätyöt (7)
- mies (140)
- musiikki (17)
- nainen (114)
- nuoruus (23)
- näyttelijä (30)
- opetustaulu (66)
- perhonen (5)
- perinne (17)
- pihapiiri (1)
- postikortti (30)
- presidentti (35)
- puu (47)
- puuteollisuus (1)
- puutyöt (8)
- rakennus (49)
- ruoka (115)
- ryhmä (12)
- sanataide (2)
- sanonta (17)
- sato (7)
- sauna (6)
- sota (18)
- suru (4)
- syksy (74)
- sää (50)
- Taide (346)
- talvi (96)
- tapahtuma (20)
- teknologia (26)
- terveys (10)
- terveys ja sairaus (60)
- tilaisuus (7)
- työnteko (24)
- uni (19)
- urheilu (36)
- vaatehuolto (31)
- vene (36)
- yksinäisyys (13)
- ystävyys (49)
- yö (9)
- äiti (22)
Kuvat
Opetustaulu (terveysoppi) Ihmisen terve sydän
Pastilleja
Sulo-pastillia "suuta ja kurkkua varten" valmisti oululainen makeistehdas Oy Merijal Ab.
Tehtaan perusti Oulujoen rantaan apteekkari Jalander vuonna 1915.
Aluksi tehdas valmisti lähinnä pula-ajan tuotteita,
mutta erilaiset makeiset tulivat valikoimiin jo varhaisessa vaiheessa.
1930-luvulla Jalander kehitti Leipzigin yliopistossa tervapastillin.
Leijona-pastilli tuli myyntiin 1934.
Nimensä se sai Jalanderin Helsingissä ja Oulussa sijainneista Leijona-apteekeista.
Nissen´s rintakaramelleja valmisti Karl Fazer.
Fazerin tehtaan ensimmäisiä karamellilajeja olivat Keisarisekoitus,
Iris- ja Kiss-Kiss-karamellit (Kis-Kis on tavaramerkki).
Suuri osa tehtaan työntekijöistä oli venäläisiä.
Makeisten vienti aloitettiin 1800-luvun lopussa.
Tuotteita myytiin useimmissa Euroopan maissa.
Lingua–mentholpastilleja myytiin metallisrasiassa.
Ylen Elävässä arkistossa: Vierailu Fazerilaan 1966 (video 13 min)
ja Hellaksen herkkuja – Vierailu karkkitehtaassa 1960 (video10 min).
Karamellisanastoa: kirkkokaramelli, nekku, Filmitähti-purukumit, salmiakki, tikkunekku, nalle-karkki,
Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.
Kuva © Emilia Nieminen
Suppilovahvero
Suppilovahvero on erinomainen ruokasieni, joka ei kaipaa esikäsittelyä.
Sitä voi kuivata ja pakastaa.
Valitettavasti suppilovahvero muistuttaa suippumyrkkyseitikkiä,
joka on myrkyllinen. On siis tiedettävä, mitä kerää.
Ruokaviraston (entinen Evira) sivuilta löytää tietoa ruokasienten
keräämisestä, käsittelystä, myrkkyjen välttämisestä ym.
Sienten tunnistamisessa auttaa Luontoportin kuvat ja kuvaukset.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Tyrnipensas
Tyrni on Satakunnan maakuntakukka.
Tyrni on piikkinen pensas,
joka tuottaa erittäin C-vitamiinipitoisia oranssin värisiä marjoja.
Lehdet sopivat teeksi ja niissäkin on paljon C-vitamiinia.
Kosmetiikka- ja lääketeollisuus pystyy hyödyntämään tyrniä.
Pensas kestää hyvin kuivuuttaa ja tulvia.
Sitra on julkaissut Yhteenvedon tieteellisestä näytöstä koskien tyrnin,
lakan, mustaherukan ja variksenmarjan ravitsemus- ja terveysvaikutuksia.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Puolukka
Puolukka(Vaccinium vitis-idaea) on ainavihanta kasvi.
Siinä on alfa-linoleenihappoa, kuitua,
A-, E-, C-, B1-, B2-, B3-vitamiineja ja karotenoideja.
Puolukka tappaa virtsateiden bakteereja.
Sen on todettu myös ehkäisevän rasvaisen ruuan aiheuttamaa
lihomista ja haitallista sisäelinrasvaa.
Puolukan syöminen ehkäisee matala-asteista tulehdusta
sekä haitallisia sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan muutoksia,
jotka altistavat tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja verisuonisairauksille. (Mediuutiset)
Puolukan punainen marja on niin hapan,
että se säilyy sisältämiensä sitruuna- ja bentsoehappojen takia
viileässä ilman säilöntäaineitakin.
Monessa koulussa koululaiset joutuivat syksyisin poimimaan
muutaman litran puolukoita koululle.
THL ylläpitää kansallista Fineli ® - elintarvikkeiden koostumustietopankkia,
josta löytyy myös marjojen sisältämät aineet.
Luonnonmarjojen poimiminen on jokamiehenoikeus.
Jokamiehenoikeudet löytyvät mm. ympäristöhallinnon verkkosivulta.
MARJAMÄMMI
Puoli litraa survottuja puolukoita sekoitetaan litraan kylmää vettä
ja seokseen lisätään 3/4 litraa ruisjauhoja ja hiukan sokeria.
Seos laitetaan tuohisiin (uunivuokiin)
ja paistetaan miedossa uunin lämmössä 3-4 tuntia.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Mustikkasatoa
Lapsen suusta Mustikat on hyviä, koska niiden sisällä on hilloa. - Pertti 5 v.
Kuva © Sastamala Visual OyMustikka
Mustikassa (Vaccinium myrtillus) on poikkeuksellisen paljon
ihmisen terveyteen positiivisesti vaikuttavia aineita.
Sitran toimeksiannosta tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti vanhukset ja ikääntyvät
sekä tyypin 2 diabeetikot saattaisivat hyötyä mustikan ja mustikkavalmisteiden käytöstä
monella tapaa (silmäongelmat, verisuonivaikutukset).
Mustikka ehkäisee oksidaatiota, vahvistaa verisuonistoa ja parantaa silmän verenkiertoa.
Sillä on positiivinen vaikutus ikään liittyviin silmäongelmiin kuten harmaakaihiin,
silmänpohjan ikärappeumaan ja silmänpainetautiin eli viherkaihiin (glaukoomaan).
Eläinkokeissa mustikka on parantanut sekä muistia että motorisia toimintoja.
Se on suojannut koe-eläimiä Alzheimerin taudin kehittymiseltä.
Mustikka sisältää ravintokuitua sekä luontaisia C- ja E-vitamiineja.
Luonnonmustikassa on antosyaaniyhdisteitä nelinkertaisia määriä
viljeltyyn pensasmustikkaan verrattuna.
Mustikan paras poiminta-aika on heinäkuun loppupuolelta syyskuun alkuun.
Paras satokausi kestää noin kaksi viikkoa.
Runsain sato tulee, jos kukinnan aikaan ei ole yöpakkasia
ja alkukesä on riittävän lämmintä pölyttäjien lentämiseen.
Mustikanvarvut tarvitsevat lumipeitteen talvehtiakseen hyvin.
Sananlasku
Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Kaneliomenapuu
Sananlasku Omena päivässä pitää lääkärin loitolla. Yksi mätä omena pilaa koko korin. Ei omena kauas puusta putoa. Minkämoinen puu, semmoset oksat.
Kuva © Sastamala Visual OyPurotaimen ja järvitaimen kypsymässä nuotiolla
Sanonta Kateus vie kalatkin vedestä.
Kuva © Sastamala Visual Oy