Valitse haluamasi kuvat rastittamalla
Kuva-aiheet
- 1920-luku ja aiemmin (10)
- 1930-luku (35)
- 1940-luku (86)
- 1950-luku (398)
- 1960-luku (131)
- 1970-luku (30)
- 1980-luku (2)
- ammatit (115)
- auto (70)
- eläin (82)
- esine (19)
- evakot (7)
- hevonen (13)
- hygienia (8)
- ilta (22)
- isovanhemmat (14)
- isä (7)
- jauho (4)
- joulu (2)
- juhla (6)
- järvi (74)
- kahvi (49)
- kala (9)
- kalastus (12)
- kauppa (29)
- kesä (216)
- kevät (21)
- kissa (43)
- koira (39)
- koti (12)
- kotityöt (52)
- koulu (61)
- kukka (75)
- kuvataide (1)
- käsityö (32)
- lammas (4)
- lapsi (149)
- leipä (30)
- lelu ja leikki (66)
- lintu (53)
- luonto (71)
- LUONTO-kuvakortit (50)
- maaseutu (30)
- maatila (58)
- maisema (19)
- marja (74)
- matelija (1)
- metsä (28)
- metsästys (2)
- metsätyöt (7)
- mies (85)
- musiikki (11)
- nainen (80)
- nuoruus (19)
- näyttelijä (28)
- opetustaulu (64)
- perhonen (5)
- perinne (17)
- pihapiiri (1)
- postikortti (29)
- presidentti (31)
- puu (42)
- puuteollisuus (1)
- puutyöt (7)
- rakennus (39)
- ruoka (106)
- ryhmä (11)
- sanataide (2)
- sanonta (16)
- sato (6)
- sauna (6)
- sota (16)
- suru (3)
- syksy (70)
- sää (17)
- Taide (346)
- talvi (87)
- tapahtuma (13)
- teknologia (21)
- terveys (9)
- terveys ja sairaus (59)
- tilaisuus (6)
- työnteko (20)
- uni (15)
- urheilu (34)
- vaatehuolto (26)
- vene (32)
- yksinäisyys (13)
- ystävyys (38)
- yö (7)
- äiti (13)
Kuvat
Helsinkiläislapsia kadunkulmassa

Mäkelänkatu 82-78, Helsinki 1950-luvulla.
Lapsia istumassa jalkakäytävän reunalla
Mäkelänkadun ja Koskelantien risteyksessä.
Taustalla näkyy kerrostalon kivijalassa keskeneräinen Elannon myymälä.
Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro N93974, Finna
Pikkupoikien vaatemuotia 1951

Kaksi pikkupoikaa seisoo neuvolan ovella Helsingissä
Perämiehenkatu 13. ja Merimiehenkatu 43
kulmauksessa vuonna 1951.
Kasku
Mies meni lääkäriin ja valitti, että hänen polvensa on kipeä.
- Tehkää poika, neuvoi lääkäri.
- Mitä? mies ihmetteli.
- Ettekö tiedä, että pojasta polvi paranee.
CC BY 4.0 Valokuvaaja Eino Heinonen Helsingin kaupunginmuseo. inventaarionro N93449 FINNA
Purukumin syöntiä

Kolme tyttöä portailla, ilmeisesti syömässä purukumia.
Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 85.
CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo / Elanto-lehden kokoelma Finna
Pikkupojat ongella

Aforismi Elämäsi ei muodostu päivistä, jotka ovat menneet, vaan päivistä, jotka muistat. - Pavlenko
Kasku Kaksi mielisairaalan potilasta on rannalla. - Mitä sinä teet? - Ongin. - Mitä sinä ongit? - Kaloja. - Oletko jo saanut jotain? - En vielä. - Mistä sinä sitten tiedät, että ongit juuri kaloja?
Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N254026, Helsingin kaupunginmuseo 1948.Helsinkiläisiä vedenneitoja

Auringonottoa meren rannalla

Lauttasaaren uimarannalla

Kasku Jenkki kehui savolaiselle, että hänen maanmiehensä on kävellyt kuussa, johon savolainen: - Minäpä oon muannu auringossa.
CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N2228, Ivan Timiriasew, Helsingin kaupunginmuseo, 1923.Lapset leikkipuistossa

Lapset leikkivät kaupungin leikkipuistossa Sepänpuistossa Tehtaankadulla kesällä 1960.
Poika vetää kärryissä pikkuveljiään.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 9.8.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22090_3.tif
Kirkon rappusilla

Harvinaisen lämmin keväinen sää helmikuussa 1961 sai ihmiset hakeutumaan aurinkoon.
Kuvassa ystävättäret nauttivat lämmöstä Helsingin Tuomiokirkon portailla.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
Kuva cc Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 22.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24426_1.tif
Polttolasipuuhia

Kevään merkki: pikkupojat polttolaseineen eli "brennareineen".
Pojat tarkkailevat, mitä auringon lämpö saa aikaan.
Toinen poikien harrastama leikki oli virittää kestävä lanka
tai ohut teräslanka ikkunan karmista läheisen puun oksaan.
Kun iltayöstä kävi hankaamassa lankaa hartsilla tai pihkanpalalla,
syntyi tyttöjen mielestä aaveelta kuulostava ääni.
Sitä kutsuttiin pirunviuluksi.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 22.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24427_2.tif
Tanssikurssilla

Ostrobotnialla tammikuussa 1960.
Aforismi
Mikäli elät vain menneessä,
on koko elämäsi historiaa.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 3.1.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-19848B_1.tif
Hämeen korpien kauhu tiensä päässä

Nelivuotias, 170-kiloinen uroskarhu, Hämeen korpien kauhu tiensä päässä.
Ajon suunnittelija Jussi Numminen ja karhun kaataja Vilho Koskinen
ajokoirien Kipon ja Tuusikin kanssa.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Tammela 18.12.1946. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r46-654_2.tif
Postikortti: Toivotan onnea

Tavallisimpia postikortteja ovat onnittelu-, joulu- ja pääsiäiskortit sekä matkoilta lähetetyt tervehdykset.
Postikortteihin on tallentunut paljon sukujen ja kansakuntien historiaa. Ne sopivat mainiosti muisteluhetkien materiaaliksi. Kun puhelinta ei ollut, yhteyttä pidettiin kirjein ja kortein. Näin vuoropuhelut jäivät talteen.
Vielä 1950-luvulla oli paljon koteja, joissa ei ollut puhelinta. 1970-luvulla tulivat ensimmäiset matkapuhelimet, mutta ne yleistyivät vasta 1990-luvulla. Sitä ennen kaupungeissa ja taajamissa oli puhelinkioskeja eli koppeja, joista soitettiin kolikoilla ja myöhemmin korteilla.
Askartelua postikorteista
- Puolita vanhoja postikortteja ja käytä muistipelinä.
- Pistele korttien ympäri reiät 0,5-1cm välein, samalle etäisyydelle reunasta. Virkkaa puuvillalangalla kiinteitä silmukoita yksittäisen kortin tai kahden vastakkain asetetun kortin ympäri. Kiinnitä näin reunustetut kortit toisiinsa ommellen tai virkaten. Näin voi koota tilanjakajia, seinätauluja, rasioita, muistelukuutioita, joulukorttitelineitä ja korttikirjoja, jotka aukeavat haitarimaisesti tai perinteisen kirjan mukaisesti.
- Leikkaa kaarevilla viivoilla postikortti 4, 6 tai 8 palaan ja käytä palapelinä. Vaikeusasteita saa lisää, kun sekottaa kahden kuvan palaset keskenään ennen kokoamista.
Postikortti: Onnittelemme

Syntymä- ja nimipäivinä on lähetetty kortteja.
Monet ovat kirjoittaneet omia onnittelurunoja.
Lahjan kauniin ostaisimme,
jospa vainen tietäisimme,
mitä mielii neito tää,
mi aina apuun ennättää.
Mitään emme keksi, arvaa,
miksi siis tyhmää päätä vaivaa.
Tää päivä onneksi vaan olkoon,
ja viisaammilta lahjat tulkoon!
Postikortti: Sydämellinen onnittelu

Vanhoista postikorteista kerää ja jakaa tietoja Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry.
Postikortti: Onnellista Uutta Vuotta

Salo 29.12.1927
Laina kulta!
Suo anteeksi!
Unohdin lähettää sinulle
joulukortin.
Aion tehdä nyt
uudenvuoden lupauksen:
Enää en ole hajamielinen ja
unohda ystäviäni.
Miten aiot viettää Uutta Vuotta?
Valatko tinaa tai teetkö taikoja?
Jokohan ensi vuonna saisimme sulhaset?
Kiitos kauniista kortista ja
Hyvää Uutta Vuotta sinulle!
Toivoo
Tyyne
Keskustelunaiheita
Miten sinä olet juhlinut uuden vuoden tuloa?
Oletko antanut uuden vuoden lupauksia? Millaisia?
Millaisen uuden vuoden lupauksen tekisit nyt?
Oletko valanut tinaa tai muita taikoja?
Kerro vanhoista uuden vuoden taoista?
Lähetitkö sinä uuden vuoden kortteja?
Vuoden ensimmäisen päivän säästä
saattoi ennustaa koko vuoden säät.
Muistako mitä aamurusko tai kirkas tähtitaivas ennusti?
Muistako muita sään ennusmerkkejä?
Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.
Lapset hiekkakakkuja leipomassa

Huhtikuun lopulla vuonna 1957 kutsui lämmin keväpäivä lapsia hiekkalaatikolle leipomaan hyviä hiekkakakkuja.
Sananlasku Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
Kuva cc Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 25.4.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-8549_3.tif
Purkutalon asukkaita

Kuvassa Iso Roobertinkatu 20-22:n asukkaita Helsingissä.
On vuosi 1955 ja talo on määrätty purettavaksi.
Puutalon asukkaat ovat vedonneet talon omistajiin,
että saisivat asua talossa talven yli.
Vanhusten on löydettävä uusi asunto joulukuuhun mennessä.
"Oletteko asunut koko ikänne tässä pitäjässä?" kysyi syntymäpäivähaastattalua tekevä toimittaja.
"Mistä sen nyt vielä tietää", vastasi 105-vuotias mummo.
Sananlasku
- Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru vain puolet.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.11 1955.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17-r1_r55-4312_3.tif
Uimarannalla

Kesäpäivän viettoa Hietalahden uimarannalla Helsingissä heinäkuussa 1960.
Helsinki 16.7.1960.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21929_4.tif http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/
Veteraaneja

Suomen sotaveteraaniliitto julkaisee Sotaveteraani-lehteä.
Lehden sähköiset versiot ovat kaikkien luettavissa.
Runo
Ilman ontuvaa ystävääni,
olisimme vain läntisin lääni.
Ilman miestä, jonka jalka on nyt puuta,
Olis’ arkipäivä kuudes joulukuuta.
Ilman teitä, selvinneitä jostain sieltä,
puhuisimme nyt vierasta kieltä.
Ilman heitä, joiden ristit ovat puuta,
Olis’ arkipäivä kuudes joulukuuta.
- Pertti Mäenpää
Suomen armeijan kuva-arkisto sisältää 160000 sota-ajan valokuvaa
syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka.
Arkistossa on kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta,
evakoista ja tapahtumista rintamalla.
Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä,
kun hyväksyt käyttöehdot.
Öykkösenvaaran sotahistoriallinen reitti esittelee osan
noin neljän kilometrin mittaisesta jatkosodan aikaisesta puolustuslinjasta.
Sisältää 17 kuvaa selostuksineen.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Lapset mukana peltotöissä

Tätä valokuvaa voi verrata Eero Järnefeltin kuuluisaan tauluun Kaski,
jossa kaskenpolttajien kanssa hikisessä työssä on pieni tyttö.
Taulu on vuodelta 1893 ja tämä valokuva 70-80-luvuilta.
© Sastamala Visual Oy
Tyttö papan hartioilla

Lapsen suusta
Ihmisen tärkein osa on nenä, koska se on keskellä päätä.
- Anton 4 v.
Arvoitus
Aamulla neljällä jalalla, päivällä kahdella jalalla, illalla kolmella jalalla. (ihminen)
Sananlasku
- Parraton suutelu on kuin suolaton muna.
- Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville.
Aforismi
Muille ihmisille aiheuttamamme ilon määrä on suoraan verrannollinen
sisällämme tuntemaamme tyytyväisyyden määrään.
Kuva © Sastamala Visual Oy