Kuvat

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Rikkailla ihmisillä on päällään merkkivaatteita. Onnellisilla ihmisillä on päällään kissan- ja koirankarvoja. Kuva CC0 Pixabay, Oksana Kozlova

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay, Jackie Lou DL

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay, Ilona Ilyes

Shetlanninlammaskoiria Kuva CC0 Pixabay Yvonne Oster

Irlannin setteri Kuva CC0 Pixabay Alexandra

Suomenpystykorva on Suomen kansalliskoira. Kuva CC0 Pixabay Michal Jarmoluk

Suosittuja koiran nimiä Bella, Donna, Hilu, Huli, Hupi, Jami, Jehu, Jekku, Jeni, Jeppe, Jere, Jeri, Jesse, Julle, Jysky, Lulu, Lumi, Luna, Masi, Milla, Milo, Musti, Nalle, Osku, Panu, Pella, Peni, Penu, Pepi, Pepita, Peppi, Piki, Piku, Pimu, Pirre, Pyry, Raiku, Rekku, Remu, Repe, Retu, Ressu, Rex, Riku, Rippe, Rita, Rocky, Rolle, Roni, Roope, Saku, Santtu, Seri, Siiri, Siru, Sissi, Sisu, Taika, Taru, Tellu, Tessu, Topi, Turre, Vekku, Viki ja Vili.

• Onko sinun kotonasi ollut koiraa?
• Mikä sen nimi oli?
• Onko sinulla nyt koiraa?

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay Sven Lachmann

Liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymisrä Nuolikujalla 1979. Kuva ©Pekka Agarth 1979

Partioleiriläiset kasaavat teltaa Pääjärvellä leirinjohtan opastuksella 1979.

Kuva ©Pekka Agarth 1979. Kuvauspaikka Pääjärvi

"Äiti" ulkoiluttaa ”vauvaa" Hakakadulla 1979. Kukkakimppu on kuvaajan pyytämä lavaste, mutta itse tilanne on aito.

Loru Leiki ja laula lintusen lailla, lapsuuden aika on huolia vailla.

Kuva ©Pekka Agarth 1979

Kuvassa Väinö Linna on toinen vasemmalta. Hän toimi Finlaysonin kehräämön karstaajana. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 28 luvussa 8. Tuntematon sotilas. Kuva CC0 Wikimedia Commons

Lapset kokoavat kukkaseppeleitä 50-luvulla
Helsingissä Olympiakylän kerrostalon pihalla
Koskelantie 40.

Sitaatti
Jokainen joka yhä odottaa kasvavansa on nuori.
– David Viscott

Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, inventaarionro N93960

Mäkelänkatu 82-78, Helsinki 1950-luvulla.
Lapsia istumassa jalkakäytävän reunalla
Mäkelänkadun ja Koskelantien risteyksessä.

Taustalla näkyy kerrostalon kivijalassa keskeneräinen Elannon myymälä.

Kuva CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo, Inventaarionro N93974, Finna

1950-luvun puolivälistä lähtien kouluissa alettiin jakaa Hymypoika- ja Hymytyttö-veistoksia hyvän toveruuden kilvan palkinnoiksi.

Aforismi Elannon saat siitä, mitä ansaitset, mutta elämän saat siitä, mitä annat.

Kuva CC BY 4.0Outi Mäki

Kaksi pikkupoikaa seisoo neuvolan ovella Helsingissä
Perämiehenkatu 13. ja Merimiehenkatu 43
kulmauksessa vuonna 1951.

Kasku
Mies meni lääkäriin ja valitti, että hänen polvensa on kipeä.
- Tehkää poika, neuvoi lääkäri.
- Mitä? mies ihmetteli.
- Ettekö tiedä, että pojasta polvi paranee.

CC BY 4.0 Valokuvaaja Eino Heinonen Helsingin kaupunginmuseo. inventaarionro N93449 FINNA

Kolme tyttöä portailla, ilmeisesti syömässä purukumia.

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 85.

CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo / Elanto-lehden kokoelma Finna

Pikkupojat ongella Sörnäisten rannassa Helsingissä. Taustalla näkyy Sörnäisten satamaa.

Aforismi Elämäsi ei muodostu päivistä, jotka ovat menneet, vaan päivistä, jotka muistat. - Pavlenko

Kasku Kaksi mielisairaalan potilasta on rannalla. - Mitä sinä teet? - Ongin. - Mitä sinä ongit? - Kaloja. - Oletko jo saanut jotain? - En vielä. - Mistä sinä sitten tiedät, että ongit juuri kaloja?

Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N254026, Helsingin kaupunginmuseo 1948.

Kuva on otettu Hietarannassa eli Hietaniemen uimarannalla. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N159270, Väinö Kannisto, Helsingin kaupunginmuseo 1947.

Naiset ottamassa aurinkoa kalliolla meren rannalla. Oikealla Jutta Zilliacus, vasemmalla valokuvaajan vaimo Gisela von Bonin. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia. CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N210749, Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo, 1952.

Helsingin Lauttasaaren uimaranta oli toiselta nimeltäänKasinon ranta. Kuva kuuluu sarjaan Helsinki-kuvia.

Kasku Jenkki kehui savolaiselle, että hänen maanmiehensä on kävellyt kuussa, johon savolainen: - Minäpä oon muannu auringossa.

CC BY 4.0, Kuvan tunniste: N2228, Ivan Timiriasew, Helsingin kaupunginmuseo, 1923.

Nuorisoa levyosastolla Elannon tavaratalon joulumarkkinoilla Helsingissä vuonna 1956. Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_9300A

Lapset leikkivät kaupungin leikkipuistossa Sepänpuistossa Tehtaankadulla kesällä 1960.
Poika vetää kärryissä pikkuveljiään.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Jyrki Pälviö/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 9.8.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-22090_3.tif

Harvinaisen lämmin keväinen sää helmikuussa 1961 sai ihmiset hakeutumaan aurinkoon.
Kuvassa ystävättäret nauttivat lämmöstä Helsingin Tuomiokirkon portailla.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Arto Jousi/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 22.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24426_1.tif

Kevään merkki: pikkupojat polttolaseineen eli "brennareineen".
Pojat tarkkailevat, mitä auringon lämpö saa aikaan.

Toinen poikien harrastama leikki oli virittää kestävä lanka
tai ohut teräslanka ikkunan karmista läheisen puun oksaan.
Kun iltayöstä kävi hankaamassa lankaa hartsilla tai pihkanpalalla,
syntyi tyttöjen mielestä aaveelta kuulostava ääni.
Sitä kutsuttiin pirunviuluksi.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 22.2.1961. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24427_2.tif

Aforismi
Mikäli elät vain menneessä,
on koko elämäsi historiaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 3.1.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-19848B_1.tif

Nelivuotias, 170-kiloinen uroskarhu, Hämeen korpien kauhu tiensä päässä. Ajon suunnittelija Jussi Numminen ja karhun kaataja Vilho Koskinen ajokoirien Kipon ja Tuusikin kanssa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Tammela 18.12.1946. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r46-654_2.tif

Sanonta
Elä niin, että on, mitä vanhana kiikkustuolissa muistella!

Sanonta
Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran.

Sitaatti
Arkeologi on paras mies, jota voi toivoa.
Mitä vanhemmaksi nainen tulee,
sitä kiinnostuneempi mies on hänestä.
- Agatha Christie

Tavallisimpia postikortteja ovat onnittelu-, joulu- ja pääsiäiskortit sekä matkoilta lähetetyt tervehdykset.

Postikortteihin on tallentunut paljon sukujen ja kansakuntien historiaa. Ne sopivat mainiosti muisteluhetkien materiaaliksi. Kun puhelinta ei ollut, yhteyttä pidettiin kirjein ja kortein. Näin vuoropuhelut jäivät talteen.

Vielä 1950-luvulla oli paljon koteja, joissa ei ollut puhelinta. 1970-luvulla tulivat ensimmäiset matkapuhelimet, mutta ne yleistyivät vasta 1990-luvulla. Sitä ennen kaupungeissa ja taajamissa oli puhelinkioskeja eli koppeja, joista soitettiin kolikoilla ja myöhemmin korteilla.

Askartelua postikorteista

• Puolita vanhoja postikortteja ja käytä muistipelinä.
• Pistele korttien ympäri reiät 0,5-1cm välein, samalle etäisyydelle reunasta. Virkkaa puuvillalangalla kiinteitä silmukoita yksittäisen kortin tai kahden vastakkain asetetun kortin ympäri. Kiinnitä näin reunustetut kortit toisiinsa ommellen tai virkaten. Näin voi koota tilanjakajia, seinätauluja, rasioita, muistelukuutioita, joulukorttitelineitä ja korttikirjoja, jotka aukeavat haitarimaisesti tai perinteisen kirjan mukaisesti.
• Leikkaa kaarevilla viivoilla postikortti 4, 6 tai 8 palaan ja käytä palapelinä. Vaikeusasteita saa lisää, kun sekottaa kahden kuvan palaset keskenään ennen kokoamista.

Syntymä- ja nimipäivinä on lähetetty kortteja.
Monet ovat kirjoittaneet omia onnittelurunoja.

Lahjan kauniin ostaisimme,
jospa vainen tietäisimme,
mitä mielii neito tää,
mi aina apuun ennättää.

Mitään emme keksi, arvaa,
miksi siis tyhmää päätä vaivaa.
Tää päivä onneksi vaan olkoon,
ja viisaammilta lahjat tulkoon!

Vanhoista postikorteista kerää ja jakaa tietoja Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry.

Salo 29.12.1927 Laina kulta! Suo anteeksi! Unohdin lähettää sinulle joulukortin. Aion tehdä nyt uudenvuoden lupauksen: Enää en ole hajamielinen ja unohda ystäviäni. Miten aiot viettää Uutta Vuotta? Valatko tinaa tai teetkö taikoja? Jokohan ensi vuonna saisimme sulhaset? Kiitos kauniista kortista ja Hyvää Uutta Vuotta sinulle! Toivoo Tyyne Keskustelunaiheita Miten sinä olet juhlinut uuden vuoden tuloa? Oletko antanut uuden vuoden lupauksia? Millaisia? Millaisen uuden vuoden lupauksen tekisit nyt? Oletko valanut tinaa tai muita taikoja? Kerro vanhoista uuden vuoden taoista? Lähetitkö sinä uuden vuoden kortteja? Vuoden ensimmäisen päivän säästä saattoi ennustaa koko vuoden säät. Muistako mitä aamurusko tai kirkas tähtitaivas ennusti? Muistako muita sään ennusmerkkejä? Postikortin teksti ja kysymykset mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Huhtikuun lopulla vuonna 1957 kutsui lämmin keväpäivä lapsia hiekkalaatikolle leipomaan hyviä hiekkakakkuja.

Sananlasku Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 25.4.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-8549_3.tif

Kuvassa Iso Roobertinkatu 20-22:n asukkaita Helsingissä. On vuosi 1955 ja talo on määrätty purettavaksi. Puutalon asukkaat ovat vedonneet talon omistajiin, että saisivat asua talossa talven yli. Vanhusten on löydettävä uusi asunto joulukuuhun mennessä.

"Oletteko asunut koko ikänne tässä pitäjässä?" kysyi syntymäpäivähaastattalua tekevä toimittaja. "Mistä sen nyt vielä tietää", vastasi 105-vuotias mummo.

Sananlasku - Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru vain puolet.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.11 1955. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17-r1_r55-4312_3.tif

Kesäpäivän viettoa Hietalahden uimarannalla Helsingissä heinäkuussa 1960. Helsinki 16.7.1960. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21929_4.tif http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/

Suomen sotaveteraaniliitto julkaisee Sotaveteraani-lehteä.
Lehden sähköiset versiot ovat kaikkien luettavissa.

Runo
Ilman ontuvaa ystävääni,
olisimme vain läntisin lääni.
Ilman miestä, jonka jalka on nyt puuta,
Olis’ arkipäivä kuudes joulukuuta.

Ilman teitä, selvinneitä jostain sieltä,
puhuisimme nyt vierasta kieltä.
Ilman heitä, joiden ristit ovat puuta,
Olis’ arkipäivä kuudes joulukuuta.

- Pertti Mäenpää

Suomen armeijan kuva-arkisto sisältää 160000 sota-ajan valokuvaa
syksyn 1939 ylimääräisistä harjoituksista Lapin sotaan saakka.
Arkistossa on kuvia kotirintamalta, sotateollisuudesta,
evakoista ja tapahtumista rintamalla.
Kuvat ovat vapaasti viriketoimintaan käytettävissä,
kun hyväksyt käyttöehdot.

Öykkösenvaaran sotahistoriallinen reitti esittelee osan
noin neljän kilometrin mittaisesta jatkosodan aikaisesta puolustuslinjasta.
Sisältää 17 kuvaa selostuksineen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Tätä valokuvaa voi verrata Eero Järnefeltin kuuluisaan tauluun Kaski,
jossa kaskenpolttajien kanssa hikisessä työssä on pieni tyttö.
Taulu on vuodelta 1893 ja tämä valokuva 70-80-luvuilta.

© Sastamala Visual Oy

Arvoitus
- Mitä lumiukko haistaa?
- Porkkanan tuoksun

Kuva © Sastamala Visual Oy

Lapsen suusta
Ihmisen tärkein osa on nenä, koska se on keskellä päätä.
- Anton 4 v.

Arvoitus
Aamulla neljällä jalalla, päivällä kahdella jalalla, illalla kolmella jalalla. (ihminen)

Sananlasku
- Parraton suutelu on kuin suolaton muna.
- Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville.

Aforismi
Muille ihmisille aiheuttamamme ilon määrä on suoraan verrannollinen
sisällämme tuntemaamme tyytyväisyyden määrään.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy