Valitse haluamasi kuvat rastittamalla
Kuva-aiheet
- 1920-luku ja aiemmin (11)
- 1930-luku (38)
- 1940-luku (87)
- 1950-luku (407)
- 1960-luku (132)
- 1970-luku (30)
- 1980-luku (2)
- ammatit (117)
- auto (76)
- eläin (179)
- esine (51)
- evakot (7)
- hevonen (15)
- hygienia (8)
- ilta (32)
- isovanhemmat (16)
- isä (13)
- jauho (4)
- joulu (42)
- juhla (9)
- järvi (92)
- kahvi (50)
- kala (9)
- kalastus (16)
- kauppa (37)
- kesä (222)
- kevät (23)
- kissa (45)
- koira (43)
- koti (14)
- kotityöt (54)
- koulu (64)
- kukka (80)
- kuvataide (2)
- käsityö (35)
- lammas (8)
- lapsi (177)
- leipä (37)
- lelu ja leikki (80)
- lintu (57)
- luonto (141)
- LUONTO-kuvakortit (50)
- maaseutu (40)
- maatila (60)
- maisema (73)
- marja (75)
- matelija (2)
- metsä (39)
- metsästys (3)
- metsätyöt (7)
- mies (140)
- musiikki (17)
- nainen (114)
- nuoruus (23)
- näyttelijä (30)
- opetustaulu (66)
- perhonen (5)
- perinne (17)
- pihapiiri (1)
- postikortti (30)
- presidentti (35)
- puu (47)
- puuteollisuus (1)
- puutyöt (8)
- rakennus (49)
- ruoka (115)
- ryhmä (12)
- sanataide (2)
- sanonta (17)
- sato (7)
- sauna (6)
- sota (18)
- suru (4)
- syksy (74)
- sää (50)
- Taide (346)
- talvi (96)
- tapahtuma (20)
- teknologia (26)
- terveys (10)
- terveys ja sairaus (60)
- tilaisuus (7)
- työnteko (24)
- uni (19)
- urheilu (36)
- vaatehuolto (31)
- vene (36)
- yksinäisyys (13)
- ystävyys (49)
- yö (9)
- äiti (22)
Kuvat
Puhumalla asiat selvenevät
Kuva CC0 Pixabay
Opetustaulu Lampaan paloittelu
Kartongin päälle liimattu musta-valkoinen kuva.
Teksti: Hur ett får styckas. Miten lammas paloitellaan.
Lit.Ö.Tr. Gen.Stab.Lit.Anst.
CC BY-ND 4.0 Turun museokeskuksen kokoelmat,
Inventaarionumero TMM23437:390:3, Finna
Kaksi pientä karitsaa
Markkulan tilan tilanhoitaja Matti Kaasinen esittelee rygja-lampaan vuonia eli karitsoita. Rygja-lampaat tuotiin Suomeen Norjasta.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto
Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Vihti 21.5.1962. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-40493_4.tif
Lammaslauma
Lampaiden laidunkausi on yleensä kesäkuun alusta elokuun loppuun.
Lammas tarvitsee laitumelle raikasta vettä, kivennäisiä sekä suolakiven
ja suojan tuulta, sadetta ja paahtavaa aurinkoa vastaan.
Lammaslauma liikkuu tyypillisesti tiiviissä porukassa.
Lammas syö hyvälaatuista, nuorena niitettyä kuivaheinää,
muttei korsia (väh. 2 kg korrettomia osia/päivä/lammas).
Myös säilöheinä käy hyvin. Lammas ei ole jätteen syöjä.
Karitsat syntyvät useimmiten keväällä, noin 5 kk astutuksen jälkeen.
Laki määrää nykyään lampaiden molempiin korviin korvamerkit.
Vasemman korvan merkki on päämerkki, ja oikean korvan merkki apumerkki,
lisätietoa mm. Ruokaviraston (entinen Evira) sivuilta.
Lampaan ostosta, myymisestä, kuolemasta tai katoamisesta
on aina ilmoitettava lammasrekisteriin.
Karitsoiden syntymästä tehdään samaan rekisteriin
poikimisilmoitus ja tilataan korvamerkit.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Lampaita lauma
Selkoteksti Lammas, maatilan villainen asukki 2 sivua
Sanonta
Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi, kun päätä leikattiin.
Sanontaa käytetään, kun jonkin mieluinen aikakausi onpäättymässä.
Kuva © Sastamala Visual Oy
Lampaita
Kuva © Sastamala Visual Oy
Tyttö ja kaksi lammasta
Runo Tuku, tuku lampaitani, kili, kili kiliäni, päkä, päkä puskuripässiä, päkä, päkä pässiäni.
Aurinko maille laskehtii, kussapa kultani viipyypi. Kyllä me tavataan huomenna toisemme suurella salolla.
Tuku, tuku lampaitani, kili, kili kiliäni, päkä, päkä puskuripässiä, päkä, päkä pässiäni.
Kuva © Sastamala Visual OyLampaita Invalidisäätiön työkeskuksessa 1941
Invalidisäätiön työkeskuksessa Saaren kartanossa opiskeltiin myös kotieläinoppia. Kuvassa "oppikirjat" karsinassaan. Saaren kartano Mäntsälässä toimi sotainvalidien huoltamiseksi perustetun Invalidisäätiön työkeskuksena vuodesta 1940.
Kuvattu Mäntsälässä 14.2.1941.
Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r41-245_8.tif