Kuvat

Kuva © Sirpa Pursiainen

Kuva CC0 Kuvia Suomesta Roine-Piirainen

Kuva CC0 Pixabay David Mark

Kuva CC0 Outi Mäki

Kuva © Kirsi ALastalo

Betula

Suomessa kasvaa rauduskoivu, hieskoivu, vaivaiskoivu, tunturikoivu ja pirkkalankoivu.
Rauduskoivun lehdet ovat soikeammat ja hammastus isompi kuin hieskoivulla.
Sen lehdet ovat pyöreämmät.
Pirkkalankoivu on rauduskoivun muunnos. Sen lehdissä on voimakas sahalaita.
Rauduskoivu on yksi Suomen kansallissymboleista.

Mistä tahansa koivusta voi tulla visakoivu, jos runkoon tulee mutaatio.
Visakoivu jää matalaksi ja sen puuaines on kovaa.

Vaivaiskoivu on pensas, joka kasvaa vain napaan saakka.
Riippakoivuksi kutsutaan koivua, jonka oksat roikkuvat velttoina.

Vihta tehdään keskikesällä rauduskoivusta ja sidotaan vitsaksella.

Mahla alkaa virrata, kun keväällä vedet sulavat ja kasvien vesitalous käynnistyy.
Yhdestä koivusta voi keväällä laskea mahlaa satoja litroja.
Puu ei kärsi, kun huolehtii reiän suojaamisesta laskun jälkeen.

Koivun tuohi on sitkeää, taipuisaa, vedenkestävää ja hyvin säilyvää.
Siitä voi tehdä virsuja, kontteja, koreja, lippoja,
rapapalleja, sormuksia, talojen kattoja ja mämmiropeita.
Mämmille tuohi antaa omanlaisensa maun.
Tuohi on hyvä saunan sytyke.

• Oletko syönyt mämmiä tuohisesta ropeesta?
• Osaatko tehdä vihdan tai vastan? Kumman?

Laulu Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän & Tuuli se taivutti koivun larvan
& Saunavihdat & Rantakoivun alla

LUONTO-kuvapakankuva numero 22

Lisätietoa Luontoportti, Vihdan teko-ohjeita netissä: UPMMETSÄ, Suomen saunaseura, Youtube: vihta, yle: vihta

Kuva CC0 Pixabay

Kuva Kuvia Suomesta Roine-Piirainen

Picea abies

Reilu kolmasosa Suomen puista on kuusia.
Kuusesta valmistetaan paperia, huonekaluja, pakkauksia ja soittimia.

Kuusi on ilon ja surun symboli. Se on yleinen puu hautausmailla.

Tuoreita, pehmeitä ja C-vitamiinipitoisia kuusenkerkkiä voi syödä sellaisenaan.
Kerkät sisältävät kivennäisaineita ja niitä on käytetty rohtona tuhansia vuosia.
Myös joulukuusen yllätyskasvuston voi kerätä salaatin joukkoon.

Punaruskeaa kuusenkerkkäsiirappia syntyy liottamalla
ja keittämällä kuusenkerkkiä ja lisäämällä sokeria.
Siirappi maistuu jäätelön ja marjojen kanssa.
Sitä voi lorauttaa rahkajälkiruokiin tai nauttia yskänlääkkeeksi.

• Oletko syönyt kuusenkerkkiä tai keittänyt niistä teetä?
• Oletko lapsena leikkinyt käpylehmillä?
• Millaisista joulukuusen koristeista pidät?

Laulu Oravan pesä & Kuusi sanoi katajalle & Kuulkaa korpeimme kuiskintaa
& Joulupuu on rakennettu

LUONTO-kuvapakankuva numero 23

Lisätietoa Luontoportti, Martat > kuusenkerkkäsiirappi

Kuva CC0 Pixabay

kuva CC0 Kuvia Suomesta Roine-Piirainen

Kuva CC0 Pixabay

Kuva © Kirsi Alastalo

Sorbus aucuparia

Pohjois-Savon maakuntakasvi pihlaja oli muinaissuomalaisille pyhä puu.

Pihlajanmarjoissa on paljon hyydyttävää pektiiniä.
Siksi niistä on helppo tehdä hyytelöä.

Marjoja voi myös kuivata ja jauhaa taikinoiden ja puurojen joukkoon.
Pihlajanmarjoissa on paljon C-vitamiinia.
Eri lajit maistuvat erilaiselta; lajeja on Euroopassa yli 50.
Kaikki pihlajanmarjat ovat happamia.
Pakkasen puraisemat marjat maistuvat parhailta.

Pihlajan lehdet ovat hyviä lankojen ja kankaiden kasvivärjäykseen.

Pihlajanmarjoilla herkuttelevat tilhet, rastaat, punarinnat ja punatulkut.
Joskus marjat pääsevät käymään ja niihin muodostuu alkoholia.
Tilhet kestävät alkoholia hyvin, rastaat humaltuvat helpommin.

• Oletko maistanut raakaa pihlajanmarjaa?
• pihlajanmarjoista tehtyä hyytelöä?
• Oletko lapsena puhaltanut pihlajanmarjoja koiranputken läpi?

Laulu Uralin pihlaja & Tiu, tau, tilhi & Punertaa marjat pihlajan

LUONTO-kuvapakankuva numero 25

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva© Sirpa Pursiainen

Kuva CC0 Pixabay Josef Zenner

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay

Kuva CC0 Pixabay AI Leino

Kuva CC0 Pixabay Mobinovyc

Kuva CC0 Pixabay Couleur

Kuva CC0 Pixabay Larisa Koshkina

Kuva CC0 Pixabay

Joulukuusen jalkana toimii pieni rahi, jonka keskellä on reikä.

Ajalle tyypillistä on lautalattia, räsymatot, sisäkengät,
pikkupojan polvipituiset juhlahousut ja paksut sukkahousut.

Arvoitus Kuuluu sinulle, muut sitä eniten käyttävät.
Mikä se on? Nimesi

CC BY 4.0, Väinö Kannisto 1946, Helsingin kaupunginmuseo, Finna

Kuva CC0 Outi Mäki, kuvauspaikka Amurin työläismuseokortteli

Kesätyöläisiä Ontojoella tukkeja erottelemassa
Sotkamossa, Kainuussa 1959.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo/ Helge Heinonen,
Kulutusosuuskuntien keskusliiton kokoelma D1974_33_7611A

Metsuri kuorimassa pölliä
Iisalmen maalaiskunnassa, Pohjois-Savossa 1959.

Alkuperäinen kuvateksti:
"Pinotavaran kuorinta meneillään.
Vaivattoman näköistä, mutta kovaa 'jobia'."
Kuluttaja 6-7/1959, s. 9

CC0 Suomen valokuvataiteen museo, kuvaaja: Ensio Heikkilä,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7589C

Kaksi halonhakkuutalkoissa työskentelevää naista
lastaamassa koivuhalkoja kottikärryyn 1942.

Sota-aikana ja sen jälkeen järjestettiin paljon rakennus-, keräys-,
maatalous-, säästö- ja auttamistalkoita.
Ylen Elävä arkisto: Koko kansa talkoissa (8 min video)

CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7699

Tukkilaisia erottelemassa tukkeja
1920-1930-luvulla.

Kuva CC0 Suomen valokuvataiteen museo,
Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kokoelma D1974_33_7596C

Kesäpäivä Kangasalla -laulun sanat.

Se joka kuuseen kurkottaa katajaan kapsahtaa.
- suomalainen sananlasku

Kuuntele käen kukuntaa ja satakielen laulua.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Omenapuu kukkii touko-kesäkuussa. Valkeakuulaalla on pitkä kukkimisaika.

Hyvä sato edellyttää lähekkäin vähintään kahta lajiketta.

Lähistöllä sijaitsevat mehiläispesät luovat pölyttymiselle parhaat mahdolliset edellytykset.

Jäniksiltä omenapuiden rungot on hyvää suojata metalliverkolla tai muovispiraalilla (spiraali poistetaan kesäksi).

Mielikuvamatka kuvan avulla
Ohjaaja lukee rauhallisesti:
Ota hyvä ja rento asento. Astu sisään kuvaan.

• Mitä näet ympärilläsi?
• Millaisia ääniä kuulet?
• Millaisia tuoksuja tunnet?
• Haluatko koskettaa jotakin?
• Mistä olet tullut tähän paikkaan?
• Tapaat kuvan paikassa henkilön. Mitä häneltä kysyt?
• Miten matkasi tästä jatkuu?

Kuva © Sastamala Visual Oy

Sitaatti
Elämässäni on ollut hetkiä, jolloin olen nukahtanut kyyneliin,
mutta silloin ovat uneni tulleet viehättävissä muodoissaan minua lohduttamaan
ja tekemään minut onnelliseksi.

- Johann Wolfgang von Goethe (1749 - 1832)

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kasku

- Harmillista, kun en voi hakea Saku Koivulta nimikirjoitusta.
- Mikset voi?
- Olen allerginen koivulle.

Lapsus
Päihdetyö vaatii selviämistä.
- Otsikko Kalevassa

Kuva © Sastamala Visual Oy

Suuriin taloihin kuten kartanoihin on monesti tehty koivukuja.
On istutettu tien molemmille puolille koivujasuoraan riviin n. 5 metrin välein.

Suomen pisin koivukuja on kaksi kilometriä pitkä.
Se johtaa Halikon kirkon portilta Åminnen eli Joensuun kartanoon.

Nykyään Koivukuja on yleinen kadunnimi.

Arvoitus
Kesän turkki päällä, talvella alaston? Lehtipuu

Aforismi
Tuhannenkin kilometrin matka alkaa yhdestä askelesta.
- Laotse

Tarina Karjalasta 1800-luvulta
Kylään oli tullut korintekijä. Hän istui eräässä saunassa punomassa korejaan.
Ohi kulkevat markkinamiehet pysähtyivät kaivolle juottamaan hevosiaan ja kysyivät:
- Mihin tämä tie menee?
- Mie oon olt täs jo monta viikkoo eikä tää oo mänt mihinkää, vastasi ukko.

Kuva © Studio-86

Kuva © Sastamala Visual Oy

Arvoitus
Kesällä turkki päällä, talvella alaston (lehtipuu).

Kuva © Studio-86

Näkymä Lapissa. Horisontissa oikealla näkyy Korvatunturi.
Kelo on pystyyn kuivunut, harmaa ja kuoreton puu.
Se on hyvin kestävää ja siksi hyvää rakennusmateriaalia.

Lapsen suusta
Puita on siksi, ettei ulkona olisi niin tyhjää.
- Antti 5 v.

Viikon seisoin suon selällä
tunnotonna niinkuin tukki,
korpit hyppi korvillani,
silmillä varikset vaakkui,
pedot juurella pesivät,
hukat luona huutelivat.
Lapset parkaisi pahasti
marjamailla käydessänsä,
nähdessä näköni mustan,
surun synkän syövyttämän,
pökkelön suon selällä,
karahkaisen kankahalla.

Tulipa tyttö tähtisilmä,
enkeli elämän joulun,
ei se parkaissut pahasti
eikä luota loitonnunna,
tuli luoksi leikkimähän,
vienoinen visertämähän,
tuli silmin niin sinisin,
kävi niin valkoisin kätösin
runkohon ruman petäjän,
juurihin jumalten hylyn –
soi salossa enkel’laulu,
lapsen nauru laaksoloissa.

Ja katso: Ihana ihme!
Sylkähti sydän petäjän,
kuohahti kuollehet vetoset,
puu vihersi, päivä nousi,
kevät kaikille hymysi.

- Eino Leinon runosta Katson, katson, kaunis tyttö;
kokoelmasta Pyhä kevät 1901

Kuva © Sastamala Visual Oy

Aarniometsä on luonnontilassa.
Sille ei ole tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä.
Tuulen kaatamat puut saavat lahota paikoilleen.
Aarniometsä tarjoaa eläimille monimuotoisemman ympäristön kuin hoidettu metsä.

Suomessa on enää vähän aarniometsiä.

Kuva on Seitsemisen kansallispuistosta.

Sananlasku
- Metsä kirkkoni olla saa.
- Metsä on suomalaisen kirkko.
- Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Omena -lajikkeita on kymmeniä. Tässä muutamia Suomessa kasvavia. Kesälajikkeita: Huvitus, Maikki, Pirja, Valkea kuulas, Gallen, Lepaan meloni, Lohjan Kirkas ja Mustialan Valkea Syyslajikkeita: Keltakaneli ja Punakaneli, Make, Melba, Pekka, Silva ja Viikari. Talvilajikkeita: Antonovka, Aroma, Lepaan Liereä, Lobo ja Åkero Pilariomenapuu mahtuu pieneen tilaan. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena. Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. THL:n ylläpitämästä Finelistä löytyy omenan sisältämät ravintoaineet. Marttojen omenaruokareseptejä.

Sananlasku Omena päivässä pitää lääkärin loitolla. Yksi mätä omena pilaa koko korin. Ei omena kauas puusta putoa. Minkämoinen puu, semmoset oksat.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Vihtaseuroissa kaadetaan koivut, tehdään vihdat ja lopuksi tanssitaan.
Näin luodaan kylähenkeä ja yhteisöllisyyttä.
Kuvassa on menossa vihtaseurojen keskimmäinen vaihe.
Paras vihdantekoaika on pian juhannuksen jälkeen.
Vihtoja voi kuivattaa ja pakastaa talven varalle.
Kuiva vihta haudutetaan saunassa lämpimässä vedessä pehmeäksi.
Tuore vihta laitetaan kylmään veteen.

Itä-Suomessa puhutaan vastasta, Länsi-Suomessa vihdasta.
Paras vihta syntyy rauduskoivusta, jonka sisässä on pari oksaa hieskoivua.
Rauduskoivun lehdet pysyvät paremmin oksassa kiinni.
Lehden himmeä puoli asetellaan aina päällepäin, koska se on karheampi.
Vihta sidotaan vitsaksella,
Itä-Suomessa on käytetty myös pyörän sisäkumista leikattua rengasta.
Yhteishyvä on julkaissutvideon saunavihdan tekemisestä.

Rauduskoivu on Suomen kansallispuu.

Koivuniemen herraksi on kutsuttu vanhaa lasten kuritusmenetelmää.
Moni tämän päivän vanhus on saanut koivunoksalla paljaalle takapuolelle
tehtyään jotain aikuisten mielestä sopimatonta.

Mahla on koivussa (tammessa, vaahterassa, haavassa) virtaavaa ihmisellekin terveellistä nestettä.
Mahlan juoksutusta voi tehdä huhtikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin;
tarvitaan pora, letku ja ämpäri - sekä joko oma koivu tai sellainen, johon on lupa.
Noin 3cm syvä reikä porataan yläviistoon noin polven korkeudelle. Juoksutusohjeet

Koivun lehtiä voi kuivata teeksi.
Hyvin haudutettu koivunlehtitee poistaa kehosta nestettä eli vähentää turvotusta.
Sitä on käytetty virtsatietulehduksiin ja keripukkiin.

Pakurit ovat kuolevien koivujen antimia.
Niitä on kuivattu ja jauhettu teeksi, jota on kutsuttu tikkateeksi.
Yksi keskikokoinen pakuri riittää yhden henkilön teetarpeiksi vuodeksi.
Pakuria on käytetty Suomessa satojen vuosien ajan.
Sota-aikana sitä käytettiin kahvinkorvikkeena.
Paasivaara Oy myi pakuria kahvinkorvikkeeksi vanhalla nimellä tikkatee.

Pakuri syntyy, kun lahottajasieni aiheuttaa oksanarpiin ja vauriokohtiin pikimustia,
poltettua hiiltä muistuttavia kasvaimia etenkin luonnontilaan jätetyissä vanhoissa lehtimetsissä.
Pakuria kannattaa kerätä kuitenkin vain elävistä puista,
sillä kuolleissa puissa vaikuttavat aineet vähenevät nopeasti.

Pakurin keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa,
sillä sitä ei yleensä pysty keräämään vahingoittamatta puuta.

Pakurin terveysvaikutuksista on runsaasti perimätietoa.
Tiedeartikkeleiden perusteella pakurista löytyy useita satoja yhdisteitä,
joita kaikkia ei ole vielä tunnistettu.

Sanonta
Ensin mennään saunaan ja sitten syödään vasta.

Askarteluidea: ompele valoverhosta pieniä pusseja ja laita niihin kuivattuja koivunlehtiä. Jaa jouluna ystäville joulusaunan löylyveteen laitettaviksi.

Tuohi on erittäin kestäväkäsityömateriaali. Siitävoi punoa sormuksia, palloja, astioita. Sillä voi päällystää kirjankansia ja kauhanvarsia.

Sanastoa: rauduskoivu, hieskoivu, pirkkalaiskoivu, vaivaiskoivu, visakoivu, loimukoivu, riippakoivu, taalainkoivu, loimaankoivu

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy