Runo

Palvelin minä rikasta miestä

Sanonta
Miestä viedään kuin pässiä narussa.

Kuva © Sastamala Visual Oy​

Kuttu on synnyttänyt vuohi. Ensimmäisen kerran kuttu voi poikia noin vuoden ikäisenä. Yhdestä kutusta voi saada maitoa päivittäin 3-4 kg, parhaista jopa 5 kg. Maidosta tehdään kutunjuustoa ja fetaa.

Kiliksi kutsutaan alle puolivuotiasta vuohta.

Pukki on täysi-ikäinen urosvuohi.

SanontaTerve kuin pukkitarkoittaa, että on täysin terve.

On pukillakin parta vaan ei miehen mieltä.
- suomalainen sananlasku

LYPSYLLÄ

Mun kuttuni, mun tuttuni,
nyt seiso aivan kiltisti
ja anna maitos makea,
niin tehdään hörkkä sakea.

Mun vuoheni, mun uuheni,
sä eilen kaadoit maitosi,
kun jalkas potkit pyttyhyn,
niin lypsy meni myttyhyn.

Mun valkoni, mun palkoni,
ma kyhnin korvallistasi
ja paarmat pahat häädän pois,
niin jalka hiljaa seistä vois.

Näin armahain, sun tyyneks sain,
nyt kestä, kauno, hetki vain,
niin pääset taaskin hakahan
luo pienen kili veitikan.

Immi Hellén, 1930
Lasten runokirja,
Suomen pojille ja tytöille omistettu.
Valistus, Helsinki.

Kuva© Sastamala Visual Oy

Lampaiden laidunkausi on yleensä kesäkuun alusta elokuun loppuun. Lammas tarvitsee laitumelle raikasta vettä, kivennäisiä sekä suolakiven ja suojan tuulta, sadetta ja paahtavaa aurinkoa vastaan. Lammaslauma liikkuu tyypillisesti tiiviissä porukassa. Lammas syö hyvälaatuista, nuorena niitettyä kuivaheinää, muttei korsia (väh. 2 kg korrettomia osia/päivä/lammas). Myös säilöheinä käy hyvin. Lammas ei ole jätteen syöjä. Karitsat syntyvät useimmiten keväällä, noin 5 kk astutuksen jälkeen. Laki määrää nykyään lampaiden molempiin korviin korvamerkit. Vasemman korvan merkki on päämerkki, ja oikean korvan merkki apumerkki, lisätietoa mm. Ruokaviraston (entinen Evira) sivuilta. Lampaan ostosta, myymisestä, kuolemasta tai katoamisesta on aina ilmoitettava lammasrekisteriin. Karitsoiden syntymästä tehdään samaan rekisteriin poikimisilmoitus ja tilataan korvamerkit. Kuva © Sastamala Visual Oy

Selkoteksti Lammas, maatilan villainen asukki 2 sivua

Sanonta
Aika aikaansa kutakin, sanoi pässi, kun päätä leikattiin.
Sanontaa käytetään, kun jonkin mieluinen aikakausi onpäättymässä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomenpeura eli metsäpeura on poron luonnonvarainen "serkku".
Tämä metsäpeura asuuÄhtärin eläinpuistossa.

Poroja Suomessa on noin 200 000 kpl, mutta metsäpeuroja vain alle pari tuhatta.
Se ei ole vielä uhanalainen, mutta silmälläpidettävä.

Metsähallitus ylläpitää metsäpeurasta omaa sivustoa netissä.

Metsäpeurasta on YouTubessa videoita.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Lapinpöllö (Strix nebulosa) on suuri pöllö. Sen siipien kärkiväli voi olla lähes puolitoista metriä. Lisää tietoa lapinpöllöistä ja muista pöllöistä Luontoportin sivustolta.

- Mistä tietää, että pöllöt ovat viisaampia kuin broilerit? - No, mistä? - Oletko koskaan kuullut grillatusta pöllöstä?

Kuuntele lapinpöllön huhuilua (Suomen Luonnonsuojeluliitto). Kuva © Sastamala Visual Oy

Orava (Sciurus vulgaris) on Etelä-Pohjanmaan maakuntaeläin.

Laulu Oravan pesä (Kas kuusen latvassa oksien alla)

Surviaissääsken toukat ovat väriltään kirkkaanpunaisia ja monien kalalajien mieliruokaa.
Siksi ne ovat hyviä pilkkisyöttejä.
Toukat syövät veden pohjalle laskeutunutta kuollutta eloperäistä ainetta.

Sääski munii veden pinnalle.
Nuoret toukat uivat vedessä, mutta vanhemmiten ne kaivautuvat pohjaan ja koteloituvat sinne.
Aikuiset yksilöt nousevat pinnalle ja lähtevät lentoon.

Sananlasku
Kun on kesä ja kärpäsiä, niin on köyhälläkin ystäviä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Ravut keitetään suolavedessä.
Karkeaa merisuolaa tarvitaan 40 grammaa vesilitraa kohti
(1 desi painaa 100 grammaa).

Suurimmat ravut laitetaan kiehuvaan veteen ensimmäisinä.

Rapuja keitetään 8-12 minuuttia.
Keittoaika lasketaan siitä, kun vesi alkaa viimeksi laitettujen rapujen jälkeen jälleen kiehua kovaa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Järvisimpukka elää pehmeäpohjaisissa ja runsasravinteisissa järvissä,
mutta tulee toimeen myös kivikkopohjalla.
Se liikkuu puoliksi pohjaan kaivautuneena – joskus jopa useita metrejä vuorokaudessa.
Paljaaseen jalkaan simpukan reunasta voi saada haavan.

Järvisimpukan kehitykseen kuuluu loisimisvaihe.
Kutuaika on loppukesällä ja alkukehitys tapahtuu emosimpukan sisällä.
Keväällä emosimpukka päästää toukat veteen kalan uidessa ohi.
Toukat tarttuvat kiinni kalan eviin tai pintaan ja kala erittää toukan ympärille rakkulan.
Sen sisällä kehitys jatkuu muutaman kuukauden.
Kalan mukana simpukka saattaa kulkeutua kauas syntypaikastaan.
Rakkulan puhjettua simpukka putoaa järven pohjaan.
Järvisimpukan elinikä on 5–10 vuotta.

Kuva ©Sastamala Visual Oy

Kuva © Sastamala Visual Oy

Ravustuskausi alkaa 21.7.klo 12ja kestää lokakuun loppuun.

Rapujavoi poimia käsin ja rapukeppejä apuna käyttäen.
Niitä voi pyydystäärapuhaaveilla.
Yleisin pyyntiväline on muovinen tai havasverkosta tehty rapumerta.

Syöttinä on käytetty niin lihaa kuin kalaa.
Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen lupa oli ravustaja minkä ikäinen tahansa.
18-64 vuotiailta vaaditaan lisäksi valtion kalastuksenhoitomaksu.

Vesien viileys voiviivästyttää täplärapujen poikasten kuoriutumista ja naaraiden kuorenvaihtoa.

Jokirapu kasvaa 10 senttiseksi noin 5-7 vuodessa. Täplärapu noin 3 vuodessa.
Täpläravulla on vaalea täplä saksen juuressa. Jokiravulla ei ole.
Täpläravulla on isommat sakset kuin jokiravulla.Jokirapu ei kestä rapuruttoa - täplärapu kestää.
Jokiravulla on piikit selkäkuoren molemmilla puolilla. Täpläravulla ei ole.

Kuva © Sastamala Visual Oy

(Larus canus ja Larus argentatus)

Kuvan pienimmät lokit ovatkalalokkeja, isommat harmaalokkeja, suurin lintu onlokinpoikanen.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Vanha loru

Harakka huttua keittää
(pyöritetään sormea lapsen kämmenessä)
hännällänsä hämmentää,
käyttää sulkakämmentä,
pyrstöllänsä puistelee,
nokallansa koittelee
(naputetaan sormella lapsen kämmenpohjaa)
Antaa tälle pojalle
(kosketetaan lapsen sormia vuorotellen)
antaa tälle pojalle,
antaa tälle pojalle,
antaa tälle pojalle,
Voi,tälle ei riittänytkään!
Täytyy etsiä lisää (kutitetaan kainaloa).

Kuva © Sastamala Visual Oy

Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) vie poikasilleen saalista,
joka todennäköisimmin on pieni nisäkäs,pikkulintu tai sisilisko.

- Kuinka sinä saatoit tehdä minulle tämän, niiskutti haukkatyttö.
- Kuinka monta kertaa minun täytyy sanoa: minä en ole mennyt kihloihin.
Tuo kirottu rengas on lintutieteellisen seuran temppuja.

Kuva © Sastamala Visual Oy

(Turdus merula)

Mustarasras on Uudenmaan maakuntalintu.

Koiras on kokonaan musta, naaras sen sijaan tumman ruskea.

Mustarastas syö matoja ja hyönteisiä,
mutta sille voi tarjota myös ruuantähteitä, siemeniä, marjoja ja hedelmiä.

Kuuntele mustarastaan lurittelua (Suomen luonnonsuojeluliitto).

Kuva © Sastamala Visual Oy

Dendrocopos major

Käpytikka pesii kaikenlaisissa metsissä. Sen soidinrummutus on helppo tunnistaa.
Käpytikka rummuttaa kuivien oksien lisäksi tolppien metallisuojuksia
jalampunkupuja, joissa onhyvä kaikupohja.

Sananlasku
Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa.

Kuva © Studio-86

(Dryocopus martius)

Suomen suurin tikka palokärki on puoli metriä pitkä peloton tikka.
Se pesii haapaan tai mäntyyn hakkaamassaan kolossa.
Lintu on yksiavioinen. Sen nimi tulee punaisesta päälaesta.
Musta lintunäyttää kuin tulipalosta karanneelta.
Palokärki syö muurahaisia ja niiden toukkia
sekä kuolleissa puissa eläviä hyönteisiä.
Siihen se käyttää valtavan pitkää kieltään.

Monessa Akseli Gallen-Kallelan taulussa esiintyy palokärki.
Pariisilainen Orsayn taidemuseo osti Akseli Gallen-Kallelan
Palokärki-nimisen öljyvärimaalauksen 2020.
Orsay on yksi maailman tärkeimmistä taidemuseoista.
Hintaa ei julkistettu, mutta asiantuntijat arvelevat sen olleen
1,6 miljoonan 2,3 miljoonan euron välillä.

Palokärkeen on liittynyt paljon uskomuksia:

• Kuolema vierailee talossa, jonka pihaan palokärki asettuu.
• Palokärki ennustaa onnettomuutta.
• Palokärjen äänen kuuleminen tietää sadetta.
• Kulkijan edellä ääneti lentävä tikka tietää omaisen kuolemaa.
• Sokeus parantuu, kun sairasta silmää hieroo palokärjen munalla.
• Seinää hakkaava palokärki ennustaa nälkävuotta tai tulipaloa.

Kasku
- Miksi palokärjellä on punainen päälaki?
- Ettei sitä syksyisin ammuttaisi hirvenä.

Loru
Tii, tii tikanpoika
kylvi tielle nauriin,
tuli tuhma paimenpoika,
söi sen tikan nauriin.
Tikka se itkeä tillitteli,
mutt paimenpoika vaan nauroi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Bombycilla garrulus

Tilhi syö kesällä hyönteisiä, syksyllä ja talvella marjoja.
Pihlajanmarjat kuuluvat tilhen ruokalistalle.
Jos marjat jäätyvät, sulavat ja lähtevät käymään,
niitä popsivat linnut voivat tulla kaatokänniin ja törmäillä päin ikkunoita.
Tilhien juopuminen on syksyisin aika tavallista.
Onneksi niiden maksa kestää hyvin alkoholia.

Lisää tietoa ja kuvia tilhestä Luontoportissa.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Pyrstö on pystyssä. Siitä näkee, että tämä lintu on soidinvireessä.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Peippo (Fringilla Coelebs)

Lapsen suusta
Pikkupoika katseli peipposia lintulaudalla. Joukkoon lennähti viherpeippo.
- Äiti, tule katsomaan! Täällä on raaka varpunen!

Kuva © Sastamala Visual Oy

(Pica pica)

Harakka ei ole rauhoitettu lintu, mutta sille on määrätty pesimärauha. Etelä-Suomessa harakan pesintä alkaa huhtikuun alussa, mutta kaupunkioloissa se voi ryhtyä pesimäpuuhiin jo maaliskuussa.

Harakka voi keräillä kiiltäviä esineitä pesäänsä.

Tietoja ja kuvia harakasta Luontoportin sivustolla.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Tetrao urogallus

Kaupungeissa ja maaseudulla elävä varpunen syö hyönteisiä, perhosia, toukkia, siemeniä ja viljaa.

Sakari Topelius kirjoitti Varpunen jouluaamuna -runon vuosi Rafael-poikansa kuoleman jälkeen.

Pasi Jääskeläinen lausuu runon varpusesta vuonna 1909 (Raita tietokanta).

Kasku - Mitä varpunen tekee kirjastossa?
- Etsii lukutoukkia.

Kasku - Mikä on kissojen lempijoululaulu?
- Varpunen jouluaamuna

Kuva © Sastamala Visual Oy

Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) on Kymenlaakson maakuntalintu.

Kasku - Mikä on punainen, harmaa, valkoinen ja musta ja makaa selällään riippukeinussa? - Punatulkku eläkkeellä.

Lapsen suusta Alakoululaisen ainekirjoituksesta: Punalutku istui oksalla...

Kuva © Sastamala Visual Oy

Runo Tuku, tuku lampaitani, kili, kili kiliäni, päkä, päkä puskuripässiä, päkä, päkä pässiäni.

Aurinko maille laskehtii, kussapa kultani viipyypi. Kyllä me tavataan huomenna toisemme suurella salolla.

Tuku, tuku lampaitani, kili, kili kiliäni, päkä, päkä puskuripässiä, päkä, päkä pässiäni.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Yleisin kissa (Felis catus) on kesykissa eli kotikissa eli maatiainen. Erilaisia kissarotuja on kuitenkin satoja. Tietoja kissaroduista, kasvatuksesta ja -hoidosta löytyy Kissaliiton sivustolta.

Sanonta Väkeä oli kuin Vilkkilässä kissoja tarkoittaa, että ihmisiä oli paikalla runsaasti. Jos kissa syö lunta, tulee ruma ilma, sanottiin ennen Porissa.

Ole aina iloisella päällä, niin kuin kissa liukkaalla jäällä.

- yleinen toivotus kansakoululaisten muistovärssyvihkoissa Kuva © Sastamala Visual Oy

Sanonta

Kuin kala kuivalla maalla. (ei tunne ollenkaan oloaan kotoisaksi)
Jos musta kissa juoksee tien yli, pitää sylkäistä kolme kertaa. Muuten se tietää jotain pahaa.

Kissa kun silmiä pesee yli korvan, siis saajaa kalloi,
a kun käpäliää vaan pureksii, siis ei tule mittää.
Siis sanotaan vielä:
Yli korvais, kissasein,
Siulle pää, miulle häntä
ja keskipaikka kattilaan!

- Suomen kansan vanhat runot

Kissojen kanssa vietetty aika ei ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa.
- Sigmund Freud

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kissanpentu puhdistaa käpäläänsä.

YouTubessa on paljon kissavideoita. Kokeile hakusanoja kissa, kissa leikkii, kissanpentu.

Lapsen suusta
Kissaa ei saa puhaltaa korvaan. Jos sitä puhaltaa neljä tai viisi
kertaa, se puraisee huuleen eikä päästä irti ainakaan minuuttiin.
- Lisa 9v.

Portahalla pikkukissa
istuu, istuu aatoksissa.
Sitten pikku tassullaan
pesee, pesee kasvojaan.

- vanha loru (sopii ukko Nooan säveleen)

Kuva © Sastamala Visual Oy

Villikissan pentuja tarjotun aterian jälkeen.

Kuvataidetta
Akseli Gallen-Kallelan kuuluisissa maalauksissa: "Akka ja kissa" (1885) sekä "Maalaiselämää" esiintyy kissa.
Elin Danielson-Gambogin "Tyttö ja kissat kesäisessä maisemassa" on monen rakastama maalaus.
Venny Soldan-Brofeldt on maalannut taulut "Emäntä, kissa ja leluja" sekä "Kaksi tyttöä hoitaa kissan tassua".

Runo

Mirrien joulu
Kas, Kissalan lapset iloissaan
ovat joulua viettämässä,
he laulavat hiljaa miu, mau, mau,
ovat piirissä pyörimässä.

Ja hauska on heillä piirissään
kun pyörivät riemuisasti,
ja laulavat hiljaa, miu, mau, mau,
ihan illasta aamuun asti.

- Alli Nissinen, Lasten joulu-lehti 1894

Valokuvaajassa
Ei saa silmiä räpyttää,
ei saa päätänsä kääntää,
ei saa heilua hännänpää,
ei saa viiksiä vääntää!

Korvat hörössä kokottaa
mestarin eessä missit.
Eihän nyt noin saa mokottaa,
iloa silmiin, kissit!

Voi, jospa kuvamme onnistais,
se olis lysti juttu.
Lapset sen joululahjaksi sais,
tulisi kaikkein tuttu.

- Immi Hellén, Lehdessä Pääskynen, 1908

Kuva © Sastamala Visual Oy

Kuvassa on villiintyneen kotikissan (eli kesykissa, Felis catus) pentuja. Monen hoitokodin henkilökuntaan kuuluu kissa. Sen rauhoittava ja psyykelle hyvää tekevä vaikutus on yleisesti tunnettu. Aiheesta on kokemusten lisäksi paljon tutkimuksia. Niistä yksi on jyväskyläläisestä Teppo-kissasta. Kissavideot ovat internetin suosituimpia hakukohteita. Netistä löytyy paljon hellyttäviä tarinoita ja videoita kissoista, esim. Lontoon kaduilla eläneestä katukatti Bobista, jolle ihmiset ovat kutoneet kaulaliinoja ja vaatteita. Bob suostuu pitämään niitä. YouTube: Katukatti Bob. Bobin ja katusoittaja Jamesin elämästäon kirjoitettu monta kirjaa. Niistä on suomennettu:

• James Bowen: Katukatti Bob. Kissa joka muutti elämäni. WSOY 2014, myös e-kirjana.
• James Bowen: Bobin joulu. Kissa, joka toi joulumielen. WSOY 2016.
• James Bowen: Bobin maailma. Viisaan kissan ja katusoittajan myöhemmät seikkailut. WSOY 2015, myös äänikirjana.

Kansanruno Äiti hoi, missä voi? Kissa söi. Missä kissa? Aitan alla. Missä aitta? Tuli poltti. Missä tuli? Vesi sammutti. Missä vesi? Härkä joi. Missä härkä? Mies tappo. Missä mies? Niityllä heinikossa. Missä niitty? Viikate vihahti, kovasin kolahti. Missä kovasin? Kannon päässä. Missä kanto? Karhu repi. Missä karhu? Kukko nokki. Missä kukko? Meren takana pitkässä kuusessa laulaa kuijottaa.

Maailmassa on satoja kissarotuja. Kissan hajuaisti on yli 10 kertaa parempi kuin ihmisen.

Sanonta En löytänyt, vaikka etsin kissojen ja koirien kanssa tarkoittaa perusteellista etsimistä. Koiralla on isäntä, mutta kissalla henkilökunta kuvaa kissan itsenäistä luonnetta.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Invalidisäätiön työkeskuksessa Saaren kartanossa opiskeltiin myös kotieläinoppia. Kuvassa "oppikirjat" karsinassaan. Saaren kartano Mäntsälässä toimi sotainvalidien huoltamiseksi perustetun Invalidisäätiön työkeskuksena vuodesta 1940. Kuvattu Mäntsälässä 14.2.1941. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r41-245_8.tif

Uuden Suomen kummiperheen emäntä lehmineen navetan edustalla 1940-luvulla. Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi. Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta. Selkoteksti Lapsuuden kesät maaseudulla (3 sivua)

Kasku - Mitä tapahtuu, kun lehmä istuu dekkarin päälle? - Jännitys tiivistyy.

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_6.tif Kuvapalvelu-sivusto

Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone. Hevosen kävellessä harava keräsi kasan heiniä, nousi ylös ja aloitti uuden kasan keräämisen. Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta, mikä on kevyttä työtä ja naiset nostavat heinää seipäille, joka on aika raskasta työtä.

Sananlasku Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.

Vanha loru Amalia armas, kippuravarvas, käsillänsä käveli ja heiniä söi.

Tästä lorusta on paljon muunnelmia. Tempon tavaratalo avattiin Tampereella 1939. Tempo mainosti: Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20 luvussa 6. Ahkeraa työntekoa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_1.tif