Kuvat

Salokylä 9.7.1930

Serkku hyvä!

Ota nyt tuoli ja istu!
Putoat jaloitasi,
kun kuulet asiani.

Tahdotko miehen?
Usko pois tämä on totisinta totta.
En ole ennen ollut puhemiehenä,
mutta nyt olen.
Siis tahdotko miehen?

Sulhaskokelas on Niemen isäntä.
Hän on hyvä mies.
Muistathan Niemen isännän?
Isäntä sanoo ajatelleensa Sinua paljon,
mutta ei ole uskaltanut kosia.
Minä kysyn nyt hänen puolestaan:
Suostutko naimisiin hänen kanssaan?

Vastaa pian, sillä
tämä ei ole leikkiä!

Terveisin
Hilma

Keskustelunaiheita

Miten sinua on kosittu tai miten itse kosit?
Saattoiko ennen tyttö kosia?
Oletko toiminut puhemiehenä? Kerro kokemuksistasi!
Miten puhemiestä palkittiin palveluksistaan?
Miten ennen aviopuoliso löydettiin?
Mentiinkö naimisiin rahasta vai rakkaudesta?
Painostivatko vanhemmat lapsiaan naimisiin?
Minkälaisia ominaisuuksia arvostettiin
miehessä ja naisessa aviopuolisona?
Miten itse löysit aviopuolisosi?
Kerro omasta seurusteluajastasi!

Onko aviopuolison löytäminen nykyään
erilaista kuin ennen?

kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Sanonta
Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti.
Naimisiin kaikki hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu.

Tampere 1.3.1929

Helena hyvä!

Kerron Sinulle salaisuuden.
Mutta ensin saat luvata,
että et kerro sitä muille.
Lupaathan?

Minä taidan olla rakastunut,
oikein kunnolla ja perusteellisesti.
Jos en nyt ole löytänyt
sitä oikeaa, elämäni miestä,
en tiedä, kuka toinen se voisi olla?
Uskotko minua?

Miehen nimi on Niilo.
Tulemme ensi lauantaina
teidän luoksenne maalle.

Voi hyvin siihen asti.

Terveisin
Mari

Keskustelunaiheita
Millainen oli ensimmäinen ihastuksesi?
Miten sinä itse rakastuit?
Kerro miltä tuntui olla rakastunut?
Kerroitko rakkaudestasi kennelläkään toiselle?
Minkä ikäisenä ennen sai aloittaa seurustelun?
Minkä ikäisenä sinä aloitit seurustelun?
Miten vanhemmat valvoivat nuorien menemistä?
Missä nuoret tapasivat toisiaan?
Missä seurustelevat parit tapasivat toisiaan?
Milloin poika sai halata, milloin suudella tyttöä?

Oletko tällä hetkellä ihastunut tai rakastunut?

Minä rakastin metsää ja maailmaa,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän on minun metsäni, maailmain,
hän on minun ainoain.

Minä rakastin yötä ja päivää myös,
nyt rakastan häntä ma vain,
hän, hämärän impeni ihmeellinen,
niin vieno, mut väistyvä ain.

Minä rakastin muita ja itseäin,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän on mulle minä, hän on mulle muu,
hän on minun armahain.

- Eino Leino

Sitaatti
Aika on liian hidas niille, jotka odottavat, liian nopea niille, jotka pelkäävät, liian pitkä niille,
jotka surevat ja liian lyhyt niille, jotka iloitsevat. Mutta niille, jotka rakastavat, aika on ikuinen.
— Henry van Dyke

Suudelma on Lönnrotin keksimä sana.

Postikortin teksti ja kysymykset kirjasta Rajala, Pertti (1990):
Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Kohokuvioitu eli korkopuristettu onnittelukortti, jonka keskelle on liimattu kevyesti väritetty mustavalkoinen valokuva. Tässä on käytetty preeglaukseksi kutsuttua painatusmenetelmää, jolla haluttu kuvio saadaan painettavan kartongin pintaan kohokuvioksi. Keskustelunaiheita Millaisia onnittelukortteja ennen on ollut? Miten olet juhlinut nimipäiviäsi? Entä miten syntymäpäiviäsi? Millaiset 50-,60- tai 70-vuotisjuhlat sinulla on ollut? Oletko kirjoittanut onnittelurunoja? Muistatko yhtään? Muistatko millaisia nimi- ja syntymäpäivälahjoja sait lapsena? Miten nyt haluaisit viettää nimi- tai syntymäpäiväsi? Kirjoita onnitteluruno! Tee itse onnittelukortti. Mukaillen kirjasta Rajala, Pertti (1990): Kirjeet kertovat - selkokirja muisteluryhmille. VTKL.

Nuori nainen kerää syksyn omenasatoa Malmin kartanossa Helsingissä lämpimänä alkusyksyn päivänä 1956.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 11.9.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6588_4.tif

Helsingissä oli 1950 -luvun loppupuolella useana syksynä pulaa maidosta. Varsinkaan lauantaisin ei maito tahtonut riittää. Maidon kuljetusmatkat olivat pulan vuoksi pidentyneet. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 24.10.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13608_1.tiff

Kuvassa ravintola Mikadon tarjoilijat kuluttavat aikaansa neuletöitä tehden yleislakon tyhjentämässä ravintolassa Helsingissä maaliskuussa 1956. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 1.-20.3.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-5143_3.tif

Lokakuussa 1958 vehnäjauhot kallistuivat. Leipään hinnannousu ehti jo muutamassa päivässä. Polakka ja ranskanleipä kallistuivat viidellä markalla. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille –sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13360_1-2.tif

Heinäkuussa 1957 valtion kassakriisin vuoksi jäi maksamatta lapsilisiä.
Niitä alettiin suorittaa ensin yli viisilapsisille perheille
ja myöhemmin, kun valtion kassaan tuli rahaa, myös muille.

Kuvassa rouva Miettinen Markku-poikansa kanssa nostaa pääpostissa lapsilisät,
joita virkailija, rouva Rouvari laskee.

Sananlasku
Joka säästää saadessaan, sillä on ottaa tarvitessaan.

Aforismi
Ei se ole rikkain, joka on eniten säästänyt,
ei - se on rikkain, joka on eniten antanut.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/
Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. 8.7.1957.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9236_1.tif

Kuvassa äiti saattelee poikia Tehtaankadun kansakouluun Helsingissä ensimmäisenä koulupäivänä. Ennen koulut alkoivat aina syksyisin syyskuun ensimmäinen päivä. Sodan jälkeen yläkoulun luokassa sai olla 50 oppilasta ja alakoululuokassa 40.

Sananlasku - Ei oppi ojahan kaada eikä tieto tieltä työnnä, neuvo syrjähän syseä. - Hurratkaa katupojat, koulu palaa. - Jota koulu kovempi, sitä oppi selkeämpi. - Kokemus on paras koulu. - Tyvestä puuhun noustaan. Kannustusta opettelun alussa. - Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. - Ei kukaan ole seppä syntyessään. - Oppia ikä kaikki. - Nuorena on vitsa väännettävä. - Jonka nuorena oppii, sen vanhana taitaa. - Kuriton koulu on kuin vedetön mylly. - Neuvoilla työt tehdään, ei väen paljoudella. - Ei kukaan kirves kädessä synny.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. 1.9.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6496_2.tif

Kuvassa rouva esittelee miehelleen kenkää helsinkiläisessä jalkineliikkeessä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. 29.7.1957 Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9357_2.tif

Vuonna 1958 helsinkiläinen normaaliperhe söi 100 kiloa makkaratuotteita vuodessa.
Kuvassa neiti Leena Kumpulainen myy ja neiti Seija Salmi ostaa nakkeja.
Vahvikkeen kuvia: grillimakkara ja ruokia. Marttojen makkararuokia.

Sananlasku
Miehen kauneus ja makkaran vääryys, ei se mitään meinaa.

Valmisruuat tulivat kauppoihin 1950-luvulla, kun äitien työssäkäynti kodin ulkopuolella yleistyi.
Silloin tuli myyntiin myös Suomen suosituin einesruoka maksalaatikko.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 27.1.1958.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-11029_1.tif

Kuvassa asiakas on valitsemassa hedelmiä itsepalvelumyymälän hedelmätiskiltä helmikuussa 1957. Ensimmäiset itsepalvelumyymälät avattiin Helsingissä 1950-luvun alkupuolella. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/ Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 6.2.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7842_1.tif

Kouvolassa vuonna 1955 järjestettyjen Terpsikhoren tanssikilpailujen juhlatanssiaiset olivat Helsingin kauppakorkeakoululla.

Kuvassa jiven pyörityksessä tanssipari Vaistala-Savolainen.

Kasku
- Isoäiti oli oikeassa sanoessaan, ettei minun pitäisi käydä yökerhossa,
koska siellä saattaisi nähdä sellaista, mitä minun ei pitäisi nähdä.
- No, mitä sinä näit siellä?
- Isoäidin.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 7.11. 1955.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r55-4235_1-2.tif

Kuvassa Iso Roobertinkatu 20-22:n asukkaita Helsingissä. On vuosi 1955 ja talo on määrätty purettavaksi. Puutalon asukkaat ovat vedonneet talon omistajiin, että saisivat asua talossa talven yli. Vanhusten on löydettävä uusi asunto joulukuuhun mennessä.

"Oletteko asunut koko ikänne tässä pitäjässä?" kysyi syntymäpäivähaastattalua tekevä toimittaja. "Mistä sen nyt vielä tietää", vastasi 105-vuotias mummo.

Sananlasku - Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, jaettu suru vain puolet.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 15.11 1955. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17-r1_r55-4312_3.tif

Kuvassa 75-vuotias Katariina Siivonen mattopyykillä
Helsingin Vallilan mattolaiturilla vuonna 1959.

Ennen matot pestiin aina laitureilla.
Välillä hangattiin mäntysuopaa,
jynssättiin juuriharjalla ja
sitten huuhdeltiin nostamalla sangoilla vettä mattojen päälle.
Lopuksi huuhdottiin järvessä tai meressä huljuttelemalla.

Välillä pidettiin kahvitaukoa.
Avattiin termospullot,
kaadettiin kahvia kuppiin ja syötiin evästä.
Sorsat saattoivat kytätä pullanmuruja.

Pesuvedet menivät suoraan vesistöihin.
Se edesauttoi rehevöitymistä ja leväongelmia.
Pienet vesistöt voivat vahingoittua vähäisestäkin pesuainemäärästä.
Siksi uusia pesupaikkoja rakennetaan nykyään vain kuivalle maalle.
Maton voi kyllä kastella järvessä pesun aluksi,
mutta saippuaa ei saa valuttaa vesistöön.
Matto kannattaa pestä kuivalla maalla
ja imeyttää huuhteluvedet maahan, josta ne eivät ajaudu järveen.

Matonpesun ääntä 26sek

Kuva, jossa äiti ja pikkupoika mattopyykillä 20 vuotta tätä kuvaa myöhemmin.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 4.7.1959.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-17571a_5.tif

Kuvassa yleisö käyttää peilejä apuna Helsingin Kauppatorilla nähdäkseen valtiovierailulla olevat Ruotsin kuninkaalliset. Toukokuussa 1952 Suomessa olivat virallisella valtiovierailulla Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf puolisoineen. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 25.5.1952. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r52-1623_19-2.tif

Naisten voimisteluesitys renkailla Suurkisojen avajaisissa Helsingin Stadionilla.

Sananlasku
Joka ei nuorena juokse, se vanhanakin konttaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 28.6.1956.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-6138_7-2.tif

Heinäkuun alussa 1957 Helsingin Kauppatorin myyntipöydillä oli pari päivää ollut tarjolla mansikoita.
Mansikat maksoivat tuolloin 600 markkaa litralta, uudet perunat 100 mk litralta,
porkkananippu 85 mk ja sipulinippu 70 mk.

Sanonta Porissa
Kun tulet Poriin, sut pistetään pärekoriin ja veretään pitkin Porin torii.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 5.7.1957
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9211_1-2.tif

Torikauppias tarjosi näin komeita haukia asiakkaille Helsingin Kauppatorin kevätauringossa vuonna 1959.
Hauki maksoi silloin 220-280 markkaa kilolta.

Hauesta tietoja Luontoportissa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, 12.3.1959
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-16214_1.tif

Kulttuuripitoista seurustelua: vasemmalta kirjailija Hella Wuolijuoki, näyttelijä Glory Leppänen, maisteri T. J. Särkkä ja elokuvaohjaaja Matti Kassila.

Virossa syntynyt, äärivasemmistolainen Hella Wuolijoki (1886-1954) oli alunperin Ella Maria Murrik. Hän oli monipuolinen persoona: näytelmäkirjailija, kansanedustaja, Yleisradion pääjohtaja, maanviljelijä ja rikas liikenainen. Talvisodan aikana hän änkesi itsensä mukaan rauhanneuvotteluihin ja jatkosodan aikana hänet tuomittiin vankeuteen maanpetoksesta. Hän majoitti neuvostoliittolaista desanttia, Kerttu Nuortevaa. Wuolijoesta on tehty elokuva Hella W.

Hella Wuolijoki kirjoitti Niskavuori-sarjan, jonka esikuvana oli hänen puolisonsa Sulo Wuolijoen kotitalo, Hauholla sijaitseva Vuolijoen kartano. Hella Wuolijoen kynästä ovat näytelmät Entäs nyt Niskavuori? Niskavuoren Heta, Niskavuoren leipä, Niskavuoren naiset, Niskavuoren nuori emäntä, Häijynpuoleisia pikkunäytelmiä, Iso-Heikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle, Justiina, Juurakon Hulda, Kulkurivalssi, Työmies Rantasen perhe ja Vihreä kulta.

Hella Wuolijoki oli vakoilija, joka hyödynsi liikesuhteitaan politiikassa ja politiikkaa liikesuhteisssa. Hän laati Neuvostoliiton lähetystölle Helsingissä säännöllisiä poliittisia tilannekatsauksia.

Wuolijoki on Erkki Tuomiojan äidin äiti.

YLE:n Elävässä arkistossa on useita Hella Wuolijokeen liittyviä dokumentteja.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 1952. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r52-1692_1.tif

Palermoon Miss Eurooppa -kilpailuihin lähtevä Miss Suomi Tarja Nurmi esittelemässä matkapuvustoaan Helsingin Seurahuoneella. Ruskeakuvioinen leninki on Kirjokangas Oy:n mallistoa (Helsinki 28.8.1959). Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Seppo Saves/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-18211_4.tif

Miss Suomi Tarja Nurmi (s. 1938) kaunotarten juhlassa ravintola Fenniassa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 15.2.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-15927_1.tif

Miss Suomi Tarja Nurmi (s. 1938) nousemassa Kar Airin bussiin lähteäkseen Suomi Seuran vieraaksi Tukholmaan edustamaan suomalaista ja turkulaista naiskauneutta. Tarja Nurmi oli miss Suomi kaksi vuotta peräkkäin. Hän esiintyi myös Suomi-filmeissä: mm. elokuvassa Molskis, sanoi Eemeli, molskis! Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 27.2.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-16066_3.tif

Juuri valittu vuoden 1957 Miss Suomi, Marita Lindahl (s. 1938) mietteliäänä kukkineen ja pokaaleineen.

Neiti Lindahl oli ammatiltaan pedikyristi eli jalkojenhoitaja.

Samana vuonna Marita Lindahl voitti Miss Maailma -kilpailun Lontoossa
ja oli Miss Eurooppa -kilpailussa ensimmäinen perintöprinsessa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto
Kuva on otettu Helsingissä 27.1.1957

Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7769_7.tif

Vuoden 1956 Miss Suomi, Sirpa Koivu (s. 1938), rokokooasuisine avustajineen valmistautumassa kruunaamaan seuraajansa vuoden 1957 Miss Suomi -kisoissa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 27.1.1957. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7769_6.tif

Miss Suomi -kilpailujen kolme kauneinta vuonna 1957, vasemmalla ensimmäinen perintöprinsessa Aira Ikävalko, Miss Suomi Marita Lindahl ja toinen perintöprinsessa Saara Turunen (Helsinki 27.1.1957).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Reijo Forsberg/Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-7769_2.tif

Ohjaaja Aarne Tarkas ja elokuvan Nina ja Erik sankaripari, Martti Katajisto ja Pirkko Mannola.

Aarne Tarkas (s. 1923) on käsikirjoittanut 35 elokuvakäsikirjoitusta, mm. elokuvat Radio tekee murron (1951), Yö on pitkä (1952) ja Olemme kaikki syyllisiä (1954) sekä joitakin tv-sarjoja. Hän ohjasi mm. elokuvat Ei ruumiita makuuhuoneeseen (1959), Isaskar keturin ihmeelliset seikkailut (1960), Oksat pois (1961) sekä Herra sotaministeri (1967).

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

– Mitä sinä teet? Kysyi isä tyttäreltään.
– Kuutamoa vain katselen.
– Sano sille kuutamolle, että ottaa moponsa ja ajaa tiehensä!

cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, Helsinki 9.2.1960.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-20235_1.tif

Ranskalaisia laulelmia esittänyt viihdelaulajatar Seija Lampila (1936-) esiintyi mm. Onni Gideonin, Toivo Kärjen ja Kullervo Linnan orkestereissa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma 28.9.1959. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-10080_1.tif

Näyttelijäpariskunta Irja ja Matti Ranin olivat vuonna 1959 lähdössä kesäkiertueelle.
Näytelmä oli William Gibsonin "Kaksi kiikkulaudalla".
Sitä esitettiin tuolloin elokuun loppuun saakka kymmenillä paikkakunnilla.
(Helsinki 15.6.1959).

Teatterineuvos Matti Ranin (1926-2013) oli kansallisteatterin näyttelijä,
joka esiintyi useissa elokuvissa ja televisiosarjoissa.
Hän oli vänrikki Kariluoto elokuvassa Tuntematon sotilas
ja kirkkoherra Salpakari elokuvissa Täällä Pohjantähden alla sekä Akseli ja Elina.
Komisario Palmu-elokuvissa hän näytteli lain ylioppilasta.
Vaimonsa Irjan (1950-1995) kanssa hän pyöritti 27 vuotta Kasper-nukketeatteria.
Se tuli koko kansalle tunnetuksi television lastenohjelmissa,
kun vuonna 1960 alettiin lähettää lastenohjelmaa nimeltä Raninien tv-perhe.
Sen ajan lapset tunnistavat Kasper-nuken huudahduksen Trai trai trallallaa!

cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-17390_1.tif, Kuvia kaikille -sivusto

Kansallisteatterin näyttelijä, kotimaisen elokuvan sankaritar Ansa Ikonenvalmistautui 25-vuotistaiteilijajuhlaansa
tarjoamalla kahvia lehdistölle (Helsinki 11.11.1960).
Ikonen näytteli Kansallisteatterissa 44 vuotta.

Ansa Ikonen (1913-1989) esiintyi yli 30 elokuvassa, mm. Vaimoke, Kulkurin valssi, Rakas lurjus, Kaikki rakastavat,
Vaivaisukon morsian.Hän oli naimisissa näyttelijä Jalmari Rinteen (1893–1985) kanssa.
Sekä heidän yhteisistä lapsistaan Katriinasta ja Marjatasta että Rinteen ensimmäisen avioliiton lapsista
Tommista, Tiinasta ja Tanelista tuli kaikista näyttelijöitä.

Sananlasku
Kylmä kahvi kaunistaa.
...muttei sekään ihmeitä tee.
...mutta maha ei kestä niin paljoa kuin naama vaatisi.

Sitaatti
Juhla ilman täytekakkua on vain palaveri.
- Kristiina Ruotsila, kotitalousopettaja

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc Valokuvaaja Martti Brandt/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-23214_1.tif

Kansallisteatterin näyttelijä Tea Ista.

Tea Ista (1932-2014) esiintyi teatterissa, elokuvissa ja televisiosarjoissa.
Hänen nimeään käytetään paljon ristisanatehtävissä.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Martti Halme/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 31.3.1960. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-20831_1.tif

Vuoden 1961 Eurovision laulukilpailun Suomen edustajaksi valittiin sävelmä "Valoa ikkunassa". Laulun esitti Laila Kinnunen (1939-2000) ja sen oli säveltänyt Eino Hurme. Laulukilpailu järjestettiin Cannesissa Ranskassa. (Helsinki 13.2.1961). Laulaja Milana Misic on Laila Kinnusen tytär. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r61-24300_1.tif

Miss Suomi Pirkko Mannola on palannut kotiin Miss Eurooppa -kilpailuista Turkista (Helsinki 6.9.1958). Neiti Mannola sijoittui viidenneksi.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13046_3.tif

Näyttelijä Siiri Angerkoski (1902-1971) panee pasianssia kotonaan.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 3.3.1950. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r50-1237_3.tif

Taiteilija Kylli Kosken näyttely avattiin Tornin ateljeebaarissa maaliskuussa 1962. Kuvaamataidonopettaja Kylli Koski (1906-1997) löydettiin mukaan television lastenohjelmaan jo television koelähetysvaiheessa 1957. Ensimmäisiä lastenohjelmia olivat Kärpänen (1957), Satusivellin (1962) ja Tenavakanava. Kuuluttaja Teija Sopasen vanhemmat olivat Kylli Kosken ystäviä, joten kuuluttaessaan Sopanen käytti luontevasti nimitystä Kylli-täti. Nimi vakiintui nopeasti kaikkien käyttöön. Kylli-täti kertoi lempeitä tarinoita vangitsevalla tyylillä ja kuvitti niitä sitä mukaa satusiveltimellään suurelle paperille. Hänen satusormuksensa kilahdus ja herkät akvarellit ovat painuneet lukuisten suomalaisten muistoihin pysyvästi. Monena vuotena televisiossa nähtiin joulurauhan julistuksen jälkeen Kylli-tädin piirtämä ja kertoma joulusatu. Kylli Koskesta on tehty tv-dokumentti Kyllin elämää (54 min) ja Anja Lanér on kirjoittanut viisi hänen elämästään kertovaa kirjaa:

Ruusuillatanssija, Kylli-täti – elämäntaiteilija, WSOY 1989 Kyllin kanssa kasvotusten, WSOY 1993 Kylli ja Antti, Kylli-täti kertoo, Gummerus 1994 Sanat kuin elämänilo, Kylli Kosken elämänfilosofia, WSOY 1996 Kylli ja isä, Kylli-täti kertoo, Kylli Koski seura, Pilot-kustantamo 2008

Kylli-täti kertoo -kirjat sisältävät lyhyitä, helppolukuisia tarinoita, jotka sopivat muistelukeskusteluiden alkuvirikkeeksi. YLE:n Elävässä aristossa on tallessa nauhoituksia, joissa Kylli-täti piirtää:

• Joulukalenteri
• Joulusatu
• Kissa, hiiri ja punainen kana
• Lucia
• Mitä metsässä tapahtuu?
• Pilven prinsessa
• Teppo ja pyrstötähti

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Valokuvaaja Heikki Savolainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma. Helsinki 5.3.1962 Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r62-30241_1.tif

Runoilija, kirjailija ja suomentajaAila Meriluoto (1924 - 2019)

Aila Meriluodon runoteos Lasimaalaus oli ilmestynyt jouluksi 1946,
reilu kuukausi ennen tämän kuvan ottamista.

Aila Meriluoto julkaisi noin 30 teosta.

Runokokoelmia: Lasimaalaus, Sairas tyttö tanssii, Pahat unet, Portaat, Asumattomiin, Tuoddaris, Silmämitta, Elämästä, Varokaa putoilevia enkeleitä, Talvikaupunki, Ruusujen sota, Kimeä metsä, Kootut runot, Miehen muotoinen aukko, Tämä täyteys, tämä paino

Elämäkerrallisia teoksia: Lauri Viita, legenda jo eläessään, Lasimaalauksen läpi. Päiväkirja vuosilta 1944–47, Vaarallista kokea. Päiväkirja vuosilta 1953–1975, Mekko meni taululle, Tältä kohtaa. Päiväkirja vuosilta 1975–2004 (toim. Anna-Liisa Haavikko).

Romaaneja: Peter-Peter: Erään rakkauden asiapaperit, myöhemmin nimellä Peter-Peter, Kotimaa kuin mies, Sisar vesi, veli tuli

Lasten- ja nuortenkirjoja: Pommorommo, Ateljee Katariina, Meidän linna, Vihreä tukka

Aila Meriluoto sai lukuisia palkintoja ja tunnustuksia:
Valtion kirjallisuuspalkinnon kolme kertaa, Kalevi Jäntin palkinnon, F. E. Sillanpää -palkinnon, V. A. Koskenniemi -palkinnon, Pro Finlandia -mitalin, Valtion kirjallisuuspalkinnon kääntäjälle, Suomen kirjailijaliiton tunnustuspalkinnon, Savonia-kirjallisuuspalkinnon, Yleisradion Tanssiva karhu -palkinnon sekä Aleksis Kiven palkinnon.

Meriluoto solmi avioliiton kirjailija Lauri Viidan kanssa vuonna 1948.
Se kesti kahdeksan vuotta ja sinä aikana he saivat neljä lasta
Ursulan, Petrin, Samulin ja Aijan.

Meriluoto sai Valtion taiteilijaeläkkeen 1986.

Oman kirjailijauransa lisäksi Meriluoto suomensi muun muassa Rilkeä,
Goethea, Shakespearea ja Dickinsonia.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma, Helsinki 7.2.1947.
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r47-514B_2.tif

Ansa Ikonen, Tauno Palon moninkertainen vastanäyttelijä elokuvissa
ja teatterissa onnittelemassa lämpimästi päivänsankaria.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Rakkautta on silloin, kun näkee jonkun,
mutta se tuntuukin mahassa.
- Sofia 5 v.

Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 25.10.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-13625_5.tif

Saksalainen laulajatar Zarah Leander esiintyi vuonna 1957 seitsemättä kesää Linnanmäellä (Helsinki 24.8.1957). Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Teppo Palho/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r57-9556_1.tif

Kansallisteatterin monipuolinen näyttelijä Eeva-Kaarina Volanen (1921-1999) tutkimassa roolivihkoaan (Helsinki 14.2.1949). Volaselle myönnettiin akateemikon arvo ja hänet nimitettiin myös taitelijaprofessoriksi. Hän oli taitava runonlausuja ja esiintyi teatterin lisäksi radiossa ja televisiossa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r49-1039_1.tif

Näyttelijä Ella Eronen (1900-1987) poseeramassa kotonaan muotokuvansa vierellä (Helsinki 3.8.1959).

Ella Eronen oli kansallisteatterin näyttelijä, joka muistetaan diivan elkeistään.
Hän tuli kuuluisaksi esittämällä J. L. Runebergin runon Vårt land
Tukholman stadionilla helmikuun kovassa pakkasessa 1940.
Sen jälkeen Suomen hyväksi suoritettu keräys oli tuottoisa.
Tilaisuuden jälkeen järjestettiin vielä 60 varainkeräystilaisuutta eri puolilla Ruotsia.
Ella Eronen esiintyi niissä kaikissa ja sodan puristuksessa ollut Suomi sai kipeästi tarvitsemiaan varoja.

Maamme-laulu Ella Erosen lausumana löytyy YLE:n Elävästä arkistosta.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r59-17933_6.tif

Suomen Hollywood-tähti, näyttelijä ja balettitanssija Taina Elg (s. 1930)
saapui SAS:n koneella Tukholman kautta vierailulle Suomeen.

Ulkonäkö on tärkeä ruumiinosa.
- Elisabet 6 v.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen / Erkki Viitasalo /Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Helsinki 28.8.1958. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r58-12962_2.tif

Näyttelijä Siiri Angerkoski (1902-1971) poseeraa kulhoineen omassa keittiössään vuonna 1950.

Siiri Angerkoski näytteli yli sadassa elokuvassa: mm. Asessorin naishuolet,
Lentävä kalakukko, Muhoksen Mimmi, Rovaniemen markkinoilla.

Hän esitti Pekka Puupään Justiina-vaimoa ja Suomisen perheen kotiapulaista.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma.
Helsinki 3.3.1950. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r50-1237_2.tif

Vuonna 1955 valmistuneessa Alvar Aallon suunnittelemassa Rautatalossa avattiin vuonna 1960 pysyvä taideteollisuusnäyttely, jossa esiteltiin myös Maija Isolan painettuja kankaita. Kuvassa rouva Maj Ara puhelimessa. Helsinki 8.6.1960. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Mauri Vuorinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21619_2.tif

Helsingin vanhimpiin ostoskeskuksiin kuuluva Kulosaaren ostoskeskus valmistui vuonna 1959. Palveluliikkeitä Kulosaaren vuonna 1960 vielä uudessa ostoskeskuksessa edusti kampaamo, missä neiti Maija-Liisa Kinnunen oli viimeistelemässä paikkoja ennen asiakkaiden tuloa. Helsinki 31.10.1960. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto 20-luvulla naiset leikkauttivat polkkatukkia. 30-luvulla naisten hiukset laitettiin pehmeille laineille ja miesten hiukset leikattiin takaa ja sivuilta lyhyiksi. Kampaajan koulutus kestää nykyään 3 vuotta. Lisäksi voi suorittaa Kampaajamestarin erikoisammattitutkinnon. Kuva cc Valokuvaaja Eero Häyrinen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-23082.tif

Kesäpäivän viettoa Hietalahden uimarannalla Helsingissä heinäkuussa 1960. Helsinki 16.7.1960. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Valokuvaaja Urpo Rouhiainen/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r60-21929_4.tif http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/

Myynnissä munkkirinkilöitä, viinereitä ja leipiä. Ruisreikäleipä tehdään perinteisesti taikinajuureen, mutta hiivaakin saatetaan käyttää. Reikä tasoittaa kypsymistä, mutta sitä on tarvittu myös leipien orteen ripustamista varten. Hiivaleipätehdään hiivaleipäjauhoista, nesteenä maitoa tai piimää. Taikinanostatetaan hiivalla. Kakko on ohra- ja vehnäjauhoistaleivottu länsisuomalainen leipä. Pohjois-Suomessa rieska on ohut vaalea leipä, jota ei nostateta lainkaan. Etelä-Savolainen rieska muistuttaa pannukakkua. Kakkois-Suomessa rieskaksi kutsutaan paksuhkoa hiivaleipää.

Sananlasku Leipä miehen tiellä pitää. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

LEIPÄKEITTO Kuivahtaneista ranskanleivän palasista voi tehdä keittoa. Paloittele leipä japaahda palaset. Laita astiaan. Kaada päällekiehuvaa vettä ja anna seistä 10 minuuttia. Siivilöi ja lisää sokeria, kermaa ja jotakin maustetta. Kuva CC Outi Mäki

Vastaleivottu, lämpimänä voilla voideltuleipä katoaa yleensä nopeasti herkuttelijoiden suihin. Kuvassa vanha, yhdestä puusta veistetty taikinakaukalo. Kuva cc Outi Mäki

Leivinuunin kokoa on usein kuvailtu kertomalla,
kuinka monta leipää siinä mahtuu kerralla paistumaan:
5, 6 tai 7 leivän uuni.

Runo
Soudetaan Sorolaan,
pitkä on matka tätilään.
Täti leipoi suuren leivän,
pani paljo voita päälle.

Mummo se herkkuja paistaa,
tekisi mieleni maistaa.

_{Kuva cc Outi Mäki}