Kuvat

Suomen Gummitehdas OY:n valmistamaa kotisuihkua mainostettiin saunan korvikkeena.
Sitä suositeltiin käytettäväksi makuuhuoneessa, keittiössä, heinäniityllä ja urheiluharjoitusten jälkeen.
Kotisuihkun etuina mainostettiin roiskumattomuutta ja tukan säilymistä kuivana.
Sanko täytettiin lämpimällä vedellä ja nostettiin pään yläpuolelle.
Johtoletkun pää upotettiin astiaan ja suihkurengas asetettiin olkapäille.
Hana aukaistiin ohjeiden mukaisesti, jolloin vesi valui vartaloa pitkin pesusoikkoon tai maahan.

Kuva kuuluu sarjaan Arjen esineitä vuosien takaa.

Kuva © Emilia Nieminen

Naiset nostavat heinää seipäälle 1940-luvulla.

Kuuntele rauhallista hevosvetoisen niittokoneen raksutusta.

Janojuomana hikisellä heinäpellolla oli usein kannullinen kotikaljaa.
Siitä sai samalla vähän energiaakin.
Päiväkahvit juotiin heinäpellon reunalla.

Heinäntekopäivän jälkeen saunottiin ja uitiin.

Vastaleikatun heinän tuoksu kuuluu monen iäkkään ihmisen lapsuusmuistoihin.
Samoin paljaita jalkapohjia pistelevät heinänkorret.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_2.tif http://kuviakaikille.valokuvataiteenmuseo.fi/

Vastavalittu Suomen tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi ja valtioneuvoksetar Alli Paasikivi, keskellä presidentin tytär, arkkitehti Annikki Paasikivi. Paasikivellä oli ensimmäisen vaimonsa Annan kanssa neljä lasta. Anna kuoli 1931 ja kolme vuotta myöhemmin Paasikivi solmi avioliiton Allin kanssa. Suomen armeijan lyhyitä videoita 1940-luvulta: kuvia voi katsoa diaesityksenä, jonka kuvien vaihtumisaikataulun voi itse asettaa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 9.3.1946. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r46-445_2.tif

Suomen seitsemäs presidentti J.K. Paasikivi ja rouva Alli Paasikivi onnittelukukkineen valitsijamiesvaalin ratkettua. Helsinki 15.2.1950. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r50-1218_4.tif

Presidentti J.K. Paasikivi saattaa rouva Sylvi Kekkosen Valtiosaliin Neuvostoliiton presidentin Kliment Voroshilovin kunniaksi järjestetyille päivällisille. Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 16 luvussa 4. Paasikivestä Kekkoseen. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: D2004_17_r1_r56-6433_5_j1

Tasavallan seitsemäs presidentti J.K. Paasikivi (1870-1956)ja rouva Alli Paasikivi tutustuvat Ateneumissa avattuun Albert Edelfeltin satavuotisnäyttelyyn. Oppaina tohtori Aune Lindström (toinen oik.) ja rehtori Aarne Heinonen (oik.). Paasikiven presidenttikausi oli 1946–1956.

Helsinki 1.10.1954.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r54-2446_1.tif

Vastavalittu tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen poikansa Matin ja tämän puolison Marjan kanssa kotonaan Kampinkatu 4:ssä. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Helsinki 15.2.1956. Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-4995_13.tif

Vastavalittu tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen ottavat vastaan lehdistön ja onnitteluja kotonaan Kampinkatu 4:ssä. Helsinki 15.2.1956. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r56-4995_12.tif

Wäinö Sola esittää (1926) Oskar Merikannon säveltämän ja P.J. Hannikaisen sanoittamanlaulun Sä kasvoit neito kaunoinen (Raita tietokanta).

Sanonta
Kotini on linnani.

Kiinalainen sananlasku
Jos haluat olla onnellinen tunnin, ota päiväunet.
Jos haluat olla onnellinen päivän, mene kalaan.
Jos haluat olla onnellinen vuoden, peri omaisuutta.
Jos haluat olla onnellinen koko loppuelämäsi, auta muita.

Aforismi
Älä turmele sitä, mitä sinulla on
haluamalla sitä, mitä ei ole.
Huomaa, mitä sinulla nyt on.
Se oli kerran niiden asioiden joukossa,
mistä vain uneksit.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Helluntain Helkajuhlissa Sääksmäen pitäjän Ritvalan kylän neidot kulkevat
kansallispuvut päällä reitin Helkavuorelle laulaen helkavirsiä.
Nykyään Ritvalan kylä on osa Valkeakosken kaupunkia.

Tapa on Suomen vanhin perinnejuhla.
Sen arvellaan alkaneen jo 1100-1200-luvulla.

Kuvassa keksimmäisellä tytöllä on Sääksmäen kansallispuku.
Se on sama kuin Paula-tytön työasu.

Vuodesta 1910 alkaen Helkajuhlan järjestämisestä on vastannut Ritvalan Nuorisoseura.
Nuorisoseura lainaa kansallispukuja niille,
joilla ei ole omaa.
Tavalla tai toisella koko kylä on tapahtumassa mukana.
Perinteen opettaminen kuuluu myös kyläkoulun opetussuunnitelmaan.
Kansantansseja, helkavirsiä ja muuta ohjelmaa harjoitellaan
musiikin, liikunnan ja äidinkielen tunneilla
Se on osa opetussuunnitelman kohtaa kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys.

Vanha suomalainen tyttöjen laulu

Kasvoi Suomen rannalla se ympyriäinen nauris.
Tämä likka on lihava ja punaposki, kaunis.

Minä olen nätti tyttö, nätin pojan kukka.
Eipä minussa mennytkänä mamman vaivat hukkaan.

Nätti likka liian nuori olen minä aina.
Kulta käypi katsomassa joka sunnuntaina.

Jos oisiki nyt lauantai ja huomenna oisi pyhä,
ja kulta tulis kirkkohon, se oisi vallan hyvä.

Minä itse ihana, minun kultani kaunis.
Kunpa äiti luvan antais, pari oisi valmis.

Pieni lintu siivillänsä hoitaa poikiansa.
Niin mun oisi ollakseni oman kullan kanssa.

Enpä erii kullastani, enpä perhanaksi.
Ennen meri mustaksi muuttuu, kivet kirjavaksi.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Suomen kansallispukukeskus sijaitsee Jyväskylässä Suomen käsityön museossa. Kansallispukujen kuvat ovat netissä keskuksen sivuilla. Helmitrad. sottiisi, Larsen, Willy (sov.); Larsen, Willy (esitt.); Tolonen, O. (esitt.) (1926) Raita - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä. Eveliina-polkka, trad polkka, Larsen, Willy (esitt.); Tolonen, O. (esitt.) (1926) Raita - musiikkia vanhoilta äänilevyiltä. Iltamat-nimellä kutsuttiin ennen ohjelmallisia illanviettotilaisuuksia, jotka oli tarkoitettu eri sukupolville. Niitä on järjestetty 1800-luvulta asti. Tavoitteita olivatvalistus, sivistys ja virkistys. Kylätoimikunnat ja järjestöt, urheiluseurat, työväenyhdistykset ja muut yhdistykset sekäosuuskauppaliikekin järjestivät iltamia. Usein tapahtumaan sisältyi puheita, runonlausuntaa, voimisteluesityksiä, sketsejä, leikkejä, yhteislauluja ja lopuksi tanssia. Vuonna 1954 Suomessa järjestettiintuhansia iltamia. Ammattikorkeakoulujen Theseuksesta löytyy iltama-aiheisia opinnäytetöitä. Iltamien järjestämiseen tarvitaan yleisön ja esiintyjien lisäksijärjestysmiehiä jakahvinkaatajia. Kirjallisuutta kansantansseista. Kansantanssimusiikkia kuunneltavina MIDI-tiedostoina

Kasku - Mitä ihmettä vanhat mummot tekee päivätansseissa? - Ne ottaa tilaisuudesta vaarin.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Äiti ja tytär puolukkametsässä Kuva © Sastamala Visual Oy

Sananlasku
Syö vellii, niin jaksat yöllä kellii.

Kuva © Sastamala Visual Oy

Karjalainen isoäiti lastenlastensa kanssa uuden kodin ovella Marttilan invalidikylässä, Helsingissä 2.5.1941. Pitäjänmäen invalidikylän rakentamisesta huolehti Punainen Risti. Rakennusmateriaaleja saatiin Ruotsista. Monet asukkaat olivat siirtoväkeä Karjalasta. Sodan alta evakuoitu henkilö on evakko. Talvisodan, jatkosadan ja Lapin sodan takia Karjalasta ja Lapista siirrettiin muualle Suomeen noin 420000 henkilöä eli 11% silloisesta väkiluvusta.

Lapsen suusta Ala-asteen koevastauksesta: - Vanhoilla ihmisillä on aaltoja kasvoissa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r41-444B_4.tif

Uuden Suomen kummiperheen emäntä laittaa ruokaa.
Perheen kuopus kopassaan lieden lämmössä 1940-luvulla.

Puuhella oli ennen kodin sydän.
Sillä tehtiin ruuat ja lämmitettiin vedet.
Keittiö tai tupa lämpisi nopeasti siinä samalla.
Iso puuhella oli paikoilleen muurattu.
Se sijoitettiin leivinuunin yhteyteen.
Monessa hellassa oli Högforsin valurautainen elementti.
Se upotetaan muurattuun jalustaan.
Huuva muurattiin hellan päälle.

Kuvan kaltaisissa suurissa helloissa oli usein takana syvennys,
jossa saattoi kovilla pakkasilla nukkua mukavan lämpimässä.
Vähintään sen paikan valloitti kissa.

Savupellejä oli useampia ja niistä vain yksi oli kerrallaan auki.
Kesäpelti päästi savukaasut suoraan piippuun.
Paistopelti ohjasi kaasut uunin ympäri.
Talvipelti pakotti savukaasut kiertämään muurissa niin,
että tiilet lämpenivät ja lämmittivät kotia.

Pienemmissä tiloissa oli myös peltikuorisia omilla jaloillaan seisovia
ja tulenkestävällä massalla vahvistettuja liesiä.
Luukut olivat valurautaa.

Hellan kyljessä oli kuparinen säiliö veden lämmittämiseen.
Sen lisäksi hellan suurimman levyn päällä pidettiin
jatkuvasti kookasta vesikattilaa.

Edelleen monella kesämökillä on puuhella
ja sen virittelyä pidetään rentouttavana puuhana
- kunhan hormi on kuiva ja vetää hyvin.

Kehtolaulu(Raita tietokanta).

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi.
Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Vanha tuutulaulu
Tuuti, tuuti lasta,
kissa tuli vastaan.
Kissa hyppäs kiikun päälle
ja kiikutteli lasta.

Elämänohje
Tee työtä kuin eläisit ikuisesti,
rakasta kuin kuolisit huomenna.

Sananlasku
Joka keitetyn paistaa, se makean maistaa.

Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_3.tif

Uuden Suomen kummiperheen emäntä lehmineen navetan edustalla 1940-luvulla.

Sotien jälkeen monet tahot järjestivät keräyksiä huono-osaisten hyväksi.
Uusi Suomi valitsi kummiperheen, jolle kerättiin rahaa lukijoilta.

Selkoteksti Lapsuuden kesät maaseudulla (3 sivua)

Kasku
- Mitä tapahtuu, kun lehmä istuu dekkarin päälle?
- Jännitys tiivistyy.

Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma
Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r40-49-131_6.tif
Kuvia kaikille -sivusto

Hevosen perässä oli leveä harava, haravakone. Hevosen kävellessä harava keräsi kasan heiniä, nousi ylös ja aloitti uuden kasan keräämisen. Kuvassa mies tupakka suussa ohjaa hevosta, mikä on kevyttä työtä ja naiset nostavat heinää seipäille, joka on aika raskasta työtä.

Sananlasku Ahkeruus on onnen äiti, sillä on vara vaivassakin.

Vanha loru Amalia armas, kippuravarvas, käsillänsä käveli ja heiniä söi.

Tästä lorusta on paljon muunnelmia. Tempon tavaratalo avattiin Tampereella 1939. Tempo mainosti: Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?

Kuva on kirjassa Muistoissamme 50-luku sivulla 20 luvussa 6. Ahkeraa työntekoa. Suomen valokuvataiteen museo, Kuvia kaikille -sivusto Kuva cc Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma Kuvan tunnus museon kokoelmissa: d2004_17_r1_r42-102_1.tif