Tutkimustuloksia

Taide on yksi ihmisen perustarpeista

Ateneumin taidemuseo avattiin yleisölle vuonna 1888, jolloin Suomessa tiede ja taide miellettiin yhteiseksi sivistykselliseksi pääomaksi ja osaksi nuoren kansakunnan sivistyskulttuuria. Nykyään on alettu uudelleen ymmärtää taiteen ja tieteen merkitys yhtä hyvin luovan ajattelun lähteenä kuin suoraan ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Taiteen avulla voidaan sietää, tukea ja säädellä omia tunteita. Taiteella on ihmisen elämää parantava ja hoitava vaikutus. Maalausten voima liittyy niiden herättämiin tunteisiin, empatiaan ja samaistumiseen. Taiteilla on positiivisia vaikutuksia niin fyysiseen terveyteen kuin mielenterveyteenkin. Näitä voidaan selittää aistien aktivoitumisella, sosiaalisella kanssakäymisellä ja fyysisellä aktiivisuudella. Taide antaa elämään merkitystä.

Ateneumin taidemuseon johtajan Marja Sakarin kirjoitus (2 sivua) Duodecim-lehdessä: Taide on perustarve.

Taidenäyttelyissä ja museoissa käynnit lisäävät yhteisöllistä aktiivisuutta

Amerikkalaiset aikuiset, jotka kävivät museoissa ja taidenäyttelyissä sekä osallistuivat elävän taiteen esityksiin, osallistuivat muita todennäköisemmin myös yhteisöllisiin tapahtumiin. Taiteen ja kirjallisuuden harrastajat osallistuivat muita todennäköisemmin urheilutapahtumiin ja yhteisöllisen taiteen tekemiseen.

Iyendar, Sunil & Nichols, Bonnie (2009): Art-Goers in Their Communities: Patterns of Civic and Social Engagement. National Endowment for the Arts (NEA) Research Note #98. Washington DC.

Taiteen katsominen vilkastuttaa aivoverenkiertoa

Brittilehti The Telegraph kertoo Lontoon University Collegen kokeesta, jossa joukko vapaaehtoisia koehenkilöitä pyydettiin katsomaan kuvataiteen mestareiden maalauksia. Samalla koehenkilöiden aivoja tutkittiin. Kokeessa selvisi, että kauneimmat maalaukset lisäsivät aivojen verenkiertoa merkittävästi, jopa saman verran kuin rakastetun ihmisen tuijottaminen.
Aivojen mielihyväkeskus aktivoituu huomattavasti, kun ihminen katsoo maalausta – oli se sitten maisema, asetelma, abstrakti kuva tai muotokuva. Kokeeseen osallistui joitakin kymmeniä ihmistä, joilla kellään ei ollut taiteen erityistuntemusta eikä harrastusta alalle. Aivoja tutkittiin kokeen aikana magneettikuvauksen avulla. Kuvataiteen voimallinen vaikutus yllätti. Lähde: YLE uutiset

Taiteen hyvinvointivaikutuksista

Helena Malmivirta kävi läpi 49 tutkimusartikkelia, jotka koskivat niitä hyvinvointivaikutuksia, joita taide tuottaa ikäihmisille. Maalaamisella, tanssilla, musiikin kuuntelulla, soittamisella, laulamisella, tarinoiden kertomisella ja kirjoittamisella sekä valokuvien katsomisella todettiin olevan yhteyttä aivojen eri alueiden aktivoitumiseen ja joustavana säilymiseen. Tutkimukset osoittivat, että osallistuminen aktiivisesti tavoitteelliseen ja riittävän haasteelliseen taidetoimintaan voi edistää kognitiivista toimintakykyä. Tanssi, musiikki, teatteri tai visuaalinen taide herättelevät moniaistisesti saaden aikaan keskittymistä ja oppimista, joilla näyttäisi olevan yhteys elämänhallintaan ja kykyyn elää itsenäisesti pidempään. Merkitystä on myös sillä, että taiteen muoto on itselle mieluisa. On tärkeää, että osallistuminen on helppoa ja tapahtuu lähiyhteisössä. Niiden ikäihmisten minäkuvassa, jotka osallistuivat tanssin, musiikin ja teatterin interventioihin, havaittiin positiivista muutosta. Myönteinen minäkuva on vähemmän herkkä stressille ja edesauttaa vastoinkäymisten torjumisessa. Toim. Lehikoinen, Kai & Vanhanen, Elise (2017): Taide ja hyvinvointi. Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. ArtsEqual, Taideyliopisto, Kokos-julkaisusarja 1/2007. Kirja sisältää kirjoitukset Helena Malmivirta: Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin (sivut 47-58) sekä Liisa Laitinen: Taide, taiteellinen toiminta ja mielenterveys. (sivut 85-) Kirja on ArtsEqual research initiative -hankkeen koostama tutkimuskatsaus, johon on tiivistetty viime vuosien merkittävimpiä tutkimustuloksia taiteen hyvinvointivaikutuksista.

Kaattari, Minna & Suksi, Ismo (toim. 2019): Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjinä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmän raportti ja jatkotoimenpide-ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:34.

Malmivirta, Helena (2019): Mehän tullaan tänne siksi, ettei sairauksista tarvitse puhua. Tarkastelussa Auralan Setlementti ry:n Dikare-toiminnan Etsi, Sommittele, Rytmitä -kuvataideryhmän +60-vuotiaiden osallistujien kokemukset. Auralan Setlementti.