Kirjaesittelyt

Tämä Apetta aivoille – aivopähkinöistä ruokaohjeisiin -kirja on tehty Apetta aivoille – avaimia aivoterveyteen -hankkeessa.
Se on ollut Keski-Suomen Muistiyhdistyksen sekä Keski-Suomen Sydänpiirin yhteishanke (2017–2019).
STEA:n rahoittaman hankkeen tavoitteena oli edistää yli 50-vuotiaiden maaseutumaisten alueiden asukkaiden aivo- ja sydänterveyttä.

Tekijät Marianna Ikonen, Johanna Lahtinen, Kirsi Kauko & Christina Mantsinen, julkaisija Keski-Suomen Muistiyhdistys ry, 2020.

Tämä menetelmämanuaali sisältää käyttöohjeet Apetta aivoille -hankkeen materiaaleihin. Hanke on Keski-Suomen Muistiyhdistyksen ja Keski-Suomen Sydänpiirin yhteinen. Tavoitteena on vahvistaa valmiuksia aivoterveyden edistämisessä ja muistsairauksien ehkäisyssä. Materiaaleja löytyy Vahvikkeen Aivojumppa- ja Terveys-laatikoista. Ne saa listattua ruudun yläreunan hakutoiminnolla sanalla Apetta tai sanoilla Apetta aivoille. Hankkeen nettisivut

• Noppapeli
• Sananselitys
• Kuvanselitys
• Mikä kuvia yhdistää?
• Pulmailurata
• Kuvasanavihje: muodosta kuvista yhdyssana
• Ruokakortit: Nimi ja asia Paikka ja asia
• Terveysaakkoset (56 sivua) ISOT KIRJAIMET oppaan tehtävään numero 5. Leikkaa logot pois.
• Muistiharjoitus Reseptitarina kaalilaatikosta

Kanta-Hämeen POLKKA -hankkeessa (2009 – 2011) kehitetty toimintamalli, jossa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen ympäristöön pyritään liittämään ajatus esteettömyydestä ja virikkeellisyydestä – ja ottamaan ne käyttöön. Lisäksi tavoitteena on hyödyntää myös jo olemassa olevaa hyvinvointiteknologiaa.
Opas sisältää koulutusmallin, jonka avulla kuntoutuksen ammattilainen, esimerkiksi fysioterapeutti tai kuntohoitaja, voi viedä toimintakykyä tukevaa toimintamallia hoitoyksiköihin.

Tämä opas on vastaus hoitohenkilökunnan ja omaisten tarpeeseen saada konkreettisia työkaluja hoivakotien arjen rikastuttamiseksi. Salon Muistiyhdistys kokosi moniaistisia, muistoja ja tunteita herättäviä, yhteisten kokemusten jakamiseen kannustavia toimintoja ja ryhmitteli ne osa-alueiksi arjen askareet, ruoka, mielenrauha ja aistit, luonto, kirjallisuus, kuvataide, liikunta, musiikki, valokuva ja kädentaidot.

Oppaassa on malli vuosikellon tekemisestä. Vuosikello on visuaalinen toimintasuunnitelma juhlapäivineen.

Keravalainen Talkoorengas tuotti Nostalgia-projektissaan ryhmänohjauksesta kiinnostuneille kansion, joka tukee ja rohkaisee vapaaehtoiseen ryhmänohjaukseen. Kansion ideat ja menetelmät ovat helposti ja pienellä rahalla toteutettavissa ja osallistujien kunto voi olla hyvinkin heikko. Kansio sisältää askartelua, jumppaa, piirustusta/maalausta, muistelua ja retkien järjestämistä Kansion lopussa on liite ”Ryhmänohjauksen perusteet”, joka kannattaa kerrata ennen ryhmän aloittamista. Osio sopii myös koulutusmateriaalin perusteeksi.

Avaimia omaisten ja henkilökunnan hyvään vuorovaikutukseen Uppsalankaaressa on Kanta-Hämeen POLKKA -hankkeen (2009 – 2011 ) tuotos. "Ihmisen tausta on tunnettava, jotta voimme kohdata hänet yksilönä ja kunnioittaa hänen toivomuksiaan. Omaiset ovat merkittävässä roolissa vanhuuden edetessä, kun ikäihminen siirtyy laitokseen tutusta ympäristöstä, tuttujen ihmisten keskeltä, pois kodistaan ja perheensä luota. Vuorovaikutus on aina kahdensuuntainen ja jatkuvasti muuttuva ilmiö. Me kaikki saamme olla mukana kehittämässä yhteistä vuorovaikutustamme."

Elämä on arjen hetkissä -opas esittelee toimintamallin, jonka avulla arkea voi elävöittää pitkäaikaishoivan yksiköissä. Toimintamalli sisältää mm. voimavaroihin keskittyvää työpajatyöskentelyä yksikön työntekijöille, yhdyshenkilöiden koulutusta ja omaisten illan. Opas on osa Polkka-hanketta (2009–2011). Sen kirjoittaja on Taina Laakso.

Kirja kuvaa Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa Elämänkulku ja ikäpolvet -tutkimus- ja kehittämishanketta, joka toteutettiin Vanhustyön keskusliitossa vuosina 2011–2013. Hankkeessa pohdittiin tutkimuksen ja käytännön keinoin ikäpolvien välisiä suhteita ja niiden jännitteitä sekä mahdollisuuksia kaventaa ikäryhmien välisiä kuiluja. Tutkimusosuudessa kerättiin ja analysoitiin tietoa siitä, miten eri ikäpolvien ihmiset jäsentävät elämänkulkua ja omaa paikkaansa sukupolvien ketjussa sekä miten he suhtautuvat itseään nuorempiin ja vanhempiin ikäpolviin.

Käytännössä eri-ikäisten ihmisten välistä kanssakäymistä lisättiinmm. Neljän polven treffit -haastekampanjallaja levitettiin tietoa eri ikäpolvia yhdistävän toiminnan mahdollisuuksista.Kampanja toteutettiinAktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisena teemavuonna 2012.

Ympäri Suomea kokeiltuja hyviä käytäntöjä kutenSuomen kielen keskustelukerhot, kotikäynnit, keskustelut, kriisiapu, yhteistyö sidosryhmien kanssa, toimintaryhmät jne.

Neljän polven treffit -haastekampanjan teemoina vuonna 2012 olivat ruoka ja perinteet, liikunta ja kulttuuri. Teemojen yhteinen viesti oli, että ne yhdistävät ihmisiä ikään katsomatta ja niiden ympärillä voi tehdä yhdessä mukavia asioita.

Tähän dokumenttiin on listattu näiden kolmen teeman mukaan esimerkkejä siitä, mitä eri-ikäiset ihmiset voisivat yhdessä tehdä.

Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton Etsivä mieli -projektissa (2012 – 2016) kerättiin ryhmätoiminnassa hyviksi todettuja menetelmiä, jotka kokoavat ikääntyneitä yhteen lisäten osallisuutta ja hyvinvointia. Anu Kuikka kokosi tähän Ideoita ikääntyneiden ryhmille -oppaaseen nämä 27 toimintaideaa helposti selattaviksi ja käyttöön viriteltäviksi kuvauksiksi.

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan Ideoita kerhoryhmiin- teemakooste vuosilta 2005–2013.

Vahvikkeen Vuodenajat sisältävät ideoita ja teemoja tästä koosteesta.

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan kerhoryhmien ohjelmista koottuja teemoja vuodesta 2014 alkaen. Kerhot toimivat Helsingissä. Päivitetty 2018

Ikääntyvät maahanmuuttajat -verkosto projektin (2003–2005) loppuraportti kirjoittanut Hilkka Linderborg

Vanhustyön keskusliiton Elämänkulku ja ikäpolvet -hankkeessa tuotettu opas sisältää esimerkkejä ja vinkkejä Neljän polven treffien järjestämiseksi seurassasi, kylässäsi, koulussasi tai missä tahansa toimitkin.

Helena Miettisen toimittama kirja inkeriläisten tarinallisesta identiteetistä, muistelutyöstä, tarinatyynyistä, taiteen ja käsityön keinoin kerrotuista elämänmuistoista.

Päivi Kuosmasen, Satu Pekkarisen ja Tuulikki Norrlinin kirjoittama raportti Tikutus-hankkeesta (2014). Hankkeessa kehitettiin ja kokeiltiin Muistelu-tikkua sekä rakennettiin muistelutyötä ja muistojen tallentamista helpottamaan nettipohjainen muisteluohjelma työkalu.

Opas hoivakodin vapaaehtoiselle on Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:n 16-sivuinen, tiivis ja selkeäsanainen vihkonen vapaaehtoisuuden peruskysymyksistä.

Opas on suunnattu lähinnä hoivakotiympäristöön, mutta sitä voi soveltaa myös ikäihmisten ystävätoimintaan.

Yksittäiset kappaleet voi tilata maksutta. Suuremmista tilauksista peritään postimaksu painon mukaan + 5€ toimitusmaksu.

Jumppaa aivojasi -harjoitekirjan tavoite on innostaa ikääntyneitä harjoittamaan aivojaan ja kiinnittämään huomiota aivoterveyden edistämiseen.
Kirjassa on itsenäisesti, kaksin sekä ryhmässä tehtäviä harjoituksia sekä vinkkejä siitä, miten aivojen hyvinvointia voi vaalia. Opas sopii ikääntyneiden palveluyksiköiden ja eläkeläisjärjestöjen käyttöön.

Kirjan ovat toteuttaneet Espoon kaupungin vanhusten palvelut, Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma sekä Metropolian geronomin tutkinto-ohjelma.
Harjoitteita on testattu ja muokattu yhdessä espoolaisten senioreiden kanssa.

Jumppaa aivojasi -kirjaa on jaossa maksutta Espoon kaupungin palvelukeskuksissa ja yhteispalvelupisteissä.

Kanta-Hämeen POLKKA -hankkeessa (2009 – 2011)kehitetty omaisyhteistyön toimintamalli vanhuspalvelussa. Kehittämisen tavoitteena oli mm. omaisten ja ammattihenkilöstön välisen yhteistyön edistäminen ja omaisen roolin selkeyttäminen osana vanhuksen hoivan ja hoidon kokonaisuutta. Omaisen kertomia tietoja asukkaan elämänhistoriasta hyödynnettiin hoitotyössä ja asukkaan hyvinvointia edistettiin yksinkertaisin keinoin.

Käsikirja sisältää suosituksia, ohjeita, vihjeitä, opetus- sekä oppiaineistoa ikäpolvien välisen mediaprojektin toteuttamiseen. Käsikirja syntyi Euroopan Unionin elinikäisen oppimisen ohjelmassa (2009 - 2010). Tavoitteena oli kehittää kursseja ja toteutustapoja, jotka edistävät kommunikaatiota ikäpolvien välillä aktiivisen mediatyön avulla. Kurssiesimerkit ja –suunnitelmat ovat vapaasti käytettävissä ei-kaupallisiin tarkoituksiin.

Kanta-Hämeen POLKKA -hankkeen (2009 – 2011) tuotos, jossa kuvataan kuntouttavan työotteen osaamiskartoitusta,arjen aktivointisuunnitelman tekemistä, henkilöstön ja omaisten välisen yhteistyönsekäomaisteniltojen kehittämistä ja kuntoutumisen edistämiseen liittyvää koulututusta.

Eija Kaskiharjun & Helena Sarjakosken (2008) käytännönläheiseen oppaaseen Kulttuuriketju – pieniä suuria asioita ja hyviä käytäntöjä kulttuuritoiminnan järjestämiseksi hoitopaikoissa on koottu hyviksi todettuja käytäntöjä ja tapoja sekä kulttuuritapahtumien toteuttajien että henkilökunnan näkökulmasta.

Hankkeessa luotiinpaikallisiin resursseihin pohjautuva, tietoa ja toimintaa yhdistävä täydennyskoulutus sosiaali- ja terveysalan työntekijöille. Hankkeen kolme keskeisintä tavoitetta olivat

• taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantuminen ja hyödynnettävyyden lisääntyminen sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavissa organisaatioissa
• sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kuntouttavan työotteen kehittyminen taiteen ja kulttuurin keinoin
• paikalliseen yhteistyöhön pohjautuvan sosiaali-, terveys- ja kulttuurialaa yhdistävän toimintamallin luominen.
  

Minna Elorannan ja Tarja Järvisen opinnäytetyöHumanistisen ammattikorkeakoulun Kulttuurituotannon koulutusohjelmassa.

Kehittämistyö mallinsi, kuinka kuntouttavaa kulttuuripalvelua voidaan tuottaa ikääntyneille sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan välisenä yhteistyönä. Lähtökohtana oli asiakaslähtöisen palvelun kehittäminen moniammatillisena ja poikkihallinnollisena, eli sosiokulttuurisena yhteistoimintana kunnan organisaatiossa.

Opinnäytetyön tilaaja oli Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Kehittämistyö vastasi kaupungin tunnustettuihin kehittämistarpeisiin:

• saada aikaan muutos kulttuuripalvelujen tuottamiseen ikääntyneille tamperelaisille,
• varautuminen palvelutarpeen määrän kasvuun sekä
• palvelujen kokonaiskustannuksien tehokas hallinta.

Muutosta tarvittiin ikääntyneiden kulttuuripalvelujen tuottamisen sektoroituneisuuteen sekä asiakaslähtöisyyden ja kustannustehokkuuden lisäämiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli mallintaa tuottamisen rakenne operatiivisella ja hallinnollisella tasolla sekä saada ikääntyneille tarjottava kuntouttava kulttuuritoiminta tuotteeksi Tampereen kaupungin tilaajan ja tuottajan väliseen palvelusopimukseen.

Taiteen edistämiskeskus kartoitti (2014), millaisia hyviä käytäntöjä, toiminta- ja rahoitusmalleja eri puolilla Suomea on syntynyt taiteen ammattilaisen työllistymiseksi vanhustyössä ja miten nämä mallit ovat jatkuneet hankkeiden jälkeen. Erityisesti etsittiin henkkeita, joilla on ollut jatkuvuutta kokeilujakson jälkeen ja toiminta on pystytty viemään osaksi rakenteita, siihen on sitouduttu ja toimintakulttuuria on pystytty muuttamaan.

Kimmokkeena selvitykselle oli sekä taiteen ja kulttuurin että sosiaali- ja terveysalan kentiltä kantautunut huoli siitä,miten hankkeiden tulokset ja hyvät käytännöt leviäisivät valtakunnalliseen tietoisuuteen. Selvitystä varten haastateltiin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, taiteilijoita, hanketyöntekijöitä, projektipäälliköitä, oppilaitosten edustajia, kouluttajia, tutkijoita sekä kaupunkien ja kuntien kulttuuripalveluiden edustajia.

Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön tukemiseksi on koottu kulttuurisen seniori- ja vanhustyön valtakunnallista verkostoa.

Kanta-Hämeen POLKKA -hankkeessa (2009 – 2011) tuotettu opas. Oppaassa on ikäihmisille suunnatunmuistelutyön perusteita, metodeja ja kuvataideterapeuttisia menetelmiä ryhmiin ja yksilötyöskentelyyn.

Susanna Sovion kirjoittaman oppaan tavoitteet limittyvät näihin Väli-Suomen IKÄKASTE –hankkeen tavoitteisiin:

• Asiakaslähtöisyyden ja ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen.
• Henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja henkilöstön saatavuuden turvaaminen.
• Hyvinvointia ja terveyttä edistävä ja ylläpitävä ympäristö.

Opas tarjoaa selkeät ohjeet viiteen erilaiseen kuvataiteen työhön. Ohjeissa on otettu huomioon osallistujien mahdolliset toimintarajoitteet ja vaihteleva osaamisen taso. Teemana on luonto. Oppaan taitto on kokonaisuuksien selkeyden vuoksi tehty aukeama kerrallaan, joten aukaise opas kuvaruudun alareunan Avaa-nappulasta. Sen jälkeen näkymää voi tarvittaessa suurentaa ja liikuttaa ruudulla alapalkista. Jos haluat tulostaa oppaan yksipuoleisena, tee se tästä.

Eläkkeensaajien Keskusliiton Elinvoimaa –hankkeessa (2013) tuotettu työkirja on tarkoitettu EKL Elinvoimaa -hankkeessa (2012–2016) koulutetuille vertaisohjaajille tukemaan kerhotoiminnan ohjaamista. Kirjassa käydään läpi Elinvoimaa-kerhotoiminnan käynnistämiseen liittyviä näkökulmia ja vinkkejä, sekä ideoidaan kerhotoiminnan sisältöjä. Kirja antaa vinkkejä myös Käskynkkä-ystävätoiminnan käynnistämiseen omassa EKL-yhdistyksessä tai muussa ikäihmisten yhdistystoiminnassa.

Tämä opas kertoo Likellä®-kerhojen käynnistämisestä ja niissä vapaaehtoisena toimimisesta.

Likellä®-kerhot muotoutuvat osallistujien ja toimintaympäristöjen mukaan kukin omanlaisekseen. Opas kuvaa periaatteita ja toimintatapoja, joiden on todettu edistävän hyväksyvän ja turvallisen yhteisön luomista sekä mielekästä kerhotoimintaa.

Ulla Eloniemi-Sulkava • Niina Savikko (toim.)
MielenMuutos pitkäaikaishoidossa
Käytösoireiden hoidosta muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen tukemiseen
Vanhustyön keskusliiton julkaisuja 2011

Muistaakseni laulan -musiikkituokioiden järjestäminen on ohjaajan opas, jonka ovat kirjoittaneet Sari Laitinen, Jennie Lillandt, Ava Numminen ja Merja Kurki.

Miina Sillanpään Säätiön Muistaakseni laulan -hanke kehitti muistisairaan ja hänen omaistensa, hoitajiensa ja vapaaehtoisten työntekijöiden käyttöön musiikkipohjaisia kuntoutusmenetelmiä. Tavoitteena oli helpottaa sairastuneen ja häntä lähellä olevien henkilöiden välistä vuorovaikutusta sekä ylläpitää sairastuneen henkilön elämän arvokkuutta ja toimintakykyä. Tarkoituksena oli myös helpottaa hoitohenkilöstön työtä vaikeissa hoitotilanteissa. Laulua ja elämänkaaren varrelta tutun musiikin kuuntelua hyödyntävät mallit rikastuttavat hoitokäytäntöjä ja ne voidaan toteuttaa hoitotyössä ilman lisäresursseja.

Miina Sillanpään Säätiön julkaisuja B:35 (2011)

Kerttu Lehto yhdisti muistelutyön ja larppauksen sekä koosti helppokäyttöisen menetelmäoppaan, jotta samoilla periaatteilla voitaisiin toteuttaa elämyksellisiä, muistelua kutkuttavia tapahtumia kaikkialla. Opas on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat kiinnostuneet taide- ja/tai pelilähtöisistä menetelmistä, ovat kiinnostuneita muistelutilaisuuden järjestämisestä ja ohjaamisesta tai haluavat perehtyä larpin menetelmälliseen käyttöön.

Opas on julkaistu 2019 Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n Elinvoimaa-toiminnassa ja suunnattu ikääntyvien ryhmille.

Kirjoittaneet dementianeuvoja-kouluttaja Pirkko Telaranta ja lääketieteen toimittaja Maarit Huovinen. Tekstin on tarkistanut neurologi Kati Juva.

Opas on kaksikielinen: venäjäksi ja suomeksi.

Opas muistitiedon keruusta ja muisteluhaastatteluiden tekemisestä vanhustyössä.

Opas on tehty Museoviraston rahoittamassa Tornionlaakson maakuntamuseon ja Ammattiopisto Lappian yhteisessä hyvinvointialan yhteistyöhankkeessa. Muistitietoaineistoa kerättiinKemi‐Tornio ‐alueen vanhusten työelämästä elämäkerrallisten muisteluhaastattelujen keinoin.

Aino-Liisa Turpeisen ja Elina Virtasen sosiaalialan opinnäytetyö, jossa tavoitteena oli lähentää sukupolvia toisiinsa tukemalla lastenlasten ja isovanhempien välistä vuorovaikutusta. Tytöille ja isoäideilleperustettiin ryhmä, joka kokoontui neljä kertaa. Ryhmässä toteutettiin luovia toimintamuotoja, joita olivat kädentaidot, musiikki, draama ja kirjoittaminen. Näin edistettiin voimaantumista ja osallisuutta, ehkäistiin syrjäytymistä ja lisättiin hyvinvointia. Kerhokertojen perusteella laadittiin ryhmänohjaajille ja toimeksiantajalle toimintakansio, jota voidaan käyttää lapsi-isovanhempiryhmien lisäksi muissakin ryhmissä.

Tarja Levon ja Anu Kuikan kirjoittama opas kuvaa yli 65-vuotiaille tarkoitettua tarinallista ja toiminnallista ryhmätoimintaa. Sen tavoitteena on nostaa esille osallistujien positiivisia kokemuksia elämän varrelta. Toiminta koostuu kahdeksasta tapaamiskerrasta, joiden aikana osallistujat voivat muistellavarhaislapsuutta, kouluikää, nuoruutta, aikuisuutta,keski-ikää ja vanhuutta. Kirjaan kuuluu 10 irrallista, erilaista kotitalon kuvaa (ks. s. 23)ja 4 kaksipuoleista muistelukuvaa (ks. s. 33). Opas on tuotettu Eläkeliiton TunneMieli-, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Etsivä mieli-,Eläkkeensaajien Keskusliiton Elinvoimaa- ja Suomen Mielenterveysseuran Mirakle–projektien yhteistyönä tavoitteena ikäihmisten mielen hyvinvoinnin edistäminen. Opasta voi tilata rajoitetusti info(at)elakeliitto.fi.

Kanta-Hämeen POLKKA -hankkeessa (2009 – 2011) kehitetty toimintamalli, jossa järjestetään musiikin käyttöön liittyvääkoulutusta. Koulutus sisälsi osa-alueet: musiikin vaikutus ja käyttö hoitotyössä,kouluttajan ohjaama musiikkitoimintaryhmä,koulutettavien ohjaama musiikkitoimintaryhmä sekäkoulutuksen yhteenveto.

kirj. Sari Takala ja Mervi Rossi

Ikääntyvien maahanmuuttajien hoidon ja palvelujen kohtaamisesta sekä paluumuuttajavanhusten palvelutarpeista ja odotuksista seurakuntaa kohtaan.

Alueellinen yhteistoiminta ja verkostoituminen ovat avainsanoja suunniteltaessa ikääntyville maahanmuuttajille kohdennettuja palveluja.

Tämä opas on tarkoitettu työvälineeksi ja ideapankiksi kerho-ohjaajille, joiden ryhmissä on näkövammaisia henkilöitä.
Oppaan sisältö on suunniteltu iäkkäitä kerholaisia silmällä pitäen, mutta sisältöä voi toki soveltaa monenlaisille ryhmille.
Oppaasta löytyy vinkkejä myös huonokuuloisen sekä muistioireisen osallistujan huomioimiseen ryhmässä.

Metropolian (AMK) geronomiopiskelijat ovat tehneet yhdessä Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminnan kanssa tämän Osallistavan ohjaajan oppaan. Se on vapaasti tulostettavissa. Oppaaseen liittyy ennustajaeukon pussi -piirrokset, ennustajaeukon pussi -valokuvat, sekä Unelmapelin kysymyskortit.

FT Marja Saarenheimon esitys Elämänkulku ja ikäpolvet -hankkeesta.

20 diaa

Tämä kuvataiteen luovien menetelmien ohjausopas on laadittu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan muistiyhdistys ry:n Kortteleihin kulttuuria- hankkeen kanssa. Opas sopii siten ennaltaehkäisevään muistityöhön. Ohjeet sopivat toteutettavaksi ikäihmisten ryhmätoiminnoissa, myös monenlaisissa asumisyksiköissä. Nämä ideat on helppo ja nopea toteuttaa. Tarvittavia materiaaleja on helposti saatavilla. Luova toiminta kasvattaa sosiaalista pääomaa, tarjoaa osallisuuden kokemuksia ja vahvistaa pystyvyyden tunnetta sekä itseilmaisua.

Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa viemään ulos heidät, jotka eivät pääse retkelle omin voimin. Vie isovanhemmat metsään. Etene riittävän hitaasti, kulje käsikynkässä ja kuuntele vanhusta. Tai auta naapurin mummo pihakeinuun. Tässä luontopolkumateriaalissa on kymmenen erilaista aisteja, ajattelua ja liikkumista virittävää luontorastia.

Luonto lisää kaiken ikäisten hyvinvointia. Luonnossa oleminen alentaa tutkitusti verenpainetta ja vähentää lihasjännitystä, laukaisee stressiä ja elvyttää kognitiivisia kykyjä. Ihmisten välinen myönteinen yhteyskin näyttää lisääntyvän viherympäristössä.

Suomen luonnon päivä elokuun lopulla on Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen luontopalvelujen sekä Biologian ja maantieteen opettajien liiton yhteishanke.

Jatta Kurpan kirjoittama (2009) Perehdytyskansio kulttuurityötä ikäihmisten parissa tekeville on taiteilijoille ja kulttuurityöstä vastaavalle hoitohenkilökunnalle suunnattu perehdytyskansio. Se on koottu Rauman seudulla käynnissä olleen Kulttuurilaturin toiminnan avuksi. Kansio antaa toimintavinkkejä samankaltaiseen toimintaan ryhtyville sekä vinkkejä vastata mahdollisesti esiin nouseviin kysymyksiin. Näin työskentely helpottuu ja jokainen taho pystyy omalta kohdaltaan paremmin vastaamaan asiakkaan – tässä tapauksessa ikäihmisen – tarpeisiin. Kulttuuripalvelun tulee olla korkeatasoista asiakaspalvelua, jossa on otettava huomioon samat lainalaisuudet kuin asiakaspalvelutilanteessa yleensä niin tuottajan, vastaanottajan kuin tuotteen osalta.

Kansio on osa Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopintojen opinnäytetyötä.

Pieniä tekoja, isoja iloja – lämminhenkisiä kertomuksia ja upeita runoja ”Pieniä tekoja, isoja iloja” kirjan sisältö etenee aikajärjestyksessä. Sen sata sivua koostuu 30 lyhyehköstä kertomuksesta ja 7 pitkästä runosta, jotka täydentävät ja avartavat tiettyjen kertomusten sisältöjä. Tarinat ovat helppolukuisia ja huumoripitoisia. Kertojan ote on lämminhenkinen ja hämmästyttävän hyvin hän on muistanut vuosikymmenien takaisiakin tapahtumia, paikoin tarkastikin. Kerronnan kieli on eläväistä ja havainnollista, jolloin lukijalle syntyy runsaasti mielikuvia tapahtumista ja ihmisistä. Se inspiroi lukijaa ja pitää yllä mielenkiintoa. Rakkaus runoihin ja lausuntaan kestänyt 75 vuotta Kirjan kirjoittajalla Raili Erosella on runsas ja monipuolinen harrastusten, sekä vapaaehtoistyön kirjo. Tekemisien eri lajeista saa kohtalaisen läpileikkauksen, kun silmäilee kirjan sisällysluetteloa. Hän on kertonut ja kirjoittanut koko elämänsä ajan. Runoja, näytelmiä, kertomuksia ja kirjoittaa edelleen. Jo pikkutyttönä hän keksi tarinoita, joita kertoi kahdelle nuoremmalle veljelleen. Omien sanojensa mukaan runolausunta on Railille kaikkein rakkain harrastus ja ollut jo 75:n vuoden ajan. Häntä on myös kaikkien ikäkausien aikana kutsuttu esiintymään satoihin ja mitä erilaisimpiin tilaisuuksiin. Hän on lausunut runon jopa juhlassa, jossa itse presidentti Urho Kekkonen puhui. Se oli Eino Leinon Tyyrin tyttö. Presidentti tuli väliajalla kiittämään hyvästä esityksestä. Toinen ikimuistoinen esiintyminen oli Heurekassa, Isovanhempien juhlassa. Joitakin esimerkkejä esiintymispaikoista: koulujen juhlat, erilaisten yhdistysten tapahtumat, kilpailut, kotona asuvien vanhusten televisiot, Vantaan ja Keravan palvelutalot ja vanhainkodit, Heureka, Keuda-sali, Tikkurilan kansalaisopiston tapahtumat, Järvenpään runokahvila, Korso jne. Keravalla myös ainakin näissä: Keravan Lausujien ohjelmat, Karjala-Seuran ja eläkeläisjärjestöjen tilaisuudet, Armas-festivaalin palvelutalokierrokset, Kerava60+ tilaisuudet, Katupappila, runomikki (Open Mic) kirjastolla. Runomummot Raili kehitti ystävänsä Kaarinan kanssa konseptin ”Runomummot” joina he kiersivät esiintymässä Vantaan palvelutaloissa ja vanhainkodeissa useana vuotena. Sitten syntyi idea runokahvilasta ja kaksikko käynnisti sen 2004 sopimuksella seurakunnan kahvilan kanssa Korsoon. Siellä kävivät kuukausittain esiintymässä noin viiden vuoden ajan. Korsossa toimi noina aikoina myös ikääntyneiden runopiiri Railin vetämänä. Runokahvila päättyi 2013, kun Raili muutti Keravalle. Runopiirin vetämistä hän jatkoi senkin jälkeen vuoteen 2019. Se puolestaan päättyi osallistujien vanhennuttua. Pian sen jälkeen Railin rakas kollega Kaarina menehtyi vakavaan sairauteen. Rakkaisiin luoviin harrastuksiin kuuluu myös käsityöt. Niitä Raili on tehnyt runsaasti vuosikymmenien aikana. Kirjan luvussa ”Käsityöt kiinnostavat” hän erittelee kaikki lajit, joita tehnyt kangaspuilla sekä kutoen. Teatteria Tikkurilassa ja Korsossa Näytteleminen alkoi jo lapsena runojen esittämisen ohessa. Pikkuveljien kanssa kotona esityksiä, joissa vanhemmat yleisönä ja joskus naapureita. Kansakoulun alettua esiintyi koulunäytelmissä. Myös kerhojen ja myöhemmin nuorisoseuran, sekä kansanopiston kevät- ja joulujuhlat, iltamat, sekä maakunnan kattavat lukuisat kulttuurikilpailut tulivat tutuiksi. Jälkimmäisissä hän taisi esittää lähinnä lausuntaa. Tunnettu, harrastajapohjainen Tikkurilan Teatteri ry ilmoitti 2006 lehdessä, että   perustaa oman ryhmän seniori-ikäisille. Toimipaikkana on kulttuurikeskus Vernissa. Ryhmään valittiin 12 henkilöä, joista Raili yhtenä. Siitä alkoi hänen mukaansa 6 vuotta kestänyt ”ihana retki teatterin maailmaan”. Tuon mainion ryhmän nimeksi tuli ”Virtuoosit”. Kirjassa hän esitteleekin kuusi näytelmää, joiden sisällöistä kolme luotiin itse ryhmässä ja ohjaajan avulla. Näytelmien nimet: Vispilänkauppaa ja vitamiineja / Suvisembalot / Hölmöläiset / Neljättä viedään / Kissa ulos / Latu. Raili on myös yksin kirjoittanut 10 pienehköä näytelmää. Raili on ohjannutkin neljä näytelmää Korson Eläkeläisille ja lausuntaa runopiirille. Hän on tehnyt standup -komiikkaakin Korson Kaisana ja Keravan Kerttuna. Innovatiivinen ote tapahtumien kehittämisessä Railin luovuus ja innovatiivinen kekseliäisyys ilmenee myös erilaisten hankkeiden, tapahtumien ja toiminnan kehittämisissä järjestöissä. Mm. Neuvokkaat Naiset – ryhmän, sekä Korson Marttojen ideoijana. Esimerkkinä Joulupolku Korson Ankkapuistoon: Kun oli saatu mukaan yhteistyöhön 19 järjestöä sekä Vantaan kaupunki, niin ”Joulupolku” tapahtuma sovellettiin Korson Ankkapuistoon ensi kerran 1998. Siitä syntyi suosittu jokavuotinen tapahtuma. Raili oli mukana 16 vuotta yhtenä luovista valmistelijoista, vetäjänä 6 vuotta ja joulupukin muorina vieläpä 2022. Usein myös lumiukon rooleissa. Hän kertoi myös lapsille tarinoita, toteutti askartelun keinoin mm. tonttulan ja mökkikylän. Lapsille tarinoita ja muu lasten kanssa tekeminen Omat lapset ja lapsenlapset ovat tietysti aikanaan saaneet osansa äidin ja mummin kertomuksista. Raili on kertonut lukuisille lapsiryhmille tarinoita ja satuja, sekä vetänyt muutakin toimintaa sieltä alkaen, kun kävi vielä ansiotyössä. Myös satujumppaa alle kouluikäisille, alakoululaisille hiihdon opettamista, Ankkalammen Joulupolun eri-ikäisten lapsiryhmien ohjaamista jne. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen Mummu-vierailuilla alkoi olla kysyntää: Vantaan kaupungin lasten kesäleirit, lapsi-mummo -tapahtumaan lukemaan tarinoita Lasten taidefestivaalille Hämeenlinnaan jne. Myöhemmin Keravalla vierailut esim. Sompion päiväkodissa, Killan koulussa ym. Sompion koulun 7. luokkalaisille hän opetti Karjalan piirakoiden tekoa. Nuoruuden aikaa, opinnot, perhe, kotitalon rakentaminen Kirjassa on tietoa myös Railin nuoruudesta synnyinseudullaan, avioitumisesta ja perhe-elämästä. Kansakoulun jälkeen seurasi opinnot Niittylahden kansanopistossa. Siellä hän sai ensimmäisen vuoden päätteeksi 300 mk stipendinkin koulun parhaana oppilaana. Hän osallistui myös aktiivisesti oppilaskunnan toimintaan, sekä kulttuuriesitysten järjestämiseen opiston tapahtumissa. Ammattiin hän opiskeli Joensuun kauppakoulussa. Pyhäselän maisemista löytyi myös aviomies Lauri, jonka kanssa perusti perheen. Sitten tuli muutto Vantaalle 1963 ja lapset Hannu sekä Maarit syntyivät. Perheen yhteisiä harrastuksia olivat esim pyöräily ja hiihtäminen. Pyörällä tehtiin piknik-retkiä Keski-Uudenmaan alueella. Raili itse on ollut melkoinen pyöräilijä, tehnyt jopa satojen kilometrien matkoja. Aikamoisia hiihtäjiä myös olleet koko perhe. Kilpailuihinkin osallistuivat sekä pohjoisessa isojen ryhmien laturetkiin. Melkoinen urakka oli myös omakotitalon rakentaminen Korsoon ja kesämökin Puulavedelle. Matkailu avartaa, korona ja Ukrainan sota Luvussa ”Matkailu avartaa” Raili kertoo miten ihana seikkailu oli se, kun pikkutyttönä pääsi äidin kanssa Joensuuhun käymään. Myöhemmin tulikin käytyä Joensuuta paljon kauempana. Raili on matkustellut elämänsä aikana varsin runsaasti ja eri puolille maailmaa. Kaikkiin maanosiin ja jopa 38:n maahan. Niitä ikimuistoisia käyntejä eri maissa hän kuvailee kirjassa värikkäästi. Ensimmäisen ulkomaanmatkan teki miehensä kanssa vuonna 1959. Suomen halki Hammerfestiin ja sieltä Norjan länsirannikkoa alaspäin. Sitten koko perheen kesken eli myös lapset mukana, tehtiin monta matkaa. Myöhemmin syntyi äiti-tytär malli, jolloin matkoilla eri maihin asuivat usein perhemajoituksissa. Matka-tarinoihin liittyy myös pelottavaan, ”läheltä piti” – tilanteeseen joutuminen New Yorkin terrori-iskun aikaan 2011. Raili oli siellä tyttärensä luona vierailulla juuri noihin aikoihin ja halusi tutustua kuuluisiin, korkeisiin tornitaloihin Manhattanin Etelä-osissa. Onneksi ehtivät aiotun käyntipäivän aamuna kuulla iskusta uutisista. Muistamme kaikki miten korona-aika pysäytti yhteiskunnan 2020. Raili kommentoi kokemusta kirjan saman nimisessä luvussa, sekä myös runon ”Paha korona” avulla. Kuvailee siinä mm. miten korona häneltä vei hukkaan osan kallisarvoisista viimeisistä vuosista. Myös Ukrainan sotaa hän kommentoi sota- ja pula-ajan lapsena kokeneen näkökulmasta. Mitä ikääntyneelle virtuoosille kuuluu nyt Keravalaisille Raili onkin tullut melko tutuksi esiintymisistään. Viime aikoina hän on vähentänyt niitä ja osallistumista jonkin verran, mutta ainakin kirjoittaminen jatkuu edelleen aktiivisesti. Hän on osallistunut myös Hyvinvointiakatemian kirjoittajaryhmään 7 vuotta. Tuo ”Kypsät kynäilijät” ryhmä on kokoontunut kirjaston Parvi-tilassa siitä alkaen, kun koko Vapaaehtoisen hyvinvointityön keskuksen toiminta loppui syksyllä 2022. Kirjan saatavuus Tiedustelut: Raili Eronen, puh 040-0665398 Teksti: Marjasinikka Väänänen

Arja Jämsénin, Johanna Karppisen ja Anna-Maija Pitkäsen toimittamajulkaisu sisältää mielenterveyskuntoutujien ja muistisairaiden omaisten tarpeisiin kehitettyjä menetelmiä, joita voi hyvin soveltaa muissakin ryhmissä. Kehittämistyöhön osallistui myös tanssitaiteilija, musiikkiterapeutti ja kuvataiteilija. Näiden menetelmien ohjaajalta ei edellytetä luovien menetelmien erityisasiantuntemusta.Lähtökohtana on ”tavalliselle ihmiselle tavallisen ihmisen taidoin”. Julkaisu sisältää omaisten maalauksia ja kirjoituksia.

Kirjaa on saatavana myös painettuna www.pkmuistiry.fija www.tukitupa.fi.

Maija Hansenin kirjoittama Hyvinvointitreenit kuvaa mielenterveyttä edistävää toimintaa.

Hyvinvointitreenit tarjoavat mielekästä toimintaa ja virkistystä lisäten elämäniloa, innostusta ja mielen hyvinvointia. Treenitauttavat oivaltamaan toinen toisestaan saatavan voiman merkitystä ja löytämään myös omia voimavaroja. Tutustutaan kotiseutuun, paikallisiin nähtävyyksiin ja kulttuuriin, liikutaan, herätellään uusia ajatuksia ja elämyksiä, muistellaan.

Hyvinvointitreenit ovat hyväksi muistisairaille: muistot ja laulujen sanat tulevat mieleen ja edistävät omaa hyvinvointia. Ryhmässä oman paikan löytyminen lähentää ja syntyy uusiakin ystävyyssuhteita.

Hilkka Linderborg kirjoitti vuonna 2012 kirjan ikääntyvien somalimiesten ryhmätoiminnasta. Kirja liittyy Vanhustyön keskusliiton IkäMAMU-hankkeeseen.

Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeessa toteutettiin 12 pilottihanketta, joissa luotiin uusia taiteeseen ja kulttuuriin pohjautuvia hyvinvointipalveluja ja kehitettiin kulttuuri-, sosiaali- ja terveyssektoreiden välistä yhteistyötä. Pilottien aiheita olivat kulttuurikaveri, taideapteekki ja kulttuurireseptit, kulttuurikaruselli K-65, ETT erikoistietotoimisto, kylille kulttuuria, sosiaalinen sirkus, voimauttava valokuva, koululaisten järjestämää musiikki- ja virkistystoimintaa ikäihmisten palvelutalon asukkaille, lavan taikaa, loistobussi, Loistavaa! - tapahtumakonsepti, Lakrits – hyvinvoinnin lähikauppa, kulttuuriraitti, Radio Valo, kuvionuotit, Lucia-mummo, meidän bussi, digitaaliset kulttuuripalvelut, Riemu-ryhmä sekä palvelumuotoilua ja musiikkia.
Hankkeen toteutti Etelä-Pohjanmaan liitto ja sitä tuki Opetus- ja kulttuuriministeriö, Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto sekä Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (SÖFUK).

KONST, KULTUR, VÄLFÄRD - God praxis och goda handlingsmodeller

Taideaviisi – vinkkejä arjen kulttuurisiin hetkiin on Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen Kortteleihin kulttuuria sekä Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Kulttuuria minulle -hankkeiden yhdessä tuottama 36-sivuinen tiivis, helppolukuinen ja monipuolinen vinkkikokoelma, kuinka arkea voidaan elävöittää ja hyvinvointia lisätä taiteen ja kulttuurin keinoin. Nämä hankkeet olivat osa Elämänote-ohjelmaa, joka oli ikäihmisten osallisuutta ja elämänhallintaa edistävä ohjelma vuosina 2019-2021 (yhteensä mukana 20 hanketta).

Taideaviisi sopii käytettäväksi yksin, kaksin ja ryhmän kanssa.

KULTA, kulttuuria ja taidetta ikäihmisille -hankkeen tarkoituksena oli tukea ja elvyttää erityisesti hoito- ja hoivapalveluyksiköissä asuvien senioreiden taide- ja kulttuuriharrastustoimintaa. Kultaverkosto koostui viidestätoista etelä-savolaisesta ammattitaiteilijasta, jotka edustivat eri taiteenaloja. Taiteilijat tarjosivat kulttuuripalveluja erikuntoisille laitoksissa tai kotona asuville ikäihmisille. Palvelut olivat esimerkiksi taidetyöpajoja, yhteisöllistä taidetoimintaa ja valmiita esityksiä.

Hankkeen vaikutuksiin kohdistui erillinen tutkimushanke (2012-2013), jonka toteutti valtiot. tohtori Hanna-Liisa Liikanen. Tutkimuksella selvitettiin, miten kulttuuri- ja taidetoiminta vaikuttaa hoito- ja hoivahenkilöstön työhyvinvointiin, työkykyyn, työympäristöön sekä työtapoihin. KULTA-tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena oli erityisesti, siirtyvätkö vaikutukset myös työympäristöön, jos henkilöstölle luodaan mahdollisuus jatkaa mielekkääksi kokemaansa kulttuuriharrastustoimintaa myös työaikana ja työympäristössä.

Tämän maakunnallisen hankkeen rahoitti Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto.

Tämä kirja kertoo Euroopan aluekehitysrahaston Pumppu-hankkeen yhdestä osiosta. Siinä keskityttiin aivoterveyttä ja muistin toimintaa edistäviin taide- ja kulttuurilähtöisiin palveluihin. Hankkeessa kehitettiin neljä ennaltaehkäisevää palvelumallia 65-75-vuotiaille. Ne löytyvät kirjasta sivuilta:

Palvelumalli 1.Mitä haluan elämästäni muistaa? s.49
Palvelumalli 2. Keltainen tupa ja perunamaa s.91
Palvelumalli 3. Muistojen näyttämö s.130
Palvelumalli 4. KehoNero s.170

Kirja on paksu ja siinä on paljon värikuvia, joten latautumista joutuu odottelemaan. Käytä tarvittaessa alhaalla olevaa oranssia Avaa-linkkiä.

Taiteesta ja kulttuurista avaimia aivoterveyteen -tutkimus- ja kehitystyössä kuvataan neljä aivoterveyttä edistävää palvelumallia. Lisäksi kuvataan palvelumallien sisältöjä teoreettisesti jäsennettyinä ja luodaan siltaa taiteen, kulttuurin ja aivoterveyden välille.

Hanna-Liisa Liikasen kirjoittama raportti Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia - ehdotus toiminta- ohjelmaksi 2010 - 2014 on Opetusministeriön julkaisuja 2010:1.
Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmaehdotuksen tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kulttuurin ja taiteen keinoin sekä osallisuuden lisääminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Ohjelman kolme painopistealuetta ovat:

1) kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä,
2) taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja
3) työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin.Raportissa on lueteltu 18 toimenpide-ehdotusta, joiden avulla voidaan edistää terveyttä ja hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin.

Raportti sisältää mm. tiiviin kuvauksen taide- ja kulttuurilähtöisistä menetelmistä (s. 38-40) sekä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja (s. 68-71).

Aktiivinen osallistuminen ja mielekäs tekeminen ovat onnistuneen ikääntymisen keskeisiä tekijöitä. Tässä oppaassa kuvataan, miten taloyhtiössä voidaanjärjestäätoimintaa, jokaturvaa mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa: iäkäs asukas otetaan mukaan kehittämään itseensä kohdistuvia palveluja, suunnittelemaan niiden toteutusta, arvioimaan tarvittavia voimavaroja ja asettamaan laatutavoitteita. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskiössä ovatitsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tunteentukeminen, lihaskuntoa ja tasapainoaistia vahvistavien ja ylläpitävien liikuntamahdollisuuksien lisääminen.

Seniorisäätiössä koottu tapakulttuuriopas sisältää vuodenkiertoon kuuluviamerkkipäiviä ym.Kuhunkin päivään liittyvät ”ei hoidolliset tehtävät” kuten pöydän kattaminen kauniisti, Suomen lipun ja rekvisiitan esille laittaminen ym. jaetaan jokaisena päivänä vuorossa olevien kesken. Näin ne ovat yhtä merkityksellisiä työtehtäviä kuin esimerkiksi säännöllinen verenpaineen mittaaminen.

Seniorisäätiössä oppaan tietojen leviäminen on varmennettu niin, että sivut on lähetetty jokaiselle työntekijälle sähköpostiin. Sen lisäksi ne ovat osana Hilkka-asukashallintajärjestelmää. Näin tapakulttuuri on integroitu osaksi arkea niin, että kulttuurinen vanhustyö on osa hoivaa. Oppaaseen on koottu myös asukkaiden omia muistoja eri juhlapäivistä.

Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen (2013) tuottaman käsikirjan tavoitteena on helpottaa ja lisätä liikuntahetkien järjestämistä ikäihmisten kuntoutumis- ja asumisyksiköissä. Käsikirjan liikuntavinkit on koottu Espoon kaupungin omien pitkäaikaishoidon yksiköiden ja yhteistyökumppaneiden sekä yksityisten hoivakotien hyvistä käytännöistä. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä voi näiden liikuntaohjeiden avulla ohjata turvallisesti pienen liikuntahetken asukkaille tai kuntoutujille. Kuntoutuksen asiantuntijat ovat arvioineet liikuntavinkit sopiviksi ikäihmisille.

Käsikirjassa on paljon kuvia. Sen latautumista voi joutua siksi hetken odottelemaan. Odottaminen kuitenkin kannattaa.

Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen (2014) tuottaman käsikirjan tavoitteena on lisätä asukkaiden yhdessäolohetkiä ja mielekästä tekemistä ikäihmisten kuntoutumis- ja asumisyksiköissä. Virikevinkit on koottu Espoon kaupungin omien pitkäaikaishoidon yksiköiden ja yhteistyökumppaneiden, yksityisten hoivakotien sekä palvelukeskusten hyvistä käytännöistä. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä tai vapaaehtoinen voi helposti näiden vinkkien avulla järjestää toimintaa ja yhdessäoloa.

Käsikirjassa on paljon kuvia. Sen latautumista voi joutua siksi hetken odottelemaan. Odottaminen kuitenkin kannattaa.

Tämä on Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Kokeva-hankkeen ILO MUISTAA JA ONNISTUA -oppaan ilmainen 25-sivuinen näytevihko. Kokeva-harjoitteista on tehty opinnäytetyö: Lehtonen, Anu (2020): Kokeva-harjoitteet osana vuorovaikutusta muistisairaan kanssa. Opinnäytetyö Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomin tutkinto-ohjelmassa.

Kehitysvammaisten tukiliiton Selko-e-projektin yhteenvedossa on tekijänoikeuksista ja velvollisuuksista tiiviisti.

Musiikki, ohjelmat, lisenssit, kuvat, Internet, kotisivut

Tämä Anna-Mari Rosenlöfin kokoama ja Taiteen edistämiskeskuksen julkaisema Osaamispolku – kohtaamisia vanhustyössä -hankkeen tuotos sisältää taiteilijoiden kehittämiä palvelumalleja mielekkään arjen tueksi sekä kuvauksen yhteistyöstä hoitolaitoksen ja kansalaisopiston välillä. Julkaisun lopussa on vinkkejä sopivan taiteenlajin löytämiseksi, käytännön järjestelyjen hoitamiseksi taiteilijan tullessa taloon sekä muistilista hyvinvointityötä tekevälle taiteilijalle. Teos pohjautuu yhteistyöhön laajan asiantuntijaverkoston kanssa. Siihen on kuulunut osaajia hallinnon, koulutuksen, hoivan ja hoidon sekä taiteen ja kulttuurin kentältä.

Salla Viikka, Annukka Ruuskanen, Jenni Räsänen ja Susanna Mikkonen ovat kirjoittaneet käsikirjan vanhustyön ja teatterin yhdistämisestä. Aivojumppa teatterin, musiikin, taiteen ja liikunnan avulla voi auttaa ylläpitämään muistisairaiden henkilöiden toiminnallisuutta. Lisäksi ne voivat ennaltaehkäistä, hidastaa tai jopa toimia parantavasti muistisairauden edetessä. Teatterin keinoin voidaan herättää muistoja ja tunnelmia, samoin esittämällä runoja, lauluja ja tanssia. Esittävien taiteiden avulla on voitu parantaa myös vanhainkodeissa asuvien henkilöiden mielialaa, toiminnallista yhteistyökykyisyyttä ja elämänlaatua. Kirja avaa Teatteri Takomon oivalluksia tässä työssä kaikkien muidenkin käyttöön.

Virtuaalikymppi-hankkeessa, joka toteutettiin Itä-Suomessa vuosina 2009–2013, paneuduttiin heikkokuntoisten ikäihmisten kognitiiviseen ja sosiaaliseen aktivointiin teknologiavälitteisten palvelujen avulla. Tähän tarkoitukseen kehitettiin helppokäyttöinen laite, jota voidaan hyödyntää ikääntyneiden muistihäiriöisten ja -sairaiden voimavaralähtöisessä tukemisessa. Se suunniteltiin osin yhdessä heikkokuntoisten ikääntyneiden kanssa. Omaiset, hoitohenkilökunta ja tietotekniikan osaajat olivat mukana kehittämistyössä.

Laitetta käytettiin muisteluhetkiin, kuvien katsomiseen ja pelaamiseen.

Hankkeessa kehitetty sovellutus lisäsi ikääntyneiden hyvinvointia tuottamalla virikkeitä, aikaansaamalla mielihyvää ja lisäämällä aktiivisuutta. Käyttäjäkokemusten mukaan laite soveltuu hoivatyön arkeen.

MMT Erja Rappen diaesitys (2013) ympäristön ja viheralueiden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille:
puutarhatoiminnasta, elpymisestä ja ulkoilun vaikutuksista.

"Laitoksessa asuvien vanhusten koettu terveys oli sitä parempi mitä useammin he kertoivat ulkoilevansa viheralueella."

Jonna Heimonen koosti (2006) Mitä minä tekisin? Viriketoiminnan ohjauskansion Fyysiset harjoitukset-osion fysioterapian opinnäytetyönään osana Arvo-projektia. Terveydenhoitajaopiskelijat Hanna-Riitta Tukiainen, Susan Puumalainen ja Hanna Pennanen tekivät kansioon kognitiivisia toimintoja painottavan osan.

Voimaa taiteesta oli Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskuksen hallinnoima hanke, jossa tuettiin taiteen soveltavien menetelmien käyttöä hyvinvointialalla mm. kehittämällä uudenlaisia taidelähtöisiä palveluita ja jakamalla tietoa eri alojen toimijoiden kesken. Löydät kirjasta perustietoa taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksistä, ideoita värien käytöstä sekä toimintamalleja kuten tarinamaton, muistitaulun ja omakuvan.

Kanta-Hämeen POLKKA -hankkeessa (2009 – 2011) kehitetyn toimintamallin tavoitteena oli edistääikääntyvien hyvinvointia ja terveyttä tavalla, joka lisää edellytyksiä asua omatoimisesti kotona ja mahdollistaa aktiivisen elämän sekä paikan yhteisössä. Lisäksi tavoitteena oli tukea itsehoitoa. Malli sisälsi ryhmätyöskentelyä, poikkihallinnollisia yhteistyökokouksia, osallistavia seminaareja ikääntyville, tulosten ja materiaalin koontia sekä valmiin suunnitelman hyväksymisen kuntastrategiassa.

Tämä kokoelma on syntynyt Setlementtiliiton valtakunnallisessa Yhdessä mukana -projektissa (2013–2016), jossa kerättiin iäkkäiden ihmisten toimijuutta vahvistavia toimintamuotoja. Hankkeessa pyrittiin monipuolisuuteen ja siltä pohjalta valtakunnallisen koulutusmallin kehittämiseen. Oppaassa on kuvattu ryhmätoiminnan järjestämistä ja mahdollistamista eri asioista kiinnostuneille pienryhmille. Miehille ja naisille järjestettiin myös omia ryhmiänsä heidän toiveidensa mukaisesti kuten "Ladyt leipoo", "Prätkäpapat" ja "Äijäsoppaa". Opas sisältää vinkkejä liittyen mm. liikuntaan, peleihin, kirjallisuusharrastuksiin, tapahtumien järjestämiseen ja käsin tekemiseen.

Kuvaus Kanta-Hämeen POLKKA -hankkeessa(2009 – 2011) toteutetusta ikääntyneiden vertaisohjatusta kerhotoiminnasta paikallisin voimin.

Tavoitteena oli asiakaslähtöisyyden ja ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen palveluiden suunnittelussa ja kohdentamisessa sekäikäihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen itseä koskevissa asioissa. Toisena tavoitteena oli elinympäristön kehittäminen toimintakykyä ja hyvinvointia tukevaksi sekä esteettömyyden ja virikkeellisyyden liittäminen osaksi fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista ympäristöä.

Tämä innoitusopas on laadittu äänikirjaan Elämän seikkailu ei ikää katso. Tästä voi katsoa vinkkiä muidenkin kuunneltavien tarinoiden käsittelyyn. Elämän seikkailu ei ikää katso -äänikirja tulee kuunneltavaksi Vahvikkeen Sanataide-laatikkoon maalistuun 2016 aikana. Äänikirja ja opas on tuotettu Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:nKulttuurista muistoja -hankkeessa.