Kirjallisuutta

Aavaluoma, Sanna & Tammelin, Tarja (2013): Jotta minua ei unohdettaisi -Tarinoita elämästäni niille, jotka minua tulevat hoitamaan 1. painos Helsingin Alzheimer-yhdistys 2012,  2 – painos 2013 Suomen Psykologinen Insituutti.

Butter, Tiina (2017): Taidetta ja tarinointia muistisairaan rinnalla – TATAMURI®-menetelmän kehitystyö ja konseptointi. Turun Ammattikorkeakoulun Kulttuurialan/ Soveltavan Taiteen Opinnäytetyö (YAMK).

Eläkeliitto ry/Tarinatupa (2004): Tarinaa tupaan. Virikkeitä Tarinatupa -ryhmien ohjaajille. Loimaan Kirjapaino Oy. Sekä (2006) hankkeen loppuraportti Tarinatupa – Samtalskafé, muistelemisesta voimavaroja itsenäiseen selviytymiseen. Raportti nro 5.

Engström, Asta (2013): Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä. Pro Gradu -tutkielma Jyväskylän yliopiston Terveystieteiden laitoksella; Gerontologia ja kansanterveys.

Gröhn, Tiina & Itkonen, Satu (toim. 2005): Kuvamatkoja maalaustaiteeseen -kansio. Opas keskusteluryhmille. 15 suomalaista taidekuvaa esittelyineen sekä kuviin sopivia keskustelunaiheita ja tehtäväehdotuksia. Kansio tarjoaa reitin ihmisenä olemiseen taiteen kautta. Taideteokset voivat innostaa puhumaan joko aivan yleisistä tai hyvin henkilökohtaisista asioista. 44s

Hollmén, Hannakatri (2013): Ikäihmiset taiteen kokijoina ja tekijöinä. Kuvataidelähtöistä ryhmätoimintaa vanhainkodissa. Diakonia-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa.

Houni, Pia; Turpeinen, Isto & Vuolasto, Johanna (2020): Taidetta! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja. Taiteen edistämiskeskus TAIKE. 256-sivuinen kirja on tietopaketti taiteen käytön mahdollisuuksista hyvinvoinnin ja terveyden tukena. Taiteen käytön, hyvinvoinnin ja osallistamisen kehittämisohjelmassa (2015–2019) toteutettiin 15 maakunnan alueelle kulttuurihyvinvointiin liittyviä suunnitelmia, asiakirjoja, strategioita, tiekarttoja ja toimintamalleja moniammatillisesti. Työn jatkumisen vahvistamiseksi vuonna 2020 Taikessa käynnistettiin kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalvelu, jonka ensisijaisena tarkoituksena on tukea taiteilijoiden työllistymistä sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Ikäläinen, Patrik: Taiteesta tukea työhyvinvointiin. Taiteen edistämiskeskus. Tanssin, musiikin, kuvataiteen ja luovan kirjoittamisen hyvinvointivaikutuksia.

Itkonen, Satu (2008): Selkoa nykytaiteesta. Selkokielellä Kiasman teoksista, 84 s

Itkonen, Satu (2004): Muuttuvat kuvat, polkuja suomalaiseen taiteeseen. Selkokielinen kirja Ateneumin kokoelmateoksista, 80 s.

Kaattari, Minna & Suksi, Ismo (2019): Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjinä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmän raportti ja jatkotoimenpide-ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:34.  

Karjula, Laura & Reina, Katja (2020): Kuvataidetyöskentely ikääntyneiden kanssa. Opas ohjaajille. Opas on osa Laurea-ammattikorkeakoulussa tehtyä sosionomin tutkintoon liittyvää opinnäytetyötä. Opas sisältää viisi kokonaisuutta teemana luonto. Opas on taitettu kokonaisuuksien selkeyden vuoksi aukeama kerrallaan. Jos luet opasta leveällä näytöllä tai tulostat kaksipuoleisena, klikkaa tästä: Opas ohjaajille. Jos tulostat yksipuolena, klikkaa tästä: Opas ohjaajille.

Laitinen, Liisa (2017): Vaikuttavaa? Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 46.
Ote kirjasta: ”Kliinisissä ympäristöissä taiteen ja taiteellisen toiminnan on todettu mm. parantavan hoitotuloksia, vähentävän fyysisiä ja psykologisia oireita sekä rauhoittavien lääkkeiden ja kipu- ja unilääkkeiden tarvetta ja käyttöä sekä lyhentävän sairaalassa vietettyä aikaa.”

Laitinen, Liisa; Vanhanen, Elise & Malmivirta, Helena (2017): Taide ja hyvinvointi: Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. ArtsEqual research initiative -hankkeen koostama tutkimuskatsaus, johon on tiivistetty viime vuosien merkittävimpiä tutkimustuloksia taiteen hyvinvointivaikutuksista.

Liikanen, Assi (2010): Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia

Lindholm, Marika (2012): Kuvataidetta muistisairaiden vanhusten iloksi. Turun ammattikorkeakoulu. Terveysala. Terveyden edistäminen.

Malte-Colliard, Katri & Lampo, Marjukka (2013): Voimaa taiteesta. Tutkivan teatterityön keskus, Tampereen yliopisto.Taiteen soveltavien menetelmien käyttömahdollisuuksista hyvinvointialalla (mm. värien käytöstä, omakuva).

Maulavirta, Helena & Kivelä, Suvi (toim. 2014): Taiteesta ja kulttuurista avaimia aivoterveyteen. Palvelumallien kehittämistä kansalaislähtöisesti. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 89. Pumppu-hankkeen TEHU-osahanke: Tuotteistetut hyvinvointipalvelut tehokkaan toiminnan edellytys seudullisesti toimivassa tuottaja-tilaajamalleissa. Turun seudun osio.  Diat

Miettinen, Helena (2009): Iloa ja voimaa tarinoimalla. Inkeriläisten tarinallisesta identiteetistä, muistelutyöstä, tarinatyynyistä sekä taiteen ja käsityön keinoin kerrotuista elämänmuistoista.

Piittisjärvi, Päivi (2011): Ikääntyneiden kokemuksia Logoart-taideterapiasta terveyden edistäjänä. Opinnäytetyö Diakonia-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa.

Piontek, Veronika (2012): Työpajan toteutusmalli: kuvan ja maalauksen keinoin iloa vanhusten arkeen. Turun ammattikorkeakoulu. Työssä kuvataan valokuvan ja maalauksen keinoja.

Pitkälä, Kaisu; Routasalo P & Blomqvist L (toim. 2004): Ikääntyneiden yksinäisyys. Taide- ja virikeryhmät psykososiaalisena kuntoutuksena. Helsinki. Vanhustyön keskusliitto. Sisältää mm. Blomqvist L: Taide-elämysten merkitys terveydelle. Sivut 23-30.

Pollari, Teija (2016): ”Olen kyllin hyvä” – voimauttava valokuva tehostetussa palveluasumisessa. Opinnäyte Diakonia-ammattikorkeakoulussa.

Strandman-Suontausta, Pia (2013): Vapautta vai vaikuttavuutta? Kuvataiteeseen perustuva palvelu hoitolaitosyhteisölle. Aalto-yliopiston Taiteen laitoksella tehty väitöskirja.

Sovio, Susanna (2011): Kuva auttaa muistamaan ja tuntemaan – kuva muistelemisen välineenäKanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 – 2011 Oppaassa on kuvataideterapeuttisia menetelmiä ryhmiin ja yksilötyöskentelyyn.

Tähti, Taru; Kaartokallio, Heidi & Pitkänen, Maritta (2013): Kulttuurikuntouttajat. Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön käytäntöjä ja toimintamalleja. Raportti hankkeesta, jossa järjestettiin sosiaali- ja terveysalan työntekijöille koulutusta taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksista hoitotyössä. Raportissa kuvataan mm. Muistaminen ja kuvataide (s.22).

Taiteen soveltavien menetelmien käyttömahdollisuuksista hyvinvointialalla kertoo Voimaa taiteesta (värien käytöstä, omakuva).

Äikiä, Katri (2016): Arvokas näkyväksi, voimauttava valokuva vapaaehtoistoiminnassa. Opinnäytetyö Satakunnan ammattikorkeakoulun Vanhustyön koulutusohjelmassa.

Tietoa hankkeista ja käytännöistä

Taideyliopiston koordinoima kuusivuotinen ArtsEqual-hanke (2015-2020) tutkii, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto. Lisätietoa

Elämysmatkalaukuiksi kutsutaan toimintaa, jossa taiteilija luo vanhusten toimintaympäristöön erilaisin aistein koettavia asioita. Toimintakykyään menettäneet vanhukset voivat katselemalla ja koskettamalla aistia uusia asioita lähellään. Salon taiteilijaseuran Hymykuopat-pilottihankkeessa elämysmatkalaukkujen toteutustavat ovat muotoutuneet henkilökunnan ja asukkaiden toiveista ja tarpeista. Elämysmatkalaukkujen toteuttaminen tuo virkistystä hoitolaitosten arkeen ja on yksi tapa viestittää vanhuksille, että heitä arvostetaan. Taide on koskettanut etenkin niitä vanhuksia, jotka kommunikoivat ympäristön kanssa enää aistien välityksellä.

Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön kansallinen verkosto Aili on verkostohanke, joka luo kuntaverkoston 13 kunnan kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveystoimien kesken. Kuntaverkoston tehtävänä on toimia foorumina ja alustana hallinnollisten tukirakenteiden kehitystyölle, uudenlaisten toimintamallien luomiselle ja juurruttamiselle sekä eri toimijoiden väliselle yhteistyölle ja tiedonvälitykselle kulttuurisen vanhustyön kentällä.

Kylille kulttuuria –toimintamalli 
Kylille kulttuuria on Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen kehittämä taide- ja kulttuuripainotteinen ryhmätoiminnan muoto, joka toteutetaan moniammatillisena verkostotyönä. Työn tuloksena on syntynyt ikäihmisille suunnattua ryhmätoimintaa, joka on toteutettu paikallisesti lähipalveluna. Taustalla on Kulttuurista muistoja –hanke.

Kulttuuriluotsitoiminta
Kulttuuriluotsit ovat koulutettuja vapaaehtoisia kulttuuritarjontaan perehtyneitä vertaisohjaajia, jonka voi pyytää seuraksi eri kulttuurikohteisiin. Luotsit toimivat kanssakulkijoina museoissa, taidenäyttelyssä, teatterissa, musiikkiesityksissä tai muualla lähiympäristössä. Luotsin kanssa moniin museoihin pääsee ilmaiseksi.

Taiteen ja hyvinvoinnin tietopankki
Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen sekä Musiikin laitoksella tehtyjä tutkimuksia, tietoa Taikun yhteistyötahoista, aiheeseen johdattelevia referaatteja ja esseitä sekä linkkejä muille taidetta ja hyvinvointia käsitteleville sivustoille. Avainsanoja: taide ja hyvinvointi, taiteen soveltava käyttö, taidelähtöiset menetelmät, taiteen terapeuttisuus

Työ, tuote ja taide; Taiteilija töissä SOTEssa ja HYTEssä.  Opas  Oppaan ovat koonneet Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU, Sosiaalialan osaamiskeskus SOCOM sekä Taiteen edistämiskeskus. Opas sisältää sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien ja niihin taidepalveluja tarjoavien taiteilijoiden työskentelymuotoja, palvelun hinnoitteluperusteita ja muuta tärkeää tietoa toiminnan suunnitteluun sekä sopimusten tekoa varten.