Kirjallisuutta

Ahtela Tuula (2012): Aktiivinen osallistuja musiikillisessa työpajassa. Opinnäytetyö (YAMK) Turun ammattikorkeakoulun Terveyden edistämisen koulutusohjelmassa. Kehittämisprojekti liittyi Hyvä arki vanhukselle –hankkeeseen. Tavoitteena oli kehittää toimintamalli, jonka mukaan taidealan ammattilaiset voisivat toimia sosiaali- ja terveysalalla moniammatillisessa tiimissä. Päätavoite oli hyvä arki vanhuksille. Menetelminä oli musiikin kuunteleminen, soittaminen, laulaminen, maalaaminen ja tanssiminen.

Ahvo, Leea (2012): Carola muistoissamme: CD muistisairaiden vanhusten muistelu- ja viriketoimintaan. Opinnäytetyö Diakonia-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa. Opinnäytetyö toteutettiin produktina, jonka tuotoksena syntyi hoitajille helppokäyttöinen CD muistisairaiden vanhusten muistelu- ja viriketoimintaan. CD-äänite kertoo laulaja Carolan elämästä, hänen taiteilijaurastaan ja suomalaisesta ajankuvasta 1950-70-luvun Suomessa.

Ajakainen, Sanna (2011): Valssia vanhuksille -projekti. Musiikin avulla työkaluja palvelutalossa asuvien vanhusten viriketoimintaan. Opinnäytetyö Lahden ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa. Sosiaalipedagoginen aikuistyö.

Bondarenko, Maria (2019): Pääsiäisriemua ja lintujen visertelyä. Raportti kevätkonsertista. Opinnäyte Savonia ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelmassa.

Borgenström, Maarit (2018): Musiikki hyvinvointia ja aivoterveyttä lisäävänä tekijänä ikäihmisten laitoshoidossa. Toiminnallinen opinnäytetyö Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun geronomitutkinnossa. Työssä tuotettiin mm. Oman elämäni sävelet -huoneentaulu, joka muistuttaa hoitohenkilökunnalle ja asukkaan omaisille musiikin merkityksestä ja sen monipuolisesta hyödyntämisestä ikääntyneiden parissa.

Haapamäki, Tiina (2013): Musiikki muistisairaan vanhuksen hyvinvoinnin edistäjänä: Hoitonetti. Opinnäytetyö Turun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka mukaan musiikki vähentää muistisairaan vanhuksen käytösoireita. Sillä on myös vaikutuksia kognitiivisiin, fysiologisiin, sosiaalisiin ja emotionaalisiin toimintoihin. Musiikki-intervention toteutustavalla on merkitystä musiikin vaikuttavuuteen. Opinnäytetyö on osa Hoitonetti-hanketta.

Haapaniemi, Merja 2020. Musiikki ja muistisairaat ikäihmiset hoivakodissa. KandidaattitutkielmaTampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekuntassa viestinnän monitieteiden tutkinto-ohjelmassa.

Halonen, Susanna (2011): Musiikista elävä arki – Kokemuksia musiikkitoiminnasta vanhainkodissa. Opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa. Kokemukset musiikkitoiminnasta liittyivät elämänlaadun kohentumiseen, sosiaalisen kanssakäymisen lisääntymiseen, muistin ja muistojen virittymiseen sekä aika- ja paikkaorientoitumiseen.

Hartikainen, Iira (2017): Muistisairas esiintyy – omaisten kokemuksia tarinasävellyskonserteista. Opinnäytetyö Laurea-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksessa. Opinnäytetyössä selvitettiin laitoshoidossa asuvien muistisairaiden henkilöiden omaisten kokemuksia hoivakodissa järjestetystä taidelähtöisestä tarinasävellysprojektista, joka oli Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman Taidetta hoivalaitoksiin –hankkeen osahanke. Muistisairas henkilö osallistui tarinasävellyttäjän johdolla sävellysprosessiin, ja esitti sen jälkeen tuotoksensa omalle lähipiirilleen yksityiskonsertissa. Tuloksista nousi esiin seitsemän merkitysrakennetta: kiitollisuus, huojennus, uteliaisuus, ihmetys, ilo, liikutus ja anteeksianto. Tämä lääkkeetön hoitomuoto virkisti ja elävöitti muistisairasta itseään ja herätti omaisissa vahvoja positiivisia tunteita ja kokemuksia.

Hautamäki, Katja & Peltokangas, Katri (2010): Musiikin vaikutus keskivaikeasti ja vaikeasti muistisairaan henkilön mielialaan ja käyttäytymiseen. Opinnäytetyö Jyväskylän ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa.

Heinonen, Saara (2017): Musiikki liittää ihmiset yhteen: vuorovaikutteisuus muistisairaiden ryhmämusiikkituokioissa. Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Musiikkituokiot koostuivat vanhusten lapsuus- ja nuoruusaikojen laulujen kuuntelusta ja musiikin pohjalta heränneestä keskustelusta. Musiikki lisää sosiaalisuutta ja yhteistyökykyä ja vähentää negatiivista käyttäytymistä niin kuin aggressiivista suhtautumista toisiin. Musiikilla voidaan aktivoida hyvin vuorovaikutusta, koska se herättää muistoja ja tunteita.

Holgeri, Anne (2018): Musiikin vaikutus muistisairaan ikäihmisen elämänlaatuun. Opinnäytetyö Satakunnan ammattikorkeakoulun vanhustyön koulutusohjelma. Opinnäytteessä selvitettiin, mitkä ovat tehostetussa palveluasumisessa asuvan asiakkaan toiveet musiikin läsnäolosta elämässä. Lisäksi selvitettiin musiikkiin liittyviä muistoja ja merkitystä eri ikäkausina lapsuudesta lähtien.

Holmes, Joanna & Luomala, Sanna-Kaisa (2017): Musiikkituokioilla parempi mieli. Iäkkäiden toimintakyvyn tukeminen musiikkituokioiden avulla. Toiminnallinen opinnäytetyö Centria-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelma.

Huhtala, Marja & Kolmonen, Hanna (2012): Musiikin käyttö pitkäaikaissairaan ikäihmisen hoitotyössä. Opinnäytetyö Rovaniemen ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa. Tutkimustulosten mukaan musiikki rauhoittaa ja tuo muistoja mieleen. Musiikilla on merkitystä myös hoitajille, sillä se vaikuttaa positiivisesti työilmapiiriin.

Huotilainen, Minna & Peltonen, Leeni (2017) Tunne aivosi. Otava. Aivotutkija Minna Huotilainen ja toimittaja Leeni Peltonen kertovat pitkäkestoisesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin niiden henkilöiden elämäntapaa, joiden muisti, havaintokyky ja tarkkaavaisuus toimivat erinomaisesti vielä yli 80 vuotiaana. Tutkimuksessa nousi esille kolme harrastusta, jotka olivat tyypillisiä näille iäkkäille ihmisille. Ne olivat kortti- ja lautapelit, musiikki (kuorossa laulaminen, bändissä soittaminen, konserttikäynnit ja monenlaiset yhteismusisoinnit) sekä tanssiminen.

Hyyppä, M. T. (2002): Elinvoimaa yhteisöstä: sosiaalinen pääoma ja terveys. Jyväskylä: Ps-kustannus.
Hyyppä, M. T. (2002). Kuorossa elämä pitenee. Teoksessa Ruuskanen, P. (toim.): Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointi. Näkökulmia sosiaali- ja terveysaloille. PS-Kustannus. Keuruu.
Hyyppä, M. T. (2004). Kertyykö sosiaalisesta pääomasta terveyttä? Yhteiskuntapolitiikka, 69(4), 380–386.
Hyyppä. M. T. (2005). Me-hengen mahti. Jyväskylä: PS-kustannus.
Hyyppä, M. T. (2006). Kansanterveyttä kansalaisyhteisöstä. Kansanterveys, 10

Ilonen, Hanna (2016): Hoitohenkilökunnan kokemuksia rumpumusiikin vaikutuksesta muistisairaan potilaan kuntouttavassa hoitotyössä. Opinnäytetyö Tampereen ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa.

Junttila, Johanna (2015): Muistojeni laulut: musiikin vaikutus käytösoireisen muistisairaan hoidossa. Opinnäytetyö Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK:in geronomin tutkinnossa.

Kainulainen, Tuomas (2017): Miten musiikki vaikuttaa ikääntyneen muistisairauteen? Opinnäytetyö Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus.

Kallinen, Minttu (2020): Laulaminen osana muistisairaan kohtaamista. Opinnäytetyö Karelia-ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelmassa.

Karhunpesä, Sanika (2016): Lauluja ikäihmisten lapsuus- ja nuoruusmuistoista. Opinnäytetyö Karelia-ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelmassa.

Keränen, Terhi-Tuulia (2020): Musiikkia kotona: Muistisairaan ja hänen läheisensä kohtaaminen musiikin keinoin. Opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulun Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä -koulutuksessa.

Kinnunen, Virpi (2019): Nyt Ainot ja Reinot laulamaan: Musiikin vaikutuksia muistisairaisiin. Opinnäytetyö Oulun ammattikorkeakoulun musiikin tutkinto-ohjelman kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa.

Koistinen, Karri (2014): Musiikilla muistoihin: musiikin välittömät vaikutukset dementiaa sairastavan mielialaan. Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulu hoitotyön koulutusohjelmassa sairaanhoitajan tutkinnossa.

Koskela, Mirja (2012): Musiikki terveyden edistäjänä ikääntyvien ja muistisairaiden hoitotyössä. Opinnäytetyö Rovaniemen ammattikorkeakoulun Terveyden edistämisen YAMK-tutkinto-ohjelmassa liittyen Ikäehyt-hankkeen työpakettiin ”Kuntoutus, taide ja kulttuuri seniori- ja vanhustyössä”.

Käpylä, Heidi 2012. ”Musiikilla on merkitystä meille kaikille”: Musiikkiharrastuksen merkitys ikäihmisille. Opinnäytetyö Lahden ammattikorkeakoulun Musiikki- ja draamainstituuttissa.

Lamppu, Minna 2014. Musiikkipedagogi – yhteyden luoja. Musiikkipedagogi taide- ja kulttuuritoiminnan kehittäjänä muistisairaiden hoivayhteisössä. Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulun musiikkipedagogin koulutuksessa.

Lilja-Viherlampi, Liisa-Maria (toim. 2013): CARE MUSIC. Sairaala- ja hoivamusiikkityö ammattina. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 158. Care Music – sairaala- ja hoivamusiikkityö ammattina oli hanke, jossa tutkittiin, kehitettiin ja edistettiin musiikkityötä hoidon ja hoivan toimintaympäristöissä. Kirja kertoo musiikin eteenpäin viemisestä yliopistollisessa keskussairaalassa ja vanhusten palvelutalossa. Julkaisu koostuu yhdeksästä artikkelista, joissa käsitellään sairaala- ja hoivamusiikkia: musiikin vaikuttavuustutkimuksia, ammatillisia kompetensseja ja opetussuunnitelmatyötä sekä toiminnan organisointia. Sisältää kokemuksia ja havainnointeja.

Lönnqvist, Heidi & Stowers, Gareth (2016): Project for Terveysnetti: Music and massage in managing behavioural and psychological symptoms of dementia – a guide for family caregivers. Bachelor’s thesis. Turku University of Applied Science. Degree programme in nursing. Nursing. Opas omaishoitajille muistisairauteen liittyvien käytöshäiriöiden (ahdistuneisuus, levottomuus ja aggressiivisuus) hallitsemiseksi lääkkeettömin musiikki- ja hierontamenetelmin. Opas on julkaistu englanniksi ja suomeksi Turun ammattikorkeakoulun hoitotyön Internetportaaleissa, joissa se on kaikkien saatavilla.

Markkanen, Karoliina (2014): Iloa ja voimaa “vanhusmuskarista”. Varhaisiän musiikinopetuksen työtapojen soveltaminen myöhäisiän musiikinopetukseen. Opinnäytetyö Jyväskylän ammattikorkeakoulu musiikin koulutusohjelmassa.

Mattila, Anni (2018): Possibilities of music in treating agitation caused by dementia – A literature review. Degree programme in Nursing Bachelor’s Thesis. Laurea University of Applied Sciences Degree programme in Nursing.

Meriläinen, Sari (2013): ”Pikkulintu riemuissaan lauleleepi onneaan” Kokemuksia seniorimuskaritoiminnasta. Opinnäytetyö Oulun seudun ammattikorkeakoulun Musiikin koulutusohjelmassa.

Muinonen, Anna (2021): Seniorimuskarit ylläpitämässä toimintakykyä etäaikana: Videot apuna toimintakyvyn ylläpitämisessä lievästi muistisairailla. Opinnäytetyö Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK:n geronomikoulutuksessa.

Noutia, Jasmine & Pirinen, Maarit (2013): Musiikki ja liikkuminen muistipotilaan hoitotyössä. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma. Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto.

Ojala, Kirsikka (2016): ”Nyt pitäis keksiä jotain uutta!”: Ikäihmisen musiikillista luovuutta tutkimassa. Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulun musiikkipedagogikoulutuksessa.

Partamies, Laura (2015): Musiikki muistojen ja kokemusten herättäjänä ikääntyneillä. Maisterintutkielma Jyväskylän yliopiston Musiikin laitoksella.

Peippo, Satu (2016): Musiikki ja muistisairaat. Toiminnallinen opinnäytetyö Saimaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelmassa.

Pesälä, Liisa (2014): Nuoruusmuistoja: Musiikki kuntoutumisen menetelmänä muistisairaiden naisten kerhossa. Opinnäytetyö Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa.

Petäjä, Jenny (2016): Oodi elämälle: kokemuksia hoivamusiikin käytöstä työskenneltäessä vaikeasti muistisairaiden parissa. Opinnäytetyö Lahden ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelmassa.

Rajala-Rahko, Kalle (2016): Elävän musiikin vaikutus muistisairaisiin ikäihmisiin. Opinnäytetyö Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa.

Rytky, Kaisa (2011): Musiikki työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden toimintakyvyn tukemisessa. Opinnäyte Oulun seudun ammattikorkeakoulun Sosiaalialan koulutusohjelmassa.

Ryösö, Hilla (2018): Jokainen ihminen on laulun arvoinen – Toivelauluja muistisairaan ikäihmisen kotona. Maisterintutkielma Jyväskylän yliopiston sosiaalityön ja musiikkikasvatuksen laitoksella.

Saarimaa, Riikka & Saarilampi Marianne (2020): Musiikki menetelmänä muistisairaan hoidossa: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö Centria-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajan koulutuksessa.

Sipola, Marjut & Tiikkainen, Outi (2014): Musiikki muistisairaiden hoitotyössä. Opinnäytetyö Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa.

Suomalainen, Annemari (2010): Elämän Sain Soimaan! Laulukerhon kehittämistyö muistisairausyksikössä. Opinnäytetyö Metropolia ammattikorkeakoulu musiikkipedagogin koulutuksessa.

Särkämö, Teppo; Laitinen, Sari; Numminen, Sari; Tervaniemi, Mari; Kurki, Merja & Rantanen, Pekka (2011): Muistaakseni laulan: Musiikin käyttö muistisairaiden mielialan, elämänlaadun ja kognitiivisen toimintakyvyn tukemisessa. Miina Sillanpään Säätiön julkaisusarja A:10. Helsinki: Vammalan Kirjapaino Oy.

Tenhunen, Laura (2018): Musiikki muistisairaan ihmisen yhteyden luojana: Hoivamusiikkituokioita Hanna-kodin muistisairaille asukkaille. Opinnäytetyö Centria ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelmassa.

Tiihonen, Jaana (2012): Musiikilla iloa muistisairaiden vanhusten arkeen. Opinnäyte Turun ammattikorkeakoulussa. Raportista löytää vinkkejäviulun ja sellon käyttöön sekä teemoistahengelliset laulut, kansanlaulut, viihdemusiikki, joulu ja Suomen itsenäisyys.

Tornberg, Laura (2018): Musiikillinen vapaaehtoistyö Tampereen evankelisluterilaisessa seurakuntayhtymässä. Kokemusten kartoituksia ja näkökulmia tulevaan toimintaan. Opinnäytetyö Oulun ammattikorkeakoulun musiikin tutkinto-ohjelman kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa.

Voltti, Sofia (2020): Muistojen sävelet: Ikäihmisten kertomuksista soiviksi tarinoiksi. Opinnäyte Metropolia Ammattikorkeakoulun Musiikkipedagogitutkinnossa. Opinnäytetyössä haastateltiin ikäihmisiä ja kerättiin heiltä muistoja sekä tarinoita. Tarinat muokattiin lyyrisempään muotoon ja sävellettiin soiviksi.

Vuorikoski, Johanna (2013): Elämän makuista elämää hoitoyksiköiden arkeen. Hoitohenkilökunnan kokemukset kulttuurin ja taiteen käytöstä muistisairaan hoitotyössä. Opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajan koulutuksessa. Haastatteluissa selvisi, että etenkin musiikkiin ja luontoon liittyvistä toiminnoista nauttivat sekä asukkaat että hoitajat. Suurena haasteena toiminnan kehittämisessä koettiin rahan ja ajan puute. Hoitajien toiveena oli saada uusia ideoita, joiden avulla pystyttään ylläpitämään asukkaiden toimintakykyä ja kädentaitoja. Yksiköihin toivottiin nimettyä henkilöä toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Myös vapaaehtoistoimijoita kaivattiin.

Zacheus, Outi (2017): ”Tässä meidän tilanteessa se oli täydellinen juttu”. Musiikkielämäntarina saattohoidossa -menetelmän kehittämistyö. Opinnäytetyö Jyväskylän ammattikorkeakoulu sosiaalialan koulutusohjelmassa, YAMK. Musiikkielämäntarina-menetelmä sopii saattohoitoon. Se antaa potilaille tilaisuuden kokea eheyttä, virkistystä ja rentoutumista elämäänsä muistellen sekä mielimusiikkiaan kuunnellen. Ohjaaja sai merkityksellisen kokemuksen, hoitokoti lisäresurssia potilaille ja läheiset hyvin palvelevan välineen surutyöhön ja hautajaisiin.

Yhteinen sävel -tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti (2015)kotona asuvan muistisairaan teknologia-avusteisesta kuntoutuksesta. Miina Sillanpään Säätiön julkaisusarja. Tulossa luettavaksi myös nettiin.