Luova muistelutyö

Lue luovasta muistelutyöstä Muisti-lehdestä no 2/2012 (s. 10-13): Lumottuja hetkiä.

Äänikuvat

Äänikuvia kuunnellaan hetki vaikka silmät kiinni ja keskustellaan, mitä kukin kuuli, mitä nousi mieleen. Lyhyet äänikuvat voi nauhoittaa muutaman kerran peräkkäin, jotta jokainen ”ehtisi” kuulla jotain. Tällaisen pidennetyn nauhan voi myös antaa pyöriä keskustelun taustalla ääni vähän vaimennettuna – silloin kuultu ääni säilyy kaikkien osallistujien mielissä.

Mielikuvia nostaa esim. sateen ropina, tuulen humina, laineiden liplatus, lumen narina kenkien alla, ukkosen jyrähtely, linnunlaulu, kissan kehräys, pöllön huuto, nuotion rätinä, saunavihdan läiske ja kiukaan sihahtelu. Ohjaajan on hyvä muistaa, että äänikuvat ovat vain väline, jolla stimuloidaan muistelua; niillä ei siis testata, kuka kuulee oikein. Kaikki mieleen nousevat muistot ovat yhtä oikeita riippumatta siitä, kuinka kaukana ne ovat kuullun äänikuvan alkuperäisestä lähteestä. Ellei joku osallistuja kysy, ei alkuperäistä äänilähdettä tarvitse kertoa lainkaan.

Äänipankki löytyy mm. Papunetilta. YLE:n Tehostossa on noin 80 000 erilaista tehosteääntä ja YLE:n Elävässä arkistossa äänimaisemia.

Eräs luova menetelmä, joka sopii muisteluun, on saduttaminen. Siitä tarkemmin Marja Reimanin opinnäytetyössä (2008) Saduttaminen vanhustyöhön suuntautuneen lähihoitajan koulutuksessa ja työssä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajankoulutus.

Googlaa: Draama ja muistelu, Muistojen teatteri -konsepti,