Tutkimustuloksia
Tietokoneohjelmista on ollut iloa ja hyötyä myös muistisairaille jo 90-luvulla
McConathan tutkimuksessa käytettiin interaktiivisia tietokoneohjelmia (pelejä, sähköposti, kalenteri, opetuksellisia ja viihteellisiä osia). Käyttäjinä oli vanhuksia, joista osalla oli dementiaoireita. Käytännön taidot (ADL) paranivat, kognitiiviset toiminnot paranivat, depressio väheni. Rouva B, joka osallistui tähän tutkimukseen, ja joka ei aluksi ollut kovin innostunut aiheesta, kommentoi myöhemmin: ”Tämä on ensimmäinen kerta kuuteen vuoteen, kun olen tuntenut itseni todella hyödylliseksi.” Tutkijat havaitsivat käytön saavan aikaan henkistä stimulointia ja luovan haasteita sekä parantavan käytännön taitoja, millä oli suora vaikutus osanottajien kykyyn tehdä asioita (kompetenssiin) sekä heidän autonomian eli itsemääräämiskyvyn tunteeseensa (McConatha, Douglas & McConatha, Jasmin & Dermigny, Regina (1994): The Use of Interactive Computer Services To Enhance the Quality of Life for Long-Term Care Residents. The Gerontologist Vol. 34, No. 4, 553-556)
Alzheimer-potilas, joka käytti omasta asuinympäristöstään otettuja valokuvia sisältävää multimediaa: ”Melko erilainen tunne verrattuna siihen, kun tuntee huononevansa kaikilla muilla elämänaloilla.” (Hoffmann, M; Hock, C; Kuhler A & Muller-Spahn F (1995): Computer-assisted individualized memory training in Alzheimer patients. Nervenarzt. 66(9): 703-7, 1995 Sep).
On aiheellista kysyä, kuten ensimmäiseen multimediatutkimukseen osallistunut vanhus: ”Jos koko maailma on hulluna tietokonepeleihin, miksi me emme pääsisi osallisiksi samasta hauskuudesta?” (Weisman, Sulamith (1983): Computer Games for the Frail Elderly. The Gerontologist, 23, 361-363)
Menossa olevia tutkimuksia
Jyväskylän yliopiston Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoEAgeCare) tutkii vuosina 2018-2025 mm. digitalisaation vaikutuksia ikääntymiseen ja hoivaan. Yksikön yksi tutkimusryhmä keskittyy aiheisiin uudet teknologiat, ikääntyminen ja hoiva.
Ikäteknologiakeskus tekee ja kokoaa selvityksiä ja tutkimuksia.
Raportteja ja opinnäytteitä
Heinikoski, Anni & Tytti Parviainen (2020): Virtuaalitodellisuuden käyttäminen afasian nimeämisen kuntoutuksessa. Pro gradu -tutkielma Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Tämän gradun mukaan virtuaalilaseilla luotua virtuaalitodellisuutta voidaan pitää varteenotettavana vaihtoehtona perinteiselle nimeämisen kuntoutukselle. Tutkimuksessa selvisi, että virtuaalilasien käyttö soveltuu itsenäiseen harjoitteluun. Etäkuntoutuksessa olleen tutkittavan suoriutuminen nimeämistä mittaavissa testeissä parani selkeästi kuntoutuksen myötä.
Illman, Suvi (2017): Sävelsirkku muistisairaan osallisuuden tukijana. Opinnäytetyö Laurea-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa.
Niemelä, Marketta & Watanabe, Kentaro (2018): Meaningful Technology for Seniors -Safety, Comfort and Joy. Suomalais-japanilaisen METESE-projektin loppuraportti. Sisältää kuvausta mm. sosiaalisen terapiarobotin, Paro-hylkeen kokeilusta. VTT & AIST.
Riikonen Merja (2018): Muistisairaan ihmisen kokemukset teknologiasta osana arkea – turvaa vai tunkeilevuutta. Väitöskirjan tarkastustilaisuus 26.10.2018 Jyväskylän yliopistossa. Liikuntatieteellinen tiedekunta, gerontologia ja kansanterveys, gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja.
Salo, Miikka (2015): Tietoteknisten laitteiden käytön opettaminen ikäihmisille. Opinnäytetyö Hämeen Ammattikorkeakoulun Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa.
Vaelma, Mia (2011): Apu on kosketuksen päässä. T-Seniorit -projekti 2008–2010. Loppuraportti. Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja C 2/2011.
Vuoden 2018 loppuun mennessä oli julkaistu yli 300 vertaisarvioitua tutkimusta, jotka osoittavat virtuaalitodellisuuden olevan tehokas työkalu ahdistuksen, masennuksen, trauman ja riippuvuuksien hoitoon.