Tutkimustuloksia
Huumori ja positiiviset tunteet ovat hyödyllistä
Ihmisten kokiessa positiivisia emootioita (tunteita) heidän kognitiiviset kykynsä ja sosiaalinen käyttäytymisensä paranevat. Heidän ongelmanratkaisukykynsä on joustavampi ja luovempi, muistaminen ja ajattelu tehokkaampaa ja heidän sosiaalinen vastuuntuntoisuutensa kasvaa, mikä näkyy toisten auttamisena ja anteliaisuutena.
Isen, A. M. (2003): Positive affect as a source of human strength. Teoksessa Aspinwall, L.G. & Staudinger, U.M. (toim.): A psychology of human strengths: Fundamental questions and future directions for a positive psychology (s. 179 – 195). Washington, DC: American Psychological Association.
Kaikille avoin matalan kynnyksen ryhmätoiminta on merkityksellistä
Iloa Arkeen -pysäkit -ryhmätoimintaan osallistuneille tehdyn haastattelun mukaan (11 osallistujaa, iät 71–87 v) tällaisten matalan kynnyksen ryhmätoiminnan kaltaisten, kaikille avoimien kohtaamispaikkojen, olemassaolo on tärkeää iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja myös kotona asumisen tukemiseksi. Ryhmätoiminnasta voi saada vertaistukea, ohjeita ja neuvontaa, jotka tuovat turvallisuuden tunnetta etenkin yksin asuvien elämään. Tällainen lähellä kotia kokoontuva ryhmä antaa siihen osallistuvalle mahdollisuuden kokea kuuluvansa johonkin yhteisöön, ja muihin ryhmäläisiin muodostuu henkilökohtaisempi suhde, kun heihin saattaa törmätä myös ryhmän tapaamisten ulkopuolella.
Hirvonen, Jenna Tuulia (2018): ”Tällaista ihminen tarvii, jos ei se oo erakkotyyppi” – Ikäihmisten kokemuksia matalan kynnyksen ryhmätoiminnasta. Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.
Ryhmän homogeenisuus auttaa ystävystymistä
Ryhmän homogeenisuus voi edesauttaa ryhmäläisten ystävystymistä. ”On tärkeää, että on suunnilleen samanlainen koulutus/työelämä ja kiinnostukset, kuten meidän ryhmässä oli suuri yhdistävä tekijä kulttuuri!”
Jansson Anu (toim.): Psykososiaalinen ryhmätoiminta ikäihmisten yksinäisyyden lievittäjänä. Vanhustyön keskusliitto 2012. s. 109
Uteliaisuuden herättäminen on tärkeää
Pieni pitkästyminen joskus on ihmiselle hyväksi, sillä se voi virittää luovuutta. Pitkään jatkuva pitkästyminen johtaa kuitenkin helposti saamattomuuteen ja vähitellen masennukseen, apatiaan ja seniilispiraaliin. Ympäristössä, missä on pitkästymisen vaara, on siksi välttämätöntä tietoisesti herätellä uteliaisuutta, sillä se aktivoi aivojen mielihyväkeskusta ja lisää dopamiinin tuotantoa. Hoivakodissa uteliaisuuden herättely on henkilökunnan tehtävä ja se edellyttää asukkaiden tuntemista. Tylsistyneet aivot pyrkivät torjumaan ikävää ja etsivät aktiivisesti virikkeitä. Toimettomuuden tilassa moni alkaa piirrellä paperille kuvioita, mikäli edes se on mahdollista.
Useassa tutkimuksessa yhteensä satoja koehenkilöitä jätettiin 15 minuutiksi yksin huoneeseen, jossa ei ollut muuta tekemistä kuin mietiskely. Mutta sen sijaan, että olisivat suostuneet istumaan hiljaa omissa ajatuksissaan vaaditun ajan, 67 prosenttia miehistä ja 25 prosenttia naisista otti mieluummin miedon sähköiskun. Useimmat ihmiset eivät tunne oloaan hyväksi, jos heillä ei ole mitään tekemistä. He tekevät mieluummin jotain epämiellyttävääkin kuin ovat tekemättä yhtään mitään.
Timothy Wilson, University of Virginia
Tutkimuksissa on havaittu, että sekä välittömästi että seuraavana päivänä tehdyssä muistitestissä osallistujat muistavat paremmin ne asiat, joista he ovat olleet kiinnostuneita. Magneettikuvaus osoitti aivoissa aktiivisuutta, kun henkilö oli utelias. Uteliaisuuden stimuloinnilla on suuri merkitys tehokkaiden oppimiskokemusten luomiseksi. Gruber, Matthias J.; Gelman, Bernard D. & Ranganath, Charan (2014): States of Curiosity Modulate Hippocampus-Dependent Learning via the Dopaminergic Circuit. Neuron, volume 84, ISSUE 2, P486-496, October 22, 2014
Ryhmätoiminta ja yksinäisyyden tunne
Yksinäisyyden tiedetään olevan kielteisesti yhteydessä hyvinvointiin (Pitkälä ym. 2009), toimintakykyyn, terveyteen (Kharicha ym. 2007, Pitkälä ym. 2009, Routasalo 2010) ja jopa kuolleisuuteen (Pitkälä ym. 2009, Routasalo 2010). Yksinäisyys on riski sekä yksilöllisellä että yhteiskunnallisella tasolla (Koskinen ym. 2008). Jansson Anu (toim.): Psykososiaalinen ryhmätoiminta ikäihmisten yksinäisyyden lievittäjänä Vanhustyön keskusliitto 2012.s. 8
Yksinäisyyden tunne on selvästi yleisempää niiden ikäihmisten joukossa, jotka ovat tyytymättömiä elämäänsä ja joilla on runsaasti vapaa-aikaa, huono terveys ja vähäiset sosiaaliset kontaktit (Vaarama ym. 1999).
Jansson Anu (toim.): Psykososiaalinen ryhmätoiminta ikäihmisten yksinäisyyden lievittäjänä.Vanhustyön keskusliitto 2012. s. 12
Voimavaralähtöinen ohjaus, säännöllinen kannustaminen ja palaute tukevat ikäihmisen aktiivista roolia oman elämänsä vaikuttajana (Järvikoski & Härkäpää 2008).
Jansson Anu (toim.): Psykososiaalinen ryhmätoiminta ikäihmisten yksinäisyyden lievittäjänä.Vanhustyön keskusliitto 2012. s. 12
Kulttuuri- ja virkistystoiminnan ohjaajat ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluissa.AILI – Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön valtakunnallisen verkosto -hankkeen selvitys.
Ryhmänohjauksen resurssit 2017
Verkkokyselyllä kartoitettiin ikäihmisten ryhmätoiminnan resursseja. Hyvät resurssit kasautuvat samoille ohjaajille – samoin resurssien puute. Resurssien määrä ei riipu siitä, työskenteleekö ohjaaja kaupungilla ja kunnassa vai järjestössä ja yhdistyksessä. Kyselyyn vastasi 268 ohjaajaa, ja he olivat pääasiassa Ryhmätoiminnan verkostoviestin lukijoita tai RyhmäRenki-FB-sivun seuraajia. (Kirsi Alastalo 2017)
Tilaa Ryhmätoiminnan verkostoviesti sähköpostiisi: verkostoviesti@ryhmarenki.fi.
Varottavia asioita
Joidenkin ryhmäläisten dominoiva rooli, ohjaajien liiallinen äänessä oleminen tai tekemisen paljous ryhmässä aiheuttavat epätasapainoa ryhmäläisten välisessä keskustelussa.
Jansson Anu (toim.): Psykososiaalinen ryhmätoiminta ikäihmisten yksinäisyyden lievittäjänä s. 110
Huhtinen-Hildén Laura & Isola Anna-Maria (2020): Systemaattisista havainnoista vaikutusten todentamiseen: Havainnointimalli luovaan ryhmätoimintaan. Tutkimuksesta tiiviisti 37/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. (5 sivua)