1. Etusivu /
  2. Luonto

Luonto

Luonto on läsnä metsässä, puutarhassa, rannalla, maatilalla ja puistossa, mutta se voidaan tuoda myös sisätiloihin kasvien, luonnon antimien, eläinten, akvaarioiden ja terraarioiden, äänitteiden, teknologian ja taiteen keinoin. Kaukaisiinkin luontokohteisiin päästään verkon välityksellä. Puiden oksista ja monista kasveista haihtuu ilmaan öljyjä, jotka vaikuttavat aivoihimme kemiallisesti. Moni kokee vaikutuksen mielialaan ja muistiin. Tuoksut voivat lievittää ahdistusta ja apeaa mieltä. Etenkin männyt haihduttavat paljon hyvää tekeviä öljyjä. Siksi kannattaa hoivakodin maljakkoon vaihtaa tiheästi tuoreita oksia. Luontokuvatkin vaikuttavat samansuuntaisesti kuin oikea luonto.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut sivustolleen laajasti tietoa siitä, miten luontoympäristöt ja luontolähtöiset toiminnot voivat lisätä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta: Luonto ja osallisuus.

Luontoon liittyviä harrastuksia ovat mm. puutarhanhoito, ikkunaviljely, lemmikkieläimet, marjastus, sienestys, kalastus, metsästys, retkeily, kävely, lintujen tarkkailu, luonnonsuojelu, sisäkasvien hoito,koira luonto-ohjelmien seuraaminen, luontokuvien keräily ja luontokirjojen katselu tai lukeminen, virtuaalimatkailu luontoympäristöissä. Luonnossa sama liikuttu matka kuin muualla, tuntuu kevyemmältä. Metsäkävely kuntouttaa ja rentouttaa samaan aikaan.

Eläimet hoitokodeissa

Monissa hoitokodeissa on jo vuosien perinne, että asukkaisiin tai henkilökuntaan kuuluvaksi lasketaan kissa tai koira. Viereisessä kuvassa on Joroisten Mansikkapaikan hoitajakoira Ritu.

Mansikkapaikassa asuu kesäisin myös kanakuoriutuneita tipuja ja kukko. Viereisessä kuvassa Hannan ja Hermannin juuri kuoriutunutta jälkikasvua.

Pirkanmaan hoitokodin Niksu-kissalla on ollut netissä oma sivunsa, josta voi seurata sen kuulumisia ja lukea kissamaisia tarinoita.

Myös kani voi muuttaa kesällä sovituksi ajaksi hoivakodin pihaan (kuva). kanojaRatkaisu voi samalla mahdollistaa kanin omistajan kesälomamatkan.

Karoliina Saranpää on tehnyt sosiologian gradunsa (2011) Teppo-kissan merkityksestä palvelutalon arjessa.

Hyvin monenlaiset eläimet sopivat hoitokotiin (video 7 min).

Monessa muistisairaille tarkoitetussa hoivakodissa, joissa ei ole mahdollista pitää eläviä eläimiä, pidetään robottieläimiä, sillä ne nainen ja kanin häkkirauhoittavat monen levottoman muistisairaan mieltä. Käytössä on robottikissoja, robottikoiria ja Paro-robottihylje. Tutkimustuloksia Paron käytöstä. Kaksi videota robottikissasta (1 min ja 2 min) ja video robottikoirasta (1,5 min).

Eläimellä voi olla hyvin terapeuttisia vaikutuksia myös ilman virallista ohjaajaa ja ilman asetettua tavoitetta. Kissat ja koirat osoittavat ja vastaanottavat hellyyttä. Ne tarjoavat mielenkiintoista seurattavaa. Tutkimusten mukaan lemmikin omistajan riski sairastua useisiin sairauksiin on pienempi kuin lemmikkiä omistamattoman. Lemmikkieläinten ja ihmisten terveyden välisistä yhteyksistä löytyy mielenkiintoista tutkittua tietoa Duodecimin terveyskirjastosta: mm. koiralla on luontainen kyky saada ihminen voimaan hyvin (ks. Duodecim). Current Gerontology and Geriatrics Research -lehdessä eläinten positiivisista vaikutuksista englanniksi.

Eläinavusteisuus, eläinten vierailut ja kaverikoirat koirankuono mummon olkapäällä

Eläinavusteinen terapia (Animal-Assisted Therapy AAT) on toimintaa, jossa eläin on osa hoito- tai kuntoutusprosessia. Terapian tavoitteena on ihmisen fyysisen, sosiaalisen, emotionaalisen ja kognitiivisen hyvinvoinnin edistäminen. Eläintä ohjaa tällöin terveyden- tai sosiaalihuoltoalan asiantuntija, joka on suorittanut tästä menetelmästä erillisen tutkinnon. Tavallisimpia eläimiä ovat koirat, hevoset, lampaat ja alpakat. Alpakat ovat vierailleet vanhusten hoivakodeissa ja aiheuttaneet ihastusta ja ihmettelyä, virittäneet keskustelua. YLE:n Elävä arkisto kertoo laamoista ja villasioista ”terapeutteina”.

Kaverikoiratoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa koira tuo iloa, elämyksiä ja läheisyyttä ihmisille, joilla ei ole omaa koiraa. Kaverikoiranohjaajat vierailevat koiriensa kanssa esimerkiksi vanhusten luona erilaisissa laitoksissa ja tapahtumissa. Toiminnan tavoitteena on ihmisten ilahduttaminen ja piristäminen.

Kaverikoira on Kennelliitonrekisteröimätavaramerkki (2005).Kaverikoira-nimeä voivat käyttää ainoastaan Kennelliiton ryhmissä toimivat koirakot (koirakko=koira ja sen taluttaja). Kennelliiton kaverikoirat tunnistaa työasustaan eli oranssista huivista ja kaverikoiraohjaajan nimikyltistä. Kaverikoiranimikkeen alla toimivat koirakot toimivat samojen käytänteiden ja ohjeiden mukaisesti. Toiminta on vapaaehtoista ja palkatonta, eikä koirakoille makseta kulukorvauksia. Kaverikoiratoiminnassa huomioidaan osapuolten turvallisuus ja mukavuusyhteistyössä alan ammattilaisten kanssa. Kaverikoiratoiminnan lähtökohtana on, että kohtaamistilanteesta nauttivat ja saavat hyvän mielen kaikki osapuolet: asiakas, koiranohjaaja ja koira. Kaverikoiratoiminnan vastakohta on keltaisella rusetilla merkityt koirat: keltainen rusetti hihnassa tai pannassa viestittää, että koiran reviiri on tavanomaista suurempi eikä sitä saa missään tapauksessa silittää.

Koiraulkoiluystävätoiminta on toimintaa, jota vapaaehtoinen voi tehdä yhdessä oman koiran kanssa päivittäisten koiralenkkien yhteydessä. Ulkoiluystävät koirineen tarjoavat kotona asuville iäkkäille tukea ja seuraa ulkoiluun. Koiran läsnäolo ilahduttaa iäkästä ja voi motivoida ulkoilemaan sekä helpottaa tutustumista. Ulkoiluystävänä koiransa kanssa voi toimia täysi-ikäinen henkilö, joka tuntee koiransa ja osaa ennakoida sen käytöstä. Koiraulkoiluystävätoimintaan perehtyneet tahot kouluttavat Ikäinstituutin mallin pohjalta koiranomistajia iäkkäiden ulkoiluystäviksi eri puolilla Suomea. Katso video, jolla äänekoskelaiset Raimo, Harri ja Martti-koira kertovat kokemuksiaan toiminnasta.

Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry yhdistää kaikkia koira-avusteisesta työmuodosta kiinnostuneita ihmisiä sekä tarjoaa koira-avusteiseen toimintaan liittyvää koulutusta ja vertaistukea. Terveydenhuolto-, opetus- ja sosiaalialan ammattilaiset voivat ottaa koiran avuksi työhön, jonka tavoitteena on parantaa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Koiran ja asiakkaan välille voi muodostua ainutlaatuinen vuorovaikutussuhde.

Ystäväeläintoiminnassa koulutetut vapaaehtoiset tekevät opetetun ja testatun eläinparinsa kanssa vierailuja vanhusten asuin- ja hoitopaikkoihin sekä erilaisiin tapahtumiin. Toimintaa toteutetaan vapaaehtoisten henkilöiden omien koirien tai kissojen kanssa. Hali-Bernit ovat koiria, jotka pitävät halaamisesta ja rapsutuksista. Yleensä Hali-Bernit ovat berninpaimenkoiria, mutta myös muunrotuisia koiria on toiminnassa mukana. Vuonna 1999 alkanut Hali-Berni -toiminta on vapaaehtoistoimintaa, josta ei peritä rahallista korvausta. Ohjeita vierailun tilaajalle.

Vuonna 2011 perustettu Suomen Karva-Kaverit ry kehittää ja toteuttaa eläinavusteista työskentelyä, jossa eläimen avulla tuodaan iloa ja vahvistetaan ihmisen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia, ehkäistään ihmisen hyvinvoinnin ongelmia ja tuetaan ongelmia kohdanneita ihmisiä. Aluksi Karva-Kaverit olivat koiria ja kissoja, mutta nyt toiminnassa on mukana marsuja, frettejä, poni, minihevonen, possu ja alpakka kavereineen.

Koira-avusteiseen kuntoutukseen ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluissa on olemassa kansallinen standardi, jota valmistelemassa oli Yhteinen Toimialaliiton ja SFS:n perustama työryhmä. Työn pohjana oli ruotsalainen standardi SS8760000:2013. Care dog teams within home care for elderly, dementia care and rehabilitation for adults after acquired brain injury- Requirements for training.

Koirat työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten työparina. Kuntoutuskoirien työn tarkoituksena on lisätä ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Koira-avusteinen toiminta perustuu koiran ja asiakkaan välille muodostuvaan vuorovaikutussuhteeseen sekä ammattilaisen kuntouttavaan työotteeseen tässä ainutlaatuisessa tilanteessa. On tärkeää, että hyvinvointi, hoito- ja kuntoutustyöstä on olemassa korkealaatuinen standardi ohjaamassa koulutusta ja toimintaa myös silloin, kun kuntoutuskoira on mukana työskentelyssä. Kuntoutuskoira osallistuu tavoitteelliseen työskentelyyn, jossa päämäärä on edistää asiakkaan fyysistä, psyykkistä sosiaalista ja/tai emotionaalista hyvinvointia. Koira motivoi asiakasta ja edesauttaa osallisuutta kuntoutusprosessissa.

Standardisointityötä aloitetaan työotsikon – ”Koira-avusteisen kuntoutuksen koulutus ja ammatillisuus ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluissa” alla. Ryhmässä ovat tällä hetkellä mukana mm. Kuntoutussäätiö (Lotta Hautamäki), Eläkeliitto (Nona Borgström), Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö (Heidi Kihlström-Lehtonen), Invalidiliitto (Paula Müller, mukana myös CEN TC 452 ’ Assistance Dogs’ työssä ) sekä Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry (Paula Leppänen).

Sanna Lång kuvaa opinnäytetyössään Koiran läsnäolo vanhusten hyvinvoinnin tukena koiravierailujen myönteisiä vaikutuksia vanhusten uneen, liikkumiseen ja mielialaan (Laurea-ammattikorkeakoulu, 2011). Samasta aihepiiristä on Johanna Lundénin työ Hännänheilahduksia: koira-avusteisen työskentelyn pilottiprojekti Turun kaupungin ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten parissa (Turun ammattikorkeakoulu, 2012). Anne-Marie Tuiskun hoitotyön opinnäytetyössä on selvitetty Hoitajien kokemuksia kaverikoirien vierailuista Ruskakodissa. (Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2012). Eläinterapiasta löytyy opinnäytteitä sekä suomeksi että englanniksi.

FloweRescue-toiminta

FloweRescue ry on vapaaehtoisista koostuja yhteisö, kukkakimppujoka pelasta ylijäämäkukkia tukkukauppiailta, floristeilta ja tapahtumista ja huolehtii, että ”yksikään kukka ei joudu jätteeksi ennen kuin se on tuonut iloa jollekulle”. Yleensähän jätteeksi joutuu paljon kukkia, joita kauppiaat eivät pysty myymään täydellä hinnalla. Monet niistä kuitenkin säilyvät hyvinä vielä muutamia päiviä, jos niitä hieman huoltaa. Vapaaehtoiset kokoontuvat lajittelemaan ja käsittelemään myynnistä poistettuja kukkia ja kokoavat niistä ”hävikkikimppuja”. Nämä toimitetaan ilostuttamaan ihmisiä muun muassa vanhainkoteihin ja sairaaloihin.

Green Care

Puutarhaterapian, eläinterapian ja eläinavusteisen toiminnan vaikutuksia ihmisten terveyteen ja sosiaaliseen kuntoutumiseen on tutkittu paljon ja niillä on osoitettu olevan myönteisiä vaikutuksia. Nykyään niistä puhutaan usein Green Care -käsitteen alla. Green Care -toiminnan tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantaminen luonnon, eläinten, maatilojen ja viherympäristön avulla. Hyvinvointivaikutukset syntyvät luonnon elvyttävyyden, toiminnallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta. Vuonna 2010 perustettiin Green Care Finland -yhdistys.

Green Care -toimintaa tapahtuu kolmella alueella: vihreä hoiva, vihreä voima ja vihreä virkistys. Puhutaan myös luontohoivasta ja luontovoimasta.

  • Vihreä hoiva tarkoittaa korjaavaa luontoavusteista hoito-, hoiva- ja kuntoutustoimintaa. Toiminnassa painottuvat menetelmällisyys, suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus.
  • Vihreä voima tarkoittaa voimaannuttavaa ja ennaltaehkäisevää luontoavusteista toimintaa ja ympäristökasvatusta, johon ihmiset hakeutuvat omaehtoisesti.
  • Vihreä virkistys on omaehtoista virkistäytymistä ja puuhastelua luonnossa. (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT/Soini & co, 2011)

Green Care -menetelmiä ovat viherympäristön kuntouttava käyttö (mm. puutarhaterapia), eläinavusteiset (mm. kaverikoirat) ja luontoavusteiset menetelmät(mm. ekopsykologia). Nykyään järjestetään luontohoivaohjaaja-koulutusta mm. joissakin kesäyliopistoissa. Koulutuksen tavoitteena on antaa tietoa luontoperustaisista menetelmistä, sekä valmiudet ohjata niitä käytännössä. Tavoitteena on myös lisätä tietoa ja ymmärrystä luonnon hyvinvointivaikutuksien hyödyntämistä osana omaa ja työyhteisön työtä.

  • Minna Malinin 14 dian esitys on erinomainen pikakurssi tähän aiheeseen: Hyvinvointia luonnosta ja Green Care.
  • GreenCare -menetelmästä on saatavana sekä tulostettavia että painettuja tietokortteja.
  • Video (4:42 min) esittelee luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämistä ja Green Care -toimintaa.
  • Green Care -menetelmäopas (24 sivua) on tilattavissa mm. Green Care Finlandilta
  • Myytävät Green Care -menetelmäkortit GreenCare korttipakkaus.tarjoavat toiminnallisia luontoavusteisia harjoitteita sote-alan ammattilaisille toteutettavaksi eri asiakasryhmien kanssa sekä sisätiloissa, että luontoympäristössä. Korteissa kuvataan harjoituksen sisältö, tavoitteet, tarvikkeet sekä sovellusehdotuksia. Korteissa on myös kehitä -osio, johon voi itse täydentää haluamiaan uusia ideoita. Kortit pohjautuvat Green Care menetelmäoppaaseen. Paketti sisältää 40 korttia, koko C6.

Katselukirjatapiloita

Papunetin sivuilta löytyy Jenni Sipilän selkokirja Suomen luonnon kukkia. Se on tehty Papuri-työkalulla, jolla kuka tahansa voi koota selkokirjoja omista kuvista, Papunetin kuvista tai Vahvikkeen kuvista.

Luonnon seuraaminen

Lähiluonnossa tapahtuvaa kiinnostavaa seurattavaa voi lisätä laittamalla talvella linnuille lyhteen ja lintulaudan; kesällä raikasta vettä sekä linnuille että siileille. Hyvä tapa pysyä kiinni vuodenkierrossa on kerätä ulkoa kulloisiakin luonnonmateriaaleja ja tuoda niitä sisälle. Suuressa lasimaljassa voi pitää kiviä, sammalia, syksyn värikkäitä lehtiä. Lasimaljan keskelle voi sijoittaa vesipurkin tuoreita kukkia tai oksia varten. Talvella tähän pienoisluontoon voi ripotella joulukorteissa käytettävää keinolunta. Oksia ja kasveja voi säilöä lorauttamalla veteen apteekista saatava glyserolia. Glyseroli kulkee kasvin soluihin veden mukana, täyttää ne eikä kasvi kuivuessaan lakastu ja kipristy. Näin syksyn värikkäät lehdet saa säilymään seuraavaan syksyyn saakka. Kauniisti sisustettu akvaario ja terraario tarjoavat vaihtelevaa katseltavaa. Akvaariokaloja seuratessa mieli rauhoittuu, verenpaine laskee ja sydämen syke hidastuu.

Luontoliiton kevätseurantaan voi osallistua kuka tahansa. Se on myös mukavaa yhteistä toimintaa eri sukupolville ja pienille ryhmille. Palvelutalon ja lähikoulun tai eri hoitokotien välille voidaan julistaa seurannasta kilpailu. Kasvi- ja eläinlajien tunnistamiseen hyvä apuväline on Luontoportin nettisivut. Sieltä löytyy laaja kokoelma luontokuvia ja mm. lintujen ääniä.

Netin kautta seurattavia web-kameroita on sijoitettulinnun- ja karhunpesiin sekä muualle luontoon (esimerkkejä). Sääkameroita löytyy kautta Suomen. Niiden kautta voi seurata kevään etenemistä ja säätiloja haluamillaan paikkakunnilla. Jos kuva yhdistetään seinälle ripustettavaan näyttöön, saadaan elävä taulu. Näytön kehykset voidaan piilottaa tavallisten taulunkehyksien alle. Tällainen taulu hoivakodin ruokailuhuoneessa voi tarjota sopivaa seurattavaa esimerkiksi siksi aikaa, kunnes ryhmän viimeiset jäsenet on haettu syömään. Googlaa: web-kamera + paikkakunta tai eläimen nimi. Esimerkiksi kissanpentujen omistajat ovat kohdistaneet pentujen pesään kameroita, joita muutkin voivat seurata (esimerkki), samoin koiranpentuja voi seurata (esimerkki). WWF:llä on luonnossa useita kameroita, joiden kautta luonnon tapahtumia voi seurata: Luontolive.

Riistakameran-nimellä myytävän valvontakameran voi sijoittaa hoitokodin pihaan. Silloin voi petipotilaskin seurata vaikka lintulyhteen tapahtumia. Kameran suuntaamisessa on huomioitava yksityisyys. Kamera suunnataan niin, ettei kukaan ihminen joudu sen kohteeksi vahingossa. Pihaan voi myös laittaa kyltin, jossa kerrotaan kamerasta ja sen kohteesta. Joidenkin riistakameroiden pattereiden mainostetaan kestävän useamman kuukauden. Jos riistakameran kytkee kaapelilla auton akkuun, virtaa voi riittää vuodeksi. Myynnissä on myös linnunpönttöjä, joissa on kamera valmiina.

Luonnossa liikkuminen ja luontoretket

Tutkimukset vahvistavat monen ihmisen kokemuksen: luonnossa liikkumisesta saa voimaa monella tasolla. Mieliala ja itsetunto paranevat, ahdistus ja turhautuminen vähenevät, verenpaine laskee ja stressi lievenee. Metsässä ja järvien rannoilla kuljeskeleva kokee hyvinvointinsa ja elämänlaatunsa paranevan. Päänsärkykin saattaa jäädä matkan varrelle ja olo on rentoutunut. Metsässä kävely harjaannuttaa erinomaisesti tasapainoaistia, koska kävelyalusta on kivineen ja puunjuurineen epätasainen. Pystyssä pysyminen harjaannuttaa kaikkia lihaksia. Ulkoilun suurista vaikutuksista kertoo mm. Erja Rappe (dia 12). Kävelysauvat tehostavat liikkumisen vaikutuksia ja tarjoavat tukea. Kävelysauva on sopivan pituinen silloin, kun sauvat ovat kohtisuorassa maata vasten ja kyynärpäät muodostavat noin 90 asteen kulman.

Luonnonsuojeluliitto on tuottanut Pappa pitkospuille, mummo marjaan –luontopolkumateriaalin, jossa on kymmenen erilaista aisteja, ajattelua ja liikkumista virittävää luontorastia.voikukka
Metsässä ja lähiympäristössä liikkuessa kannattaa tutustua villiyrtteihin (4 sivua infoa), maistella ja kerätä tunnistamiaan kasveja mm. salaatteihin ja jalkakylpyihin.
Maailmanlaajuiseen Quiet Garden –liikkeeseen kuuluu yli 300 hiljaisuuden puutarhaa. Osa niistä on erilaisissa toimintakeskuksissa, osa on rakennettu sairaaloiden yhteyteen, kouluihin ja vankiloihin. Suurin osa on kuitenkin yksityisten pihojen yhteydessä. Hiljaisuuden puutarhoissa järjestetään lyhyitä tapahtumia yksinkertaisella ohjelmalla. Aloitettaessa kuunnellaan yhdessä muutamia luettuja tekstejä ja ehkä lyhyt virikepuhe. Tämän jälkeen jokainen voi nauttia hiljaisuudesta ja ympäristöstä ja hakea kahvinsa tai teensä silloin, kun haluaa. Lopuksi kokoonnutaan lyhyeen yhteiseen päätöshetkeen. Suomessa Hiljaisuuden puutarhan ystävät ry ylläpitää Lohjan Vivamossa hiljaisuuden puutarhaa.

Metsä- ja kalastusretkiä järjestettäessä on hyvä tutustua jokamiehen oikeuksiin. Ne ovat joiltain osin laajemmat, joiltain suppeammat kuin itse voisi päätellä. Varpujen, oksien, sammaleen ja jäkälän keräämiseen on kysyttävä lupa maanomistajalta. Maahan pudonneita oksia, risuja, lehtiä, tuohta, kaarnaa, käpyjä ja terhoja saa poimia mukaansa. Samoin rauhoittamattomia kukkia. Luontoretkeltä voi tuoda mukanaan kimpun luonnonkukkia tai valikoiman näytteitä. munakenno = luontopalasten keruuastiaSäveltäjä Jean Sibelius piti taskussaan tulitikkurasiaa, johon hän poimi metsästä esim. pienen palan sammalta. Näin hänellä oli sävellystyötä tehdessään suomalainen luonto ihan vieressään, nuuhkaisuetäisyydellä. Luonnon ”aarteiden etsintä” metsästä sopii myös ikäpolvien yhteiseksi toiminnaksi (kuva).

Miina Sillanpää -säätiön projektissa Kuu kiurusta kesään – Elinvoimaa luonnosta ikääntyneiden omaishoivaan (2017—2019) kehitetään ryhmätoimintamallialuontoperustaiseen toimintaan ja virtuaalisen luonnon käyttöön.

Ikäinstituutti koordinoi Vie vanhus ulos -kampanjaa. riksapyörä Niille, joiden ei ole mahdollista ulkoilla itsenäisesti, yksi hyvä vaihtoehto on riksapyörät eli taksipyörät: kaksi henkilöä istuu kyydissä ja pyöräluotsi polkee sähköavusteista pyörää (kuvia). Pyöräluotsi on Pyöräliiton ja Ikäinstituutin ideoima vapaaehtoistoiminnan muoto. Käytettävissä on 30 kaupungissa 45 taksipyörää (kuva > Pyöräliitto/ Tiina Puputti).

Luontoaiheiset keskustelut korttikotelo

luontopeli
Luontoaiheiset pelit

Luontoaskartelua

Tuohisormus, kaarnalaiva, kranssi, kivimosaiikki,helmet pihlajanmarjahelmet (kuva >), jäälyhdyt ja -linnat, vaahteranlehtiruusuja (googlaa) syksyn tuoreista punaisista vaahteranlehdistä, savityöt, risutyöt (keppikuva, ideakirja), havupallot, kraakkuluuta, varpuvispilä, vihta eli vasta,

Kuivakukiksi ja koristeisiin sopivia kasveja ovat kanerva, kultapiisku, siankärsämö, pietaryrtti, olkikukka, lyhtykoiso, unikon siemenkodat, pellava, maitohorsma, viljat, havut, oksat.

Luontoelämys sohvalla

Luontopolut

Luontoretkeen voi yhdistää luonnontietoon liittyviä rastiratoja ja erilaisia pulmailuratoja. Polun teema voi olla lähiympäristön kasvit ja eläimet, sienet ja marjat, suomalaiset kivet tai paikalliskulttuuri. Polun voi toteuttaa yhdessä lähikoulun kanssa ja rastit kiertää (ei-kulkutauti-aikaan) lapsi-seniori-pareina. Rastit voi merkitä värikkäillä nauhoilla, tapahtumissa kaasupalloilla. Laminoidut tai kontaktimuovilla päällystetyt laput kannattaa säästää seuraaviksi vuosiksi tai lainata toisille ryhmille, toisen polun varrella käytettäväksi.

Luontovalokuvat ja äänitallenteet

Kauniilla luontokuvilla on todettu olevan ihmisiin elvyttävä vaikutus.

Puutarhanhoito

Puutarhan hoidolla on merkitystä ihmisten Vaari kastelee kukkiahenkiselle ja ruumiilliselle terveydelle. Puutarha on paikka, jossa voi latautua ja saada iloa monella tavalla. Puutarhassa työskentely, ajoittain rankkakin ponnistelu, intohimoinen uuden luominen tai täydellinen rauhoittuminen poistavat stressiä. Jäljelle jää onnellisuuden tunne. Puutarhaliiton nettisivuilla on vinkkejä, joilla puutarhaharrastamiseen liittyviä fyysisiä ja henkisiä esteitä voidaan madaltaa. Puutarhaliitto organisoi valtakunnallista Avoimet puutarhat -tapahtumaa ja valitsee vuoden vihanneksen yhdessä Kotimaiset kasvikset ry:n kanssa. Tomaatit ovat vuoden 2022 vihanneksia. Kuva oikealla Ilveskodin kukkien kastelusta. Alla olevassa kuvassa Vaajakosken Ilonan asukkaat istuttavat mökiltä siirrettyjä raparperin taimia istutuslaatikkoon kaikkien iloksi (Kuva Annukka Jernvall). Istutuslaatikot poistavat puutarhan hoidolta monta estettä.

raparperin istutus

Tuoksut, maut, äänet ja tuntemuksetkangaspussit luonnonmateriaaleille

Luonto tarjoaa elämyksiä kaikille aisteille. Varsinkin silloin, kun elämänpiiri on supistunut, siihen on hyvä välillä tietoisesti tuoda näitä elämyksiä. Keskustelut mieluisista aistimuksista voivat muodostaa rönsyjä monenlaisiin elämänkokemuksiin.
Keskustelun kohteena maut, tuoksut, äänet, tuntemukset:
Kumpi olisi sinulle mieluisampi? Val av sinnesförnimmelser
Aistielämyksiä:

  • Kontiolahden päiväkuntoutuksen Aistituokio (kuvassa pusseja sisältöineen >)
  • Esimerkillinen Aistihuone Kianto Kajaanissa rakennettiin yhdessä asukkaiden kanssa (kuvassa syntyy kumpare paperimassasta).Aistihuoneen rakentaminen.
  • Sammaleen, jäkälän, hienon märän hiekan, kuivan karkean soran, käpyjen, höyhenten, sahanpurun, sileän kiven, pihlajanmarjojen tunnusteleminen
  • Juhannusruusun, tervan, koivun lehtien, havunneulasten haisteleminen
  • Marjojen, juuresten, sipulinvarsien, liotettujenviljan jyvien pureskelu ja maisteleminen
  • Luonnon ääniä on myynnissä CD:illä ja niitä löytyy netistä. Laineiden liplatus ja lintujen laulu voi olla hyvin rentouttavaa ja rauhoittavaa kuunneltavaa.peippo.
  • Suomen luonnonsuojeluliitolla on Lintukaraoke, jonka avulla voi opetella lintujen ääniä.

Makuelämyksiä

Hanki mahdollisimman monta erilaista hedelmää, jokaista vähintään kaksi kappaletta. Kirjoita hedelmien nimet erillisille isoille lapuille tai tulosta tästä Hedelmiä. Leikkaa hedelmistä suupaloja ja laita niihin hammastikut, joilla palat voi poimia suuhun. Jätä kutakin hedelmää yksi kappale (tai puolikas) paloittelematta ja pidä nämä ensin maistelijoilta piilossa. Tarjoile osallistujille makupaloja tarjottimella. Makuja voi arvuutella ja kommentoida ensin ilman lappuja tai niin, että kaikki tai osa lapuista on esillä arvuuttelun tukena. Kunkin maun jälkeen otetaan esille ehjä hedelmä. Se voidaan halkaista, tutkia kuoren paksuutta, siemeniä, värejä, rakennetta. Voidaan myös katsoa kartasta, kuinka pitkän matkan hedelmä on kulkenut. Pidä tarjolla vettä, jotta maut voi huuhtoa pois ennen seuraavaa makupalaa. Jos mahdollista, aloita tämä toiminta järjestämällä kaupparetki markettiin tai torille. Sama idea sopii juureksiin ja vihanneksiin.
Tunteet: Voimatassun TunneTassut -kortteja voi käyttää tunnekortteina ja muistipelinä.

Videot ja videopuhelut

Ylen Elävässä arkistossa on eläinaiheisia videoita. Kirjoita hakulaatikkoon haluamasi eläimen nimi.

Suomen Mielenterveysseura on yhdessä Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa tuottanut Hyvän mielen metsäkävely -videon (22 min). Siihen liittyvässä oppaassa Metsämieliharjoituksia olevia harjoituksia voi käyttää itsetuntemuksen syventämiseen, rentoutumiseen sekä vaikeista elämätilanteista selviytymiseen. Harjoituksia voi tehdä itsenäisesti, ohjattuna tai ryhmässä.

YouTubesta löytyy kauniita luontokuvauksia musiikkitaustoilla ja luonnon omilla äänillä. Kokeile esim. hakusanoja: Suomen luonto, Finland nature,Sulo karhu, luonnon ääniä.
YouTubessa on myös paljon hellyttäviä eläinvideoita. Kokeile esim. hakusanoja kittens, kissanpentu, koiranpentu, cute animal. Katso video ainakin päällisin puolin aina itse läpi ennen kuin näytät ryhmälle.

Sairaalan osastolle tai hoivakodin vuoteeseen älykännyllä tai täppärillä (tabletti) välitetty videopuhelu toipilaan lempiluontopaikasta aidoilla sen hetkisillä luonnonäänillä on tervehdyttävä ja piristävä kokemus, joka on helppo ja maksuton toteuttaa. Toteuttaminen sopii myös ulkoileville vapaaehtoisille.

Värityskirjoja ja -kuvia

Tulostettavia värityskirjoja ja kuvia

Digitaalisia värityskirjoja

Digitaalisia värityskirjoja voi värittää tavallisella näytöllä hiirellä ja kosketusnäytöllä sormella tai kosketusnäyttökynällä. Yeti-tabletin kanssa voi värittää myös pensselillä tai vaikka vanhalla karttakepillä. Väritettäviä kuvia löytyy netistä veloituksetta (esimerkkejä) ja niitä on myynnissä eri laitteille.

Ystävyyden puu, muisto- ja juhlapuu

Ystävyyden puu on vanha idea, josta löytyy erilaisia versioita hakusanoilla ystävyyden puu ja Friendship Tree. Ystävyyden puita on maalattu ja askarreltu sisätiloihin kolmiulotteisiksi tai taulumaisiksi ja niihin on kiinnitetty viestejä, nimiä, yhteystietoja, toiveita jne. Koulujen pihoille ympäri Suomea istutettiin kauan sitten pihlajia nimellä Ystävyyden puu. Yksittäisenkin puun voi nimetä ystävyyden puuksi, mutta lisämerkityksiä se saa, kun istutetaan samanlainen puuntaimi useamman palvelutalon tai hoivakodin pihalle. Sisätiloihin kannattaa laittaa näkösälle puusta kuva ja info.

Muisto- tai juhlapuun istuttamisellakin on pitkät perinteet. Puita on istutettu monenlaisten merkkipäivien ja tapahtumien muistoksi. Kun Suomi itsenäistyi 1917, kylvettiin Itsenäisyyden kuusi. Taimi istutettiin Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1931. Kun Suomi täytti 50 vuotta, istutettiin yli 30 000 tuon kuusen siemenistä kasvatettua jälkeläistä ympäri Suomea nimellä Kotikuusi. Jokaisen taimen viereen tuli kuparilaatta, jossa oli teksti: ”Kotikuusi istutettu vuonna 1967, jolloin Suomi oli ollut 50 vuotta itsenäisenä valtakuntana”.

Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuonna 1987 useita itsenäisyyden kuusen jälkeläisiä istutettiin jälleen eri puolille maata muistolaatan kera. Istuttajina olivat silloin kunnat, seurakunnat ja yritykset. Myös Suomi 100 -hankkeen osana oli Tulevaisuuden Kuusi -kampanja, jonka tavoitteena oli, että mahdollisimman moni suomalainen istuttaa juhlapuun tai -metsikön laattoineen satavuotiaalle Suomelle. Kampanjaan liittyi juhlalaulu (YouTubessa, 4 min), jota esitettiin kouluissa suomeksi, ruotsiksi ja saameksi.

Puiden istuttamisen koetaan kuvastavan toivoa ja tulevaisuutta: ”Vaikka tietäisin, että maailma tuhoutuu huomenna, istuttaisin tänään omenapuun”.

Miina Sillanpään säätiön Kuu kiurusta kesään –luontosivusto.fi etusivuhankkeessa kehiteltiin luonnon hyvinvointivaikutuksia ja tarinallisuutta yhdistävä Luontosivusto. Se kutkuttelee aisteja tarjoten kuvia, videoita ja tehtäviä. Sisältää vuodenaikoihin ja luonnonilmiöihin liittyvät tietovisoja.