Terveys

Terveyteenja toimintakykyyn vaikuttavat elintavat ja tottumukset,kuten ravinto, liikunta, uni ja lepo, ihmissuhteet ja tunteet sekä harrastukset ja luovuuden käyttö.Tälle sivulle kootaan vinkkejä ja linkkejä keskustelun pohjaksi sekä oman ja läheisen terveyden vaalimiseen. Sairauksien hoitamisessa tulee noudattaa terveydenhuollon ammattilaisten antamia ohjeita.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ylläpitää Toimintakyky-sivustoa, jonne on koottu monipuolisesti tietoa toimintakyvystä.

Terveyskylä on yhdessä potilaiden kanssa kehitetty erikoissairaanhoidon verkkopalvelu. Se tarjoaa tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. Sitä ylläpitävät HUS, Tays, ppshp, KYS ja TYKS. Terveyskylä sisältää tietoa ja tukea kaikille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. Palvelun sisällä toimii lukuisia virtuaalitaloja eri elämäntilanteisiin ja oireisiin, mm. Aivotalo, Ikätalo, Vertaistalo, Kuntoutumistalo, Palliatiivinen talo.

  • Tulosta Miehen huoltokirja (2 sivua). Se sisältää painavaa asiaa pilke silmäkulmassa. Huoltokirjan avulla voi pohtia omaa terveyttä ja hyvinvointia. Se sopii niin ryhmäkäyttöön kuin yksilölliseen ohjaukseen. Huoltokirjan voi antaa myös kotitehtäväksi tapaamisten välillä. Vastauksista nousseet keskustelualoitteet otetaan puheeksi ryhmässä tai kahden kesken.(Käyttöohje)
  • Tulosta FreePrintable colouring pages -sivustolta väritettäviä kuvia terveysteemasta.
  • Tulosta Apetta aivoille -hankkeen terveysaiheinen Noppapeli (Aivomatkalaukku ohje no 3): 20 kysymyskorttia + 4 tyhjää eli täydennettävää korttia

Aistit

Mahdollisuus käyttää monipuolisestpainopuku.i kaikkia aisteja on kaikille tärkeää, mutta aistien merkitys kasvaa, jos kognitiiviset taidot muistisairauden myötä heikkenevät. Elinympäristössä tulee aina olla töitä kaikille aisteille. Aistien heikkenemisen vaikutuksia voi testata saksalaisen AgeMan-puvun (Ikäpuku, Ikämies-puku) avulla. Se vaikeuttaa fyysistä toimintakykyä pukuun ommeltujen painojen ja nivelten liikerajoittimien avulla. Ikäpuku hengästyttää, hidastuttaa, vie kuulon ja hämärtää näön. Puvun voi rakentaa itse, mutta sellainen on mahdollista vuokrata esim. Turun Kunnonkodista. Lisäksi tarvitaan mm. mauttomia leivonnaisia ja mautonta mehua. Aistipuutos-testauksesta luodut hyvät käytännöt auttavat kokoamaan oman aistipuutosvälineistön, jonka avulla työntekijöitä voidaan perehdyttää aiheeseen. Aistipuutoskoulutus auttaa ymmärtämään eron esteellisen ja esteettömän ympäristön välillä. Se konkretisoi ympäristön virikkeellisyyden merkitystä ja osoittaa, miten toimintakyky on aina jotenkin ympäristöstä riippuvainen. (Kuva Samuli Rissanen)

  • Tulosta Salon Muistiyhdistyksen tekemät ohjeet: Aistipuutostestaus – Hyvä käytantö (22 sivua). Ohjeista voi toki poimia vain jonkin vinkin ja kokeilla, miltä yhden aistin rajoittaminen tuntuu.

Elintavat

Hyvinvoinnin lisäksi elintavoilla on suuri merkitys muistisairauksien ehkäisyssä. Suomessa on menossa laaja Finger-tutkimus, josta on lupaavia tuloksia. Tehostettu elintapaohjaus suojaa muisti- ja ajattelutoimintoja. Tutkimustajohtava professori Miia Kivipelto toivoo, että aktiivisella elintapaohjauksella muistisairauksiin sairastumisen alkua voisi siirtää 5-10 vuotta.Siten muistisairaiden määrä puolittuisi. Tutkimuksen neljä tärkeää kohtaa ovatravitsemus, liikunta (lihasvoima, tasapaino, kestävyys), sosiaalinen aktiivisuus ja aivojumppa. Cambridgen yliopistossa tehdyntutkimuksen mukaan joka kolmas Alzheimerin tauti olisi vältettävissä elintapojen muutoksilla. Tämän tutkimuksen mukaan liikunnan lisääminen on tärkein sairastumisriskiä vähentävä tekijä (tutkimus on julkaistu arvostetussa Lancet-lehdessä). Aivoterveyteen pätevät samat ohjeet kuin muuhunkin terveyteen. Kognitiivisia toimintoja treenattiin tietokoneharjoituksilla. Pelit, musiikin soittaminen ja uusien asioiden opettelu todettiin hyviksi tavoiksi pitää mieli terässä. (Vahvikkeen Pelit, Musiikki, Aivojumppa, Liikunta)

Hyvinvoinnin riskitekijöitä ovat ylipaino, tupakka, liiallinen alkoholin käyttö, huolimaton hampaiden harjaus, liian vähäinen liikunta ja liian vähäinen kasvisten, hedelmien ja marjojenkäyttö ruokavaliossa.

Liikunta

Liikunta, terveys ja toimintakyky kytkeytyvät toisiinsa monin tavoin. Kohonneen verenpaineen samoin kuin veren rasva-aineiden (kolesteroli, triglyseridit) häiriöiden eli dyslipidemioiden hoidossa liikunta- ja ruokavaliotottumusten muutokset ovat keskeinen osa hoitoa (tarkemmin Duodecim).Liikunnasta Vahvikkeen Liikunta-osiossa ja Ikäinstituutin sivustolla.
Niveliin liittyvää monipuolista tietoa sekä asiantuntijoiden luentotallenteita onNivelyhdistyksen sivustolla.
Pulmailuradat sisältävät sekä kävelyä että visailuja. Apetta aivoille -hanke ideoi neljä pulmailurataa. Pulmailuradan pituuden eli liikunnan määrän voi vapaasti päättää osallistujien mukaan. Tehtävistäkin voi valita sopivan määrän – vaikka yksi päivässä, jos se on osallistujille sopiva tahti.

  • Tulosta pulmailuratoja:
  1. Sydän- ja aivoterveysaiheinen pulmailurata sisältää 10 tehtävää ja niiden vastaukset.
  2. Syksyinen sadonkorjuaikaan sopiva pulmailurata ja sen lisätehtävä Sanaympyrä
  3. Pulmailurata puutarhaan ja luontoonRyhmästä riippuen voit antaa mukaan kynän ja paperia, mutta ohjeistuksella, että niitä ei tarvitse käyttää.
    Huom. varaa radan suorittaneille viimeisellä rastilla luvattuja pulmailutehtäviä.
  4. Kierros kaupassa -pulmailurata. Kauppiaan suostumuksella tämän voi järjestää kauppaan, mutta jos se ei ole mahdollista niin esim. palvelutaloon kaupparetken jälkeen.
    Silloin tarvitaan rasteille kuvia ruokatavaroista ja niiden tuoteselosteista. Suurenna tekstit tai varaa osallistujille suurennuslaseja.

Mielen hyvinvointi

Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen tunnistaa omat kykynsä, pystyy selviytymään normaaleista elämään kuuluvista paineista ja pystyy työskentelemään tuloksia tuottavasti sekä ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan (WHO, 2014). Mielenterveys ei ole vakaa tila vaan se muokkautuu koko elämän ajan. Hyvään mielenterveyteen kuuluvat esimerkiksi kyky ihmissuhteisiin, kyky mielekkääseen toimintaan, itseluottamus, taito ratkaista ongelmia ja palautumiskyky vastoinkäymisten jälkeen (STM 2020).Mielen hyvinvointia tukevia tekijöitä ovat mielekäs tekeminen ja toiminta, ystävät ja muut sosiaaliset suhteet sekä muilta saatu arvostus, opinto- ja/tai harrastusmahdollisuudet. Mielen hyvinvointia kuormittavat traumaattiset kokemukset, pitkään epävarmana jatkuva elämäntilanne sekä huonona koettu kohtelu. Asuinyhteisön ilmapiirillä on iso merkitys myös mielenterveydelle.

  • Tulosta Mieli ry:n Vahvuuspakka – tutkimusmatka vahvuuksien äärelle. Pakassa on 52 korttia, joiden avulla voidaan tunnistaa luonteenvahvuuksia. Korttien lisäksi kokonaisuuteen kuuluu ladattavat Ohjevihko ohjaajalle, Ohjattavan ohjeistus, Tietokortit sekä Tehtäväkortit.

Ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin edistämiseen keskittyneeseen Mielellään-verkostoon kuuluvat Eläkeliitto, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Suomen Mielenterveysseura (nykyään Mieli ry) sekä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli. Mielellään-verkostossa on kehitetty materiaaleja.

Suomen Mielenterveys ry:n tulostettavaan Mielenterveyden käteen on koottu asioita, jotka tukevat arjessa jaksamista: uni ja lepo, ravinto, liikkuminen, ihmisMielenterveyden käsi.suhteet, harrastukset ja luovuus. Tätä muistilappua voi käyttää itsenäisessä pohdinnassa, ryhmän keskustelujen virittäjänä sekä tarkistuslistana hoivakodin asukkaan mielenterveyden edellytysten varmistamisessa.

Yleistä tietoa iäkkäiden ihmisten mielen hyvinvoinnin tukemisesta on Mielenterveysseuran kustantamassa ja Ilka Haarnin toimittamassa kirjassa Ikääntyvä mieli, mielen hyvoinvointia vanhetessa. Vanhuuden Mieli Mielipakka kansi.-hankkeessa kehitetty mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen tarkoitettuun ryhmämalliin Mielen hyvinvoinnin silta löytyy Ohjaajan opas.

Ikäinstituutin materialia mielen hyvinvoinnista:oppaita, tietokirjoja, Mielen hyvinvoinnin taitopankki, Ikäopisto

Neuvokkaat naiset® -ryhmätoiminnan piirissä on kerätty mielen hyvinvointiin liittyvää materiaalia.

Mielenterveystalo.fi-sivustolla on työkaluja iäkkäiden ihmisten mielen hyvinvoinnin tukemiseen sekä tietoa psykiatrisista ongelmistaTauti ja hoito kansi. ja erilaisista palveluista. Materiaalit sopivat niin ikääntyneelle kuin hänen läheiselleen ja ammattilaiselle.

 

Muisti

Suomella on kansallinen muistiohjelma, jonka tavoitteena on muistiystävällinen Suomi. Siinä kuvataan tavoitteet aivoterveyden edistämiseksi, muistisairauksien varhaisen toteamisen ja hoidon turvaamiseksi, tavoitteet muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä oikea-aikaisen tuen ja palvelujen turvaavasta tuki- ja palvelujärjestelmästä ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi sekä toimeenpanosuunnitelma (vastuutahot, aikataulu) vuosille 2012 – 2020. Muistiliiton yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa julkaisema raportti Muistibarometri 2015 ja RAI-tietoa kansallisen muistiohjelman tueksi on osa Kansallisen muistiohjelman toimeenpanoa ja se tuottaa osaltaan tietoa ohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Laki velvoittaa tekemään muistisairauteen sairastuneelle kirjallisen, henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelman.

Muistin toiminnasta ja harjoituttamisesta saa tietoa ja materiaalia näiltä tahoilta: Muistiasiantuntijat, Muistiliitto ja sen paikalliset yhdistykset ympäri Suomen sekä Papunetti ja Aivohuoltamo. Liikunta, terveellinen ravinto, päihteiden käytön vähentäminen ja välttäminen sekä henkinen vireys suojaavat muistisairauksilta. Elämänlaatu, hyvinvointi... kaavio.Muistia voi harjoituttaa kuten lihaksia. Tästä vinkkejä Vahvikkeen Aivojumppa-osiossa. Muistiliitto on koonnut muistin käyttö- ja huolto-ohjeet sekä aivoterveellisiä kulttuurisuosituksia kulttuuriuntuvikoille, taiteentuntijoille ja muistisairaille ihmisille.

Muistisairaiden ihmisten elämänlaatua, hyvinvointia ja toimintakykyä parannetaan viereisessä kuvassa näkyvillä toimenpiteillä (Ulla Eloniemi-Sulkava, 2011). Klikkaa suureksi. Muistiliiton mukaan ”mielekäs, mukava ja eläväinen arki on parasta mahdollista kuntoutusta, sillä aivoja ja muistia hellii kaikenlainen mukavalta tuntuva ja sopivan haasteellinen tekeminen, joka tuottaa iloa ja onnistumisen kokemuksia”(kuntoutusopas). Hymynaama ja nyreä naama.

Muistisairaan Ihmisen Koetun Elämänlaadun sekä psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arviointiin ja seurantaan on kehitetty MIKE-työvälinepaketti. Siihen kuuluu manuaali- ja haastattelulomake, vastauskuvakortti ja havainnointilomake sekä video havainnoinnin tueksi.

Ruoka

Vahvikkeen ruokakuvia

Ruokavirasto (entinen Valtion ravitsemusneuvottelukunta) on koostanutRuokasuosituskirjan kansimonipuolista tietoa antavat ravitsemussuositukset. Niistä saa tietoa laihtumisesta ja lihomisesta, nestetasapainosta, ummetuksesta, erityisruokavalioista, vitamiineista, ravitsemushoidosta, ruokakolmiosta, ravinnon merkityksestä lihasvoimalle jne. Eri ryhmille on omat erityissuosituksensa – myös ikääntyneille on omat suosituksensa Vireyttä seniorivuosiin (182 sivua, kansikuva >). Suositukset koskevat sekä itsenäisesti asuvia iäkkäitä ihmisiä että kuntonsa vuoksi hoitokodeissa tai sairaaloissa olevia – kuin myös niissä työskenteleviä eläkeikää lähestyviä ammattilaisia.

Kuluttajaliitolla on Syö hyvää-materiaalipankki, josta löytyy tietoa terveellisestä ruuasta, lisäaineista, lautasmallista, tuotevertailuja jne. Kasvisten ravin tosisällöistä löytyy tietoa Kotimaiset kasvikset ry:n sivustolta; samoin kasvisten vaikutuksesta terveyteen ja kasvispitoisia ruokaohjeita. Finelistä löytyy tarkkaa tietoa siitä, minkä verran kutakin ravintoainetta olisi hyvä saada ja mistä ruuista niitä saa (vertaile). Ruuan lisäksi veden laadulla ja määrällä on iso vaikutus. Juo vähintään 1,5 litraa vettä päivittäin. Sekä hoivakodeissa että kotipalvelulle on yleinen haaste saada iäkkäät ihmiset nauttimaan riittävästi nestettä varsinkin helteillä. Yksi toimivaksi osoittautunut konsti joidenkin muistisairaiden kanssa on käyttää apuna joko valmiita juomalauluja tai muokata jonkun tutun laulun sanoja lisäämällä niihin juomiseen kannustavan kohdan.

Gerontologinen ravitsemus Gery ry edistää ikääntyneiden terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia ravitsemuksen, liikunnan ja sosiaalisen toiminnan avulla. Yhdistyksen Voimaa ruuasta -sivustolla kerrotaan ikääntyneen ravitsemukseen liittyvistä asioista. Tutustu Voimaa ruuasta -lehtiin, eri sairauksiin sopiviin ruokavalioihin ja tutkimustuloksiin ruuan vaikutuksista.

Suomi syö ja juo -hanke avasi museoiden valokuvakokoelmiakaikkien käyttöön (sulje mainos rastista, klikkaa ensimmäinen kuva suureksi ja kelaa nuolilla): joulu, makkaran ja leivän tekoa, happaman leivän teko.

Ravitsemussuosituksiin pohjautuvaa Apetta aivoille -materiaalejakaksi smoothieta.

Omaishoitajaliiton Kuppi nurin -hankkeessa on tehty materiaalia, jonka avulla voi helposti ottaa päihteet puheeksi ryhmissä tai tilaisuuksissa ja herätellä keskustelua. Materiaalin tarkoituksena on lisätä ja arkipäiväistää puhetta alkoholista. Siitä voi keskustella ilman, että on alkoholiongelmaa. Hankkeessa on tuotettu Kuppi nurin -kortit, joissa on 10 Totta vai tarua? -väittämää alkoholista sekä ohjekortti. Tulosta ja taita ohjeen mukaan.

Herkkujahalkaistu Rex-kakku.

Selkä ja ryhti

Suomen Selkäliitto tuottaa yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa oppaita selänhoitoon eri elämäntilanteissa. Oppaita voi tulostaa. Duodecim Terveyskirjastossa tietoa osteoporoosista ja sen ehkäisystä.

Tunteet ja mieliala

Myönteisillä tunteilla on suuri vaikutus hyvinvoinnin kokemukseen. Mielihyvähormoonien (endorfiini, oksitosiini, dopamiini) tuotantoon voi vaikuttaa itse. Elimistön saatuottamaan endorfiinia kuuntelemalla mieluisaa musiikkia, liikunnalla ja nauramalla. Myös suklaa lisää elimistössä endorfiinia. Endorfiini lievittää kipua. Oksitosiini liittyy ihmisten välisiin suhteisiin ja sitä erittyy halatessa ja helliessä. Oksitosiini vähentää masennusta, ahdistusta ja stressiä. Myös karvaisen lemmikin halaaminen heruttaa ihmisen kehossa oksitosiinia. Eläinten terveysvaikutuksista lisää Vahvikkeen Luonto-osiossa. Kehondopamiinitasoa voi kohottaasyömällä hyvin, kuuntelemalla hyvän konsertin, tanssimallaja tekemällä muuta itselle mieluisaa. Kiinnostavan ja mukaansa tempaavan pelin pelaaminen saattaa lisätä dopamiinia jopa niin voimakkasti, että syntyy addiktio. Siitä ei ole mitään haittaa, ellei häiritse muuta elämää.

Tunteet voivat aiheuttaa kehossa voimakkaita tuntemuksia. Tunteet voivat puristaa rintaa, salvata hengitystä, rentouttaa tai lämmittää koko kehoa, lamauttaa toimintakykyä. Nauraminen on erityisen rentouttavaa. Siihen kannattaa etsiä syitä.Tee asioita, jotka tuottavat mielihyvää, sekä isoja että pieniä. Kuuntele ja katsele lempiohjelmiasi, käytä puhelinta seurustellaksesi mukavien ihmisten kanssa, kutsu puhekaveria kahville, valmista lempiruokaasi, osta jotain pientä piristävää, auta kaveria ja aiheuta hyvää mieltä muille, lue mieleistäsi kirjaa ja katsele hyviin muistoihin liittyviä valokuvia. Valitse jokin liikuntalaji, joka tuntuu itselle sopivalta ja jokin kiinnostava harrastus. Myös vapaaehtoistyö (infoa) lisää tutkimusten mukaan tekijänsä mielihyvää ja hyvinvointia. Toisen ihmisen mielenterveyttä voi tukea pienillä asioilla: kysy kuulumisia, kannusta, lohduta, tee yhdessä, älä kulje ohi vaan huomioi. Hassuttele – ei toisen kustannuksella vaan hänen kanssaan. Tulee molemmille hyvä mieli.

Koska mieliala on yhteydessä immuniteettiin ja stressi, tukahdutetut negatiiviset tunteet ja sydänsurut sairastuttavat, kaikki mielialaa nostava ryhmä- ja viriketoiminta on terveyttä edistävää.

Tunteiden ilmaisun, nimeämisen ja sanoittamisen tueksi on kehitetty kuvalliset MAHTI-tunnekortit (Kvtl). Ne sopivat kaikenikäisille ryhmä- ja yksilökäyttöön. ohjeet

Uni

Aivot tarvitsevat syvää unta paitsi lepoon myös opitun tiedon ja kokemusten muistiin siirtämiseen. Unenpuute eli unideprivaatio vaikuttaa muistiin ja mielialaan. Syvä uni on tärkeää varsinkin aivojen otsalohkon toiminnalle, sillä se säätelee toiminnan suunnittelua, päätöksentekoa, ennakointia ja tarkkaavaisuutta. Ulkoilma lisää unen laatua ja määrää, vaikkei ulkona liikuttaisi. Pitkään jatkunut univaje onyhteydessä kohonneisiin tulehdusarvoihin ja jopa kohonneeseen diabetes-, ylipaino- ja depressioriskiin. Duodecim Terveyskirjastossa on hyviä neuvoja unettomuuteen; Käypä hoito -suositus antaa paljon aineistoa unettomuuden pohdintaan ja siitä keskustelemiseen. YLE Areenassa on 11 min haastattelu sarjassa Aivot – tärkein pääomasi: Unettomuus on monen sairauden takana. Haastattelu paljastaa, että unettomuus on monien kroonisten sairauksien iso riskitekijä. kaksi nukku-Matti-korttia.

Uniliitto julkaisee Uniuutiset-lehteä, jonka useita numeroita on luettavissa netissä. Uniliitto on uniongelmista ja unihäiriöistä kärsivien potilasyhdistysten kattojärjestö.

Ryhmärengin Unijuttuja: Kysymyskortit keskustelun tueksi, uniaiheisia pelejä, tietolinkkejä ym.
Käytännöllisiä ohjeita, harjoituksia ja esimerkkejä unettomuuden pelosta vapautumiseen, nukkumista vaikeuttavista ajattelumalleista ja tunteista irrottautumiseen sekä itsetuntoa, elämänhalua ja tyyneyttä lisäävien toimintatapojen omaksumiseen löytyy kirjasta Pihl, Susan & Aronen, Anna-Mari (2015): Unentaidot – Löydä uni ilman lääkkeitä. Duodecim. Saatavana myös e-kirjana.

Voimavarat

Yllä oleva kuva iäkkään ihmisen voimavaroista on Järvenpään kaupungin Voimavaralähtöinen kotona asuminen -hankkeen työstämä kuvaus. Hanke palkittiin 2016 Vanhustenviikolla Vuoden vanhusteko -palkinnolla.

Ystävyys

Ystävyys on vapaaehtoinen, tasa-arvoinen ja molemminpuolinen ihmissuhde, jossa jaetaan sekä iloisia että ikäviä kokemuksia. Ystävillä on suuri merkitys sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiimme. Pelkkä juttelu hyvän kaverin kanssa voi parantaa mielialaa, lievittää stressiä ja auttaa sanallistamaan mielen möykkyjä, jolloin niiden pähkäily helpottuu. Vaikeiden asioiden pohtiminen yksin voi paisuttaa elämän tavallisetkin haasteet epärealistisen suuriksi. Luottamukselliset ystävyyssuhteet puolestaan auttavat toipumaan vastoinkäymisistä nopeammin. Monet tutkimukset ovat todistaneet, että sosiaalisesta tuesta on terveydelle hyötyä. Jaettaessa kokemuksia ystävien kanssa syntyy merkityksiä omassa elämässä tapahtuneille asioille. Etenkin elämän isoissa muutoskohdissa tämä on tärkeää. Rento yhdessäolo ystävän kanssa rauhoittaa mieltä ja auttaa jaksamaan. Ystävät myös usein kannustavat ja tsemppaavat toisiaan. Palvelutaloissa ja erilaisissa asuinyhteisöissä on huolehdittava siitä, että asukkailla on tilaisuuksia ja mahdollisuuksia omaehtoiselle ystävystymiselle.

  • Naapuriapu-puu auttaa samassa kerrostalossa tai pihapiirissä asuvia ihmisiä löytämään toisensa.
  • Ystävyyden puu toimii matalan kynnyksen viestien välittäjänä, joka mahdollistaa osallistumista, tutustumista, ajatusten esiin tuomista ja keskusteluja. Kuvassa katajasta karsittu ja maalattu Vaskikodin Ystävyyden puu >
  • Ulkoiluystävä voi mahdollistaa monenlaisia luontoelämyksiä toimintakyvystä ja toiveista riippuen esim. matka merenrantaan, lähipuistoon, torille tai omalle pihalle. Samalla ulkoiluystävä voi itsekin tutustua uusiin ulkoilualueisiin tai nähdä jo tutut paikat erilaisin silmin. Ulkoiluystävät toimivat joustavasti omien aikataulujensa mukaan joko kertaluonteisena ulkoiluapuna eri henkilöiden kanssa tai ulkoilemalla sovitusti saman henkilön kanssa useamman kerran.
  • Kulttuuriystävä– tai kulttuurikaveritoimintaa organisoidaan avuksi niille, joille kulttuuritapahtumaan lähtemisen kynnys on korkea, joita yksin lähteminen ei houkuttele tai joille se on vaikeaa. Vapaaehtoiset kulttuurikaverit lähtevät seuraksi kulttuuritapahtumaan, varaavat liput ja tarvittaessa avustavat tai opastavat tapahtumapaikalle.
  • Ystävätoimintaa järjestävät mm. seurakunnat, SPR, Vanhustyön keskusliitto

Hoitosuositukset ja lääkkeet

Vahvikkeen kuvia terveyteen ja sairauteen liittyen

  • Tulosta 10 keskustelukorttia: Turvallinen lääkehoito -keskustelukortit. Kortit auttavat keskustelemaan tasavertaisesti ja omaehtoisesti omasta lääkehoidosta. Keskustelunaihe ei unohdu, kun se on kädessä. Kortteja voi käyttää muistilappuina myös ilman keskusteluja.

Duodecim Terveyskirjaston Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Voit selata niitä valitsemalla ensin 55 lääketieteellisestä erikoisalasta ja sitten kuhunkin kuuluvista aiheista.

Lääkkeiden käytöstä löytyy tutkittua tietoa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylläpitämästä iäkkäiden ihmisten lääkityksen tietokannasta. Muutoksia lääkityksiin ei saa kuitenkaan tehdä omatoimisesti vaan aina pitää keskustella lääkärin kanssa. Ohjeet tietokannan käytöstä löytyy YLE:n sivuilta. Fimea julkaisi 2015 kansallisen itsehoitolääkeohjelman.

Lataa kännyyn tai täppäriin ilmainen Lääkkeeni-sovellus. pillereitä.Sen avulla saat ajantasaisesti kaikki oleelliset tiedot mistä tahansa Suomessa lääkkeeksi rekisteröidystä apteekkimyynnissä olevasta tuotteesta. Näet lääkkeiden käyttöaiheet sekä vaikuttavat aineet. Haun voi tehdä pakkauksen kauppanimen, vaikuttavan aineen, Vnr-tuotenumeron tai viivakoodin avulla. Voit ylläpitää listaa käytössäsi olevista lääkkeistä.

Luotettavaa, asiantuntijoiden tarkastamaa tietoa hyvinvoinnista ja terveydestä löytyy myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Matkailijan terveysoppaasta.

Vahvikkeen kuvapankissa on apteekkiaiheisia kuvia sekä kuvasarja Apteekkimuseon aarteita. Siihen liittyy tulostettavat Tieto- ja kysymyskortit.